Journalismi kritiikin vuosikirja
Journalismi kritiikin vuosikirja
Journalismi kritiikin vuosikirja
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
journalismi<strong>kritiikin</strong> <strong>vuosikirja</strong> 2013<br />
30<br />
telyketju oli seuraava: sokeri = lihavuus = mahdollinen sydänkohtaus = kuolema.<br />
Toisaalta syklamaatti = hoikkuus = ei sydänkohtausta = elämä. Sokeri merkitsi siis<br />
kuolemaa, syklamaatti elämää. Näin ne merkityksellistyivät toistensa vastakohdiksi.<br />
Sitten julkisuuteen levisi tieto, että syklamaatti voi aiheuttaa syöpää – ainakin<br />
hiirillä. Tämän jälkeen merkitysketjut mullistuivat Econ mukaan seuraavanlaisiksi:<br />
sokeri = lihavuus = mahdollinen sydänkohtaus = mahdollinen elämä ja syklamaatti<br />
= hoikkuus = tappava syöpä = varma kuolema. Näin sokeri alkoikin merkitä elämää,<br />
syklamaatti pelottavista pelottavinta syöpäkuolemaa.<br />
Vastaavanlaista rasvojen ja hiilihydraattien merkityksen keikausta ajavat diskurssissaan<br />
nyt karppaajat.<br />
Vaihtuvat rasvan merkitykset<br />
Puute ravinnosta koetteli Suomen kansaa muinaisista ajoista aina pitkälle<br />
1900-luvulle saakka. Sotien ja niiden jälkeisten pula-aikojen oloissa mikä tahansa<br />
ruoaksi kelpaava ravinto teki kauppansa. Sianläski, amerikanlaardi, voi ja kerma olivat<br />
parhaina energianlähteinä suuresti himoittuja. Leipä ja peruna olivat perusruokaa.<br />
Suolaa käytettiin runsaasti, ja ruuan päälle pantiin tupakka palamaan.<br />
Pulan jälkeen tultiin runsauden aikakauteen, jolloin yhä useampi pystyi syömään<br />
itsensä lihavaksi ja sairaaksi. Yhdysvalloissa 1950-luvulla ravitsemustieteilijä<br />
Ancel Keysin johdolla tehdyssä kansainvälisessä tutkimuksessa nousi esiin rasvaisen<br />
ruoan, suolan, tupakan ja vähäisen liikunnan vaikutus sepelvaltimotaudin<br />
syntyyn. Suomikin oli yhtenä kohdemaana Keysin seitsemän maan tutkimuksessa.<br />
Suomessa huomattiin, että maa kuuluu sydänkuolleisuuden kärkikastiin, mutta<br />
arvioitiin, että kuolleisuus laskisi elintapoja muuttamalla. Pekka Puskan johtaman<br />
Pohjois-Karjala-projektin ansiosta suomalaisten miesten sydänkuolleisuus onkin<br />
laskenut vuodesta 1972 noin 80 prosenttia. Ei ole kuitenkaan selvää, mistä tämä<br />
johtuu (Vartiainen et al. 2010; Puska et al. 1995; vrt. Laatikainen 2011). Projektin<br />
oppien mukaan suomalaisten mieliin on vuosikymmeniä iskostettu ravintosuositusta,<br />
jonka mukaan kovia, eläinperäisiä rasvoja on vältettävä ja suosittava kasvirasvoja<br />
niiden sijaan.<br />
Näin merkitykset asettuivat virallisessa terveysdiskurssissa: Voi tai läski = pahaa<br />
kolesterolia = verisuonten ahtautuminen = sydänkohtaus = kuolema. Sen sijaan<br />
margariini = hyvää kolesterolia = ei sydänkohtausta = elämä. Hiilihydraateista ei<br />
tehty niin suurta numeroa, mutta toki täysjyväruisleipää pidettiin vitamiinienkin<br />
takia terveellisempänä kuin pullaa.<br />
Nyt karppausliike on kyseenalaistanut nämä merkitysyhtälöt. Liikkeen tunnetuimpia<br />
edustajia Ruotsissa ovat lääkäri Annika Dahlqvist ja lääketieteen tohtori<br />
Uffe Ravnskov sekä Suomessa ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Antti<br />
Heikkilä ja verisuonikirurgian erikoislääkäri Taija Somppi. Taustalla vaikuttaa myös<br />
amerikkalaisen ravitsemustieteilijän Robert Atkinsin (1930–2003) jo 1970-luvulla<br />
tunnetuksi tekemä vähähiilihydraattinen dieetti. (HS 4.2.2007; HS 28.9.2010)
Change language