Journalismi kritiikin vuosikirja
Journalismi kritiikin vuosikirja
Journalismi kritiikin vuosikirja
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Inserttiä seuranneessa studiokeskustelussa toimittajan poikkeuksellisia tiedonhankintakeinoja<br />
ei käsitelty mitenkään. Keskustelussa mukana ollut Elinkeinoelämän<br />
keskusliiton (EK) ylilääkäri Jan Schugk ei hänkään puuttunut siihen, miten<br />
kollegojen kanssa oli toimittu. Hän ei osannut – tai halunnut – vastata myöskään<br />
siihen, miksi diagnoosin tekotavat, vastaanottojen kestot ja sairauslomien pituudet<br />
vaihtelivat. Katsojalle jäi mielikuva, että tämä on Ylen ja kenties muidenkin toimittajien<br />
tavanomaista jutunhankintaa.<br />
Toimittaja epäilee, lääkäri luottaa<br />
”Valepotilas” ei tiettävästi rikkonut mitään lakia. On oikeastaan samantekevää,<br />
olivatko toimittajan oireet todellisia tai eivät, sillä mikään laki ei kiellä lääkärille<br />
valehtelua.<br />
Entä rikkoiko lääkäri jotain lakia uskoessaan valehtelevaa potilasta? Potilaan<br />
oikeuksia koskevat lait on tehty potilaan suojaksi, ja nythän toimittajaa kohdeltiin<br />
asianmukaisesti, koska hän sai tutkimuksia ja hoitoa. Sairauslomien pituutta ei ole<br />
lainsäädännössä määritelty.<br />
Journalistin ja lääkärin työt ovat professioita,<br />
joissa luottamus on keskeinen osa työtä.<br />
Ammattietiikkaa ei voi säädellä yksityiskohtaisilla<br />
laeilla. Siksi molemmilla ammattikunnilla<br />
on omat eettiset ohjeensa, joiden valvonta<br />
perustuu alan sisäiseen toimintaan.<br />
Lääkäri vakuuttaa Lääkärinvalassa kunnioittavansa<br />
potilaansa tahtoa ja täyttävänsä<br />
velvollisuutensa ketään syrjimättä. Lääkäriliiton<br />
jäseniä koskevien eettisten ohjeiden (Lää-<br />
Journalistiliiton kyselyn<br />
mukaan joka neljäs nuori<br />
journalisti joutuu turvautumaan<br />
lääkehoitoon uupumuksen<br />
tai masennuksen<br />
vuoksi. A-talkin testaamilla<br />
lääkäreillä on siis ollut täysi<br />
syy luottaa valepotilaan<br />
kertomukseen.<br />
kärin etiikka 2013) mukaan lääkärintodistuksen tulee perustua ”sellaisiin tietoihin,<br />
joiden paikkansa pitävyydestä lääkäri itse on vakuuttunut”. Todistus ei saa<br />
nojata yksinomaan pyytäjän kertomukseen, vaan pääasiassa lääkärin omiin tietoihin,<br />
kuten kliiniseen tutkimukseen tai tutkittuun yleiseen tietoon.<br />
Mitä tällainen yleinen tieto voisi olla? Noin neljännes kaikista suomalaisista työikäisistä<br />
kärsii jonkinlaisista uupumisoireista, ja noin joka kuudes kärsii jossain elämänsä<br />
vaiheessa masennuksesta. Toimittajien tilanne on pahempi. Journalistiliiton<br />
kyselyn mukaan joka neljäs nuori journalisti joutuu turvautumaan lääkehoitoon<br />
uupumuksen tai masennuksen vuoksi (Journalisti 17/2010). A-talkin testaamilla<br />
lääkäreillä on siis ollut täysi syy luottaa valepotilaan kertomukseen.<br />
Lääkärikunnan vanhin, arkkiatri Risto Pelkonen toteaa Lääkärin etiikka -kirjassa<br />
(2013, 15–17), että hoidon tarpeellisuuden arvioinnin pohjana on lääkärin käsitys<br />
potilaan kuvaamien oireiden ja löydösten haitallisuudesta nyt ja tulevaisuudessa.<br />
Tämä on eettisesti arkaluontoista, koska toisen subjektiivisten oireiden merkitystä<br />
ulkopuolinen ei voi luotettavasti arvioida.<br />
journalismi<strong>kritiikin</strong> <strong>vuosikirja</strong> 2013<br />
89
Change language