Journalismi kritiikin vuosikirja
Journalismi kritiikin vuosikirja
Journalismi kritiikin vuosikirja
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
journalismi<strong>kritiikin</strong> <strong>vuosikirja</strong> 2013<br />
40<br />
Eerikan kuoleman uutisoinnissa näkyvän sijansa saivat tytön isä ja äitipuoli. Äitipuolen<br />
kerrottiin eläneen kaksoiselämää, valehdelleen taustansa ja ammattinsa. (IS<br />
1.9.2012). Hänet rinnastettiin otsikossa ”myrkkyhoitaja Nykopiin” (IS 10.9.2012).<br />
Ilta-Sanomien juttu ”Surmatun Eerikan äitipuoli syytti lasta kaikesta mahdollisesta”<br />
(IS 3.9.2012) alkoi sanoilla: ”Saduistakaan ei hevin löydy sellaista äitipuolta, jollaisen<br />
viaton 8-vuotias helsinkiläistyttö sai kohtalokseen.” Myöhemmin jutussa kerrottiin,<br />
miten isä kuvasi kameralla, kun tyttöä nöyryytettiin.<br />
Ilta-Sanomat otti uutisoinnissaan vahvasti toiminnallisen roolin. Otsikot ”Älä<br />
vaikene” (IS 3.9.2012) ja ”Aika toimia, Suomi” (IS 3.9.2012) patistivat kansalaisia<br />
toimimaan, kun havaitsevat lapsen kärsimystä ja väärinkohtelua. Kampanjaa tukemaan<br />
otettiin joukko suomalaisia yhteiskunnallisia vaikuttajia, poliitikkoja, poliisi<br />
ja lasten etujen valvojia kuten Ben Zyskowicz, Eva Biaudét, Timo Soini, Miriam<br />
Kalland ja Mikko Paatero.<br />
Uutisten visuaalinen toteutus oli molemmissa lehdissä hyvin samankaltainen.<br />
Eerikan kuvia ei julkisuudessa näytetty, tai jos näytettiin, hänen kasvonsa oli muokattu<br />
tunnistamattomiksi. Sen sijaan julkisuudessa kiersivät kuvat isästä ja äitipuolesta.<br />
Näissä kuvissa isä ja äitipuoli yrittivät peittää oikeussalissa kasvonsa.<br />
Lapsen yksinäisyyttä ja kärsimystä esittivät kuvat tyhjistä keinuista ja leikkitelineistä<br />
pihalla, leikellyistä kumisaappaista ja kaoottisesta kodista. Kuvat poliisin<br />
eristysnauhalla eristämästä ovesta kiersivät lehdestä toiseen. Myös tytön kuolintapa<br />
visualisoitiin rekonstruoimalla tapa, jolla Eerika sidottiin kuolemaansa edeltävänä<br />
iltana. Surua kuvasivat kynttilät, joita oli tuotu Eerikan kotipihan edustalle.<br />
Vertailukohta surmalle löytyi Isosta-Britanniasta, jossa sijaisvanhemmat surmasivat<br />
Victoria-tytön vuonna 2000 (IS 3.9.2012).<br />
Iltapäivälehtien uutisointi noudatteli siis traagisten uutisten kerrontakaavaa.<br />
Ydintarinassa vastakkain asettuivat lapsiuhrin kärsimys sekä aikuisten pahuus ja<br />
välinpitämättömyys. Tarina toistettiin ja versioitiin molempien iltapäivälehtien<br />
lukuisissa aihetta käsitelleissä jutuissa sekä printti- että verkkoversiossa. Eerikan<br />
tapauksessa toimijat, paha isä ja äitipuoli, välinpitämätön viranomainen ja kärsivä<br />
äiti, roolittuivat vahvasti. Näin iltapäivälehdet järjestivät lukijoiden mielissä syntynyttä<br />
kaaosta tapahtumien ympärillä.<br />
Iltapäivälehdet ja kuoleman synnyttämä yhteisöllisyys<br />
Julkinen kuolema, olipa kyse julkisuuden henkilöstä tai tavallisesta ihmisestä, synnyttää<br />
tarpeen julkisille rituaaleille. <strong>Journalismi</strong>n kulttuurista merkitystä ja roolia<br />
korostavan ajattelutavan mukaan journalistien roolina oli järjestää Eerikan-kaltaisen<br />
järkyttävän väkivaltaisen julkisen kuoleman synnyttämää kaaosta luomalla<br />
tapahtumille järjestys, roolittamalla toimijat ja tarjoamalla tila käsitellä tapahtuman<br />
synnyttämiä tunteita.<br />
Tyypillisiä mediassa esiintyviä ja sen tuottamia kuoleman rituaaleja ovat sureminen<br />
ja muisteleminen. Ne ovat tapoja järjestää julkisen kuoleman synnyttämiä
Change language