Avaa tiedosto - Theseus

2.3 Maaseutu muutoksessa
11
Ensin oli asumatonta luontoa, metsiä ja soita, jonka jälkeen tulivat Jussi ja kuokka. Ale-
taan rakentaa taloja, joista alkaa vähitellen muodostua kyliä eläimineen ja ihmisineen.
(Uusitalo 1998, 11.) Väestön keskittymistä alkaa muodostua kaupunkeja, joissa Suomen
itsenäisyyden alkaessa asui vain runsaat 500 000 asukasta. Tuon ajan ”kaupunkilaiset”
olisivat mahtuneet nykyiseen Helsinkiin ja heistä useimmat osasivat lypsää, sekä niittää
viikatteella. Sodan jälkeen Suomi oli vahvasti maaseutuvaltio, sillä kaksi kolmasosaa
suomalaisista asui maaseudulla ja työpaikoista noin puolet oli maa- ja metsätaloudessa.
Maaseutu toimi muutoksen moottorina sodan jälkeen – yhteisöllisyys, pyrkimys omava-
raisuuteen ja elämän peruspuitteiden rakentamiseen sai aikaan haluttua muutosta pa-
rempaan. Ilman osuuspankkeja ja osuuskauppoja, kuten Hankkijaa ja Valiota, tätä ei olisi
kuitenkaan tapahtunut. 1900-luvun ajan osuuskunnat kuljettivat maaseudulla tuotetut
tavarat kuluttajien saataville ja tarjosivat samalla maaseudulle pääomia, riskinkantoa ja
tuotantotarvikkeita. 1970- ja 1980- luvuilla tuli teknologiasta yksi muutoksen edistäjistä,
jota ilman olisi osuuskuntien toiminta ollut tuloksetonta. 1970-luvun alkuun mennessä oli
viljelijöistä tullut tuottajia, erikoistuneita ammatti-ihmisiä. (Kuhmonen & Niittykangas
2008, 10 - 13, 21 – 27.)
Vuoden 1960 jälkeen alkoivat traktorit yleistyä maaseudulla ja työn tuottavuus parani
nopeasti, kun uutta tekniikkaa otettiin käyttöön jatkuvasti vähentämään työn fyysisyyttä,
sekä helpottamaan työntekoa. Työvoimaa alkoi olla kaikilla tiloilla liikaa, minkä seurauk-
sena monet maatilojen emännät menivät kunnille töihin. Teknologian ja kouluttautumisen
myötä kaupungistuminen nopeutui, ja 1970- luvun alusta alkaen suurin osa suomalaisis-
ta on asunut kaupungeissa. Kouluttautuminen lisääntyi, kun maatiloilla ei teknologian
yleistyessä enää riittänyt toimeentuloa kaikille perheen lapsille. Nuorten täytyi lähteä
muualle opiskelemaan itselleen jokin toinen ammatti, jolloin myös maaseudun väestö-
paine alkoi helpottaa. (Kuhmonen & Niittykangas 2008, 10, 24- 27, 32 – 36; Uusitalo
1998, 14.)
Kansainvälisen kaupan vapauduttua paine Suomen maatalouden rajasuojan alenemi-
sesta sekä muidenkin markkinoiden säätelyn vähentämistä kohtaan kasvoi. Neuvostolii-
ton ja itäkaupan romahdus näkyi Suomessa 1990- luvun alun lamana, ja pian vuonna
1995 Suomi liittyi Euroopan unioniin. Maatalouden ongelmaksi nousi kilpailukyvyn heik-
keneminen, kun siirtyminen Euroopan unionin markkinahintoihin alensi tuottajahintoja
runsaalla 40 prosentilla 1.1.1995 alkaen. Tämä pysähdytti maatilojen investoinnit pitkäksi