03.06.2013 Views

Ritva Karhunen - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Ritva Karhunen - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Ritva Karhunen - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 1041 ja 1043<br />

Iniön ja Turun kartta-alueiden kallioperä – Berggrunden inom Iniö och Åbo kartblad<br />

Turun kartta-alueella gabroja ja dioriitteja on vähäisessä määrin sekä sulkeumina<br />

että murskaleina mikrokliinigraniitissa ja kiillegneisseissä. Suurimmat esiintymät<br />

ovat Iso-Kuusisen saaressa Rymättylässä (1043 01D) ja Lemlaxin Brattnäsissä (1043<br />

10D). Merimaskun luoteiskulmassa (1043 03B) on laajempi dioriittimassiivi, joka<br />

jatkuu karttalehden pohjoispuolelle. Taulukossa 12 on esitetty Naantali–Turku-kaukolämpötunnelin<br />

kivilajien mineraalikoostumuksia, joista analyysit 73–75 ovat dioriitteja.<br />

Granodioriitit ja tonaliitit<br />

Tähän synorogeenisten syväkivien ryhmään on luettu kaikki dioriittia felsisemmät<br />

kivet, joissa plagioklaasi on vallitseva maasälpä, ja ne on merkitty karttaan vaaleanruskealla<br />

värillä. Näitä kivilajeja on Iniön karttalehden alueella lähes kaikkialla;<br />

ne muodostavat monin paikoin suurehkoja intruusioita tai esiintyvät pienempinä<br />

linsseinä ja vyöhykkeinä alueen pintakivilajien lomassa, joihin ne ovat tunkeutuneet<br />

lähinnä kerrosmyötäisesti. Paikoin granodioriitit ja tonaliitit ovat myöhäisorogeenisten<br />

mikrokliinigraniittien graniittiuttamia.<br />

Iniön kartta-alueella laajempia granodioriitti- ja tonaliittiesiintymiä on Ahvenanmaan<br />

puolella Korsön ja Asterholman välisellä alueella (1041 01A–B) ja Brändössä<br />

(1041 02B–03A). Turun saariston suurimmat esiintymät sijaitsevat Iniössä; Iniön länsiosissa<br />

kulkee leveä kaakkois-luoteissuuntainen tonaliittijakso Masmosta Åselholman<br />

länsipuolelta Kihdin pohjoisosiin (1041 05A–B, 1041 03C ja 06A). Lisäksi Perkalan,<br />

Iniön, Kolkon, Hepmon ja Jumon saaret (1041 08B ja 08D, 1041 09A) koostuvat<br />

suurelta osin granodioriiteista ja tonaliiteista.<br />

Granodioriitit ja tonaliitit muodostavat Turun kartta-alueella useita laaja-alaisia,<br />

lähinnä itä-länsisuuntaisia vyöhykkeitä. Näistä merkittävimmät ovat Rymättylän<br />

(1043 02C ja 05B), Merimaskun ja Naantalin (1043 03C, D ja 06), Kakskerran (1043<br />

08D), Hirvensalon (1043 08C ja 11B), Kuusiston (1043 11B,C) ja Turun kaupungin<br />

(1043 12A) läpi ulottuvat vyöhykkeet. Lisäksi granodioriitteja ja tonaliitteja esiintyy<br />

pienempinä intruusioina ja erisuuruisina sulkeumina mikrokliinigraniiteissa.<br />

Granodioriitit ja tonaliitit ovat ulkoasultaan keski-karkearakeisia, usein suuntautuneita<br />

tai gneissimäisiä, mistä johtuu kivien aiempi yleisnimitys gneissigraniitti<br />

(Härme 1960). Kivilajikoostumus vaihtelee kvartsidioriitista granodioriittiin (taulukot<br />

10, 11 ja 12); kalimaasälpärikkaimmat muunnokset lähenevät koostumukseltaan<br />

graniitteja. Osaa tonaliiteista voidaan IUGS-luokituksen mukaan (IUGS, Subcommission<br />

on the Systematics of Igneous Rocks 1973) nimittää trondhjemiiteiksi. Näillä<br />

tarkoitetaan tonaliitteja, joissa on alle 10 % tummia mineraaleja. Kuvaan 14 on koottu<br />

Iniön ja Turun kartta-alueiden syn- ja myöhäisorogeenisten syväkivien mineraalikoostumuksia.<br />

Iniön kartta-alueen keskiosassa (1041 05 ja 08) on runsaasti hyvin gneissimäistä<br />

granodioriittia, joka esiintyy rajoiltaan epämääräisinä vyöhykkeinä massiivisen granodioriitin<br />

ja tonaliitin seassa. Näissä gneissimäisissä kivissä on vaaleita ja tummia<br />

juovia, ja ne ovat usein enemmän täi vähemmän liuskeisia. Kivi on hieno- tai keskirakeista<br />

ja voi muistuttaa suuresti kiillegneissiä. Kontaktit ympäröiviin tonaliitteihin<br />

ja sivukivigneisseihin ovat paikoin vaikeasti määriteltävät. Iniön alueella vallitseva<br />

loiva-asentoinen liuskeisuus ja loiva poimutus lisäävät vielä kontaktien epätarkkuutta.<br />

Lisäksi kivissä on am<strong>fi</strong>boliittisia ja kiillegneissimäisiä jäänteitä, joissa<br />

29

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!