03.06.2013 Views

Ritva Karhunen - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Ritva Karhunen - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Ritva Karhunen - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 1041 ja 1043<br />

Iniön ja Turun kartta-alueiden kallioperä – Berggrunden inom Iniö och Åbo kartblad<br />

Myöhäisorogeeniset mikrokliinigraniitit<br />

Iniön karttalehden alueella on runsaasti punaisia ja harmaanpunertavia graniittisia<br />

kivilajeja, jotka esiintyvät sekä laajahkoina intruusioina että migmatiitteja muodostavina<br />

juonina ja linsseinä. Graniitit ovat tunkeutuneet ympäröiviin kiviin osin<br />

kerrosmyötäisesti, mutta myös selkeästi leikkaavia kontakteja esiintyy. Graniittisen<br />

aineksen ollessa vallitsevana on kivet merkitty karttaan mikrokliinigraniiteiksi punaisella<br />

värillä. Laajimmat, kohtalaisen yhtenäiset graniittialueet sijaitsevat Iniön<br />

kartta-alueen etelä- ja itäosissa, Houtskarin–Korppoon alueilla (1041 4C, 7A–B,C<br />

ja 10A–B), ja ne jatkuvat läntiseen Rymättylään ja Velkualle (1041 11C–D ja 12A,<br />

C). Toinen mikrokliinigraniittien vyöhyke sijaitsee Houtskarin luoteisosissa (1041<br />

02C-D ja 05A) ja Iniön länsiosissa (1041 05B ja 06A). Lisäksi Keistiön saari (1041<br />

05C-D) koostuu myös suurelta osin mikrokliinigraniitista.<br />

Turun kartta-alueella mikrokliinigraniittia esiintyy vallitsevana kahden laajahkon<br />

vyöhykkeen alueella. Pohjoisempi vyöhyke kulkee karttalehden keskivaiheilla<br />

itä-länsi-suuntaisena Turun kaupungin ja Kakskerran poikki. Itää kohden mikrokliinigraniitti<br />

haarautuu granodioriittien ja kiillegneissin välissä kulkeviksi kapeammiksi<br />

vyöhykkeiksi. Rymättylän alue on kartalla merkitty koostuvan lähinnä kiillegneisseistä<br />

ja granodioriitista. Nämä kivilajit sisältävät kuitenkin runsaasti mikrokliinigraniittisia<br />

sulkeumia edustaen todennäköisesti Turun – Kakskerran mikrokliinigraniittivyöhykkeen<br />

läntisimpiä osia. Eteläisempi vyöhyke kulkee lähes koko<br />

kartta-alueen poikki itä-länsi-suuntaisena, alkaen Aaslaluodosta (1043 01C) ja jatkuu<br />

Paraisten synkliinin molemmin puolin aina karttalehden itälaidalle.<br />

Mikrokliinigraniiteissa tavataan usein vanhempia kivilajeja haamumaisina jäännöksinä,<br />

paikoin taas hyvinkin selvärajaisina sulkeumina (kuva 16). Täysin homo-<br />

Kuva 16. Mikrokliinigraniittia, jossa pintasyntyisten kivilajien jäänteitä.<br />

Fig. 16. Mikroklingranit med rester av suprakrustalbergarter.<br />

Fig. 16. Microcline granite with remnants of supracrustal rocks.<br />

Laupunen, Kustavi, 1041 09D, x = 6708250, y = 1526650.<br />

Valokuva – Foto – Photo – V. Suominen.<br />

35

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!