Ritva Karhunen - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
Ritva Karhunen - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
Ritva Karhunen - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 1041 ja 1043<br />
Iniön ja Turun kartta-alueiden kallioperä – Berggrunden inom Iniö och Åbo kartblad<br />
Myöhäisorogeeniset mikrokliinigraniitit<br />
Iniön karttalehden alueella on runsaasti punaisia ja harmaanpunertavia graniittisia<br />
kivilajeja, jotka esiintyvät sekä laajahkoina intruusioina että migmatiitteja muodostavina<br />
juonina ja linsseinä. Graniitit ovat tunkeutuneet ympäröiviin kiviin osin<br />
kerrosmyötäisesti, mutta myös selkeästi leikkaavia kontakteja esiintyy. Graniittisen<br />
aineksen ollessa vallitsevana on kivet merkitty karttaan mikrokliinigraniiteiksi punaisella<br />
värillä. Laajimmat, kohtalaisen yhtenäiset graniittialueet sijaitsevat Iniön<br />
kartta-alueen etelä- ja itäosissa, Houtskarin–Korppoon alueilla (1041 4C, 7A–B,C<br />
ja 10A–B), ja ne jatkuvat läntiseen Rymättylään ja Velkualle (1041 11C–D ja 12A,<br />
C). Toinen mikrokliinigraniittien vyöhyke sijaitsee Houtskarin luoteisosissa (1041<br />
02C-D ja 05A) ja Iniön länsiosissa (1041 05B ja 06A). Lisäksi Keistiön saari (1041<br />
05C-D) koostuu myös suurelta osin mikrokliinigraniitista.<br />
Turun kartta-alueella mikrokliinigraniittia esiintyy vallitsevana kahden laajahkon<br />
vyöhykkeen alueella. Pohjoisempi vyöhyke kulkee karttalehden keskivaiheilla<br />
itä-länsi-suuntaisena Turun kaupungin ja Kakskerran poikki. Itää kohden mikrokliinigraniitti<br />
haarautuu granodioriittien ja kiillegneissin välissä kulkeviksi kapeammiksi<br />
vyöhykkeiksi. Rymättylän alue on kartalla merkitty koostuvan lähinnä kiillegneisseistä<br />
ja granodioriitista. Nämä kivilajit sisältävät kuitenkin runsaasti mikrokliinigraniittisia<br />
sulkeumia edustaen todennäköisesti Turun – Kakskerran mikrokliinigraniittivyöhykkeen<br />
läntisimpiä osia. Eteläisempi vyöhyke kulkee lähes koko<br />
kartta-alueen poikki itä-länsi-suuntaisena, alkaen Aaslaluodosta (1043 01C) ja jatkuu<br />
Paraisten synkliinin molemmin puolin aina karttalehden itälaidalle.<br />
Mikrokliinigraniiteissa tavataan usein vanhempia kivilajeja haamumaisina jäännöksinä,<br />
paikoin taas hyvinkin selvärajaisina sulkeumina (kuva 16). Täysin homo-<br />
Kuva 16. Mikrokliinigraniittia, jossa pintasyntyisten kivilajien jäänteitä.<br />
Fig. 16. Mikroklingranit med rester av suprakrustalbergarter.<br />
Fig. 16. Microcline granite with remnants of supracrustal rocks.<br />
Laupunen, Kustavi, 1041 09D, x = 6708250, y = 1526650.<br />
Valokuva – Foto – Photo – V. Suominen.<br />
35