Ritva Karhunen - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 1041 ja 1043
Iniön ja Turun kartta-alueiden kallioperä – Berggrunden inom Iniö och Åbo kartblad
Myöhäisorogeeniset mikrokliinigraniitit
Iniön karttalehden alueella on runsaasti punaisia ja harmaanpunertavia graniittisia
kivilajeja, jotka esiintyvät sekä laajahkoina intruusioina että migmatiitteja muodostavina
juonina ja linsseinä. Graniitit ovat tunkeutuneet ympäröiviin kiviin osin
kerrosmyötäisesti, mutta myös selkeästi leikkaavia kontakteja esiintyy. Graniittisen
aineksen ollessa vallitsevana on kivet merkitty karttaan mikrokliinigraniiteiksi punaisella
värillä. Laajimmat, kohtalaisen yhtenäiset graniittialueet sijaitsevat Iniön
kartta-alueen etelä- ja itäosissa, Houtskarin–Korppoon alueilla (1041 4C, 7A–B,C
ja 10A–B), ja ne jatkuvat läntiseen Rymättylään ja Velkualle (1041 11C–D ja 12A,
C). Toinen mikrokliinigraniittien vyöhyke sijaitsee Houtskarin luoteisosissa (1041
02C-D ja 05A) ja Iniön länsiosissa (1041 05B ja 06A). Lisäksi Keistiön saari (1041
05C-D) koostuu myös suurelta osin mikrokliinigraniitista.
Turun kartta-alueella mikrokliinigraniittia esiintyy vallitsevana kahden laajahkon
vyöhykkeen alueella. Pohjoisempi vyöhyke kulkee karttalehden keskivaiheilla
itä-länsi-suuntaisena Turun kaupungin ja Kakskerran poikki. Itää kohden mikrokliinigraniitti
haarautuu granodioriittien ja kiillegneissin välissä kulkeviksi kapeammiksi
vyöhykkeiksi. Rymättylän alue on kartalla merkitty koostuvan lähinnä kiillegneisseistä
ja granodioriitista. Nämä kivilajit sisältävät kuitenkin runsaasti mikrokliinigraniittisia
sulkeumia edustaen todennäköisesti Turun – Kakskerran mikrokliinigraniittivyöhykkeen
läntisimpiä osia. Eteläisempi vyöhyke kulkee lähes koko
kartta-alueen poikki itä-länsi-suuntaisena, alkaen Aaslaluodosta (1043 01C) ja jatkuu
Paraisten synkliinin molemmin puolin aina karttalehden itälaidalle.
Mikrokliinigraniiteissa tavataan usein vanhempia kivilajeja haamumaisina jäännöksinä,
paikoin taas hyvinkin selvärajaisina sulkeumina (kuva 16). Täysin homo-
Kuva 16. Mikrokliinigraniittia, jossa pintasyntyisten kivilajien jäänteitä.
Fig. 16. Mikroklingranit med rester av suprakrustalbergarter.
Fig. 16. Microcline granite with remnants of supracrustal rocks.
Laupunen, Kustavi, 1041 09D, x = 6708250, y = 1526650.
Valokuva – Foto – Photo – V. Suominen.
35