Pekka Ervastin elämänymmärrykselle perustuva vuorisaarnajohtoinen
Pekka Ervastin elämänymmärrykselle perustuva vuorisaarnajohtoinen
Pekka Ervastin elämänymmärrykselle perustuva vuorisaarnajohtoinen
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kokemukset joihin Elämä johdattaa ovat juuri niitä, joita esoteristi<br />
kasvuvaiheessaan tarvitsee.<br />
Henkinen työ on johtolanka elämässä, se asettaa kokemukset uuteen<br />
valoon. Esoteristi ei koe asioita itselleen, vaan löytää kokemuksista<br />
materiaalia työhönsä, joka hiljalleen muodostuu elämän keskeisimmäksi<br />
sisällöksi. Tämä ei kuitenkaan ole mitään puisevaa<br />
työkeskeisyyttä, sillä henkinen työ käsittää ihmisen kaikki olemuspuolet.<br />
Se ei köyhdytä tunne-elämää, vaan päinvastoin rikastuttaa ja<br />
auttaa löytämään sitä korkeampaa tunne-elämää, jossa on pyyteettömyyden<br />
ja itsensä unohtamisen sävy – sitä tunne-elämää, josta veljeys<br />
rakentuu.<br />
Itsensä unohtaminen eli persoonansa sivuun jättäminen on osoittautunut<br />
vaikeaksi avainkohdaksi teosofisessa veljeystyössä, ryhmätyössä.<br />
Oman persoonan esiin nostamista ja itsetärkeyttä voi pitkään<br />
kätkeytyä sinänsä veljellisten tekojen ja henkisen kulttuurityön taakse.<br />
Tätä on ilmeisen vaikea erottaa. Kysyy rohkeaa rehellisyyttä tunnistaa<br />
itsessään näitä piirteitä.<br />
Se on kuitenkin välttämätöntä, sillä juuri persoonallinen itsetärkeys<br />
lopulta hylkii henkeä ja loukkaantuu henkisiin periaatteisiin.<br />
Se voi aikansa joustaa hengen suuntaan mutta sittenkin taas nostaa<br />
päänsä esiin. Tunnistamaton persoonallinen itsetärkeys heijastaa kuvansa<br />
toisiin – usein juuri henkiseen opettajaan tai johonkin vakavaan<br />
työntekijään. Esimerkiksi <strong>Pekka</strong> Ervastia syytettiin persoonallisesta<br />
vallanhalusta, vaikka hän selkeästi tähtäsi siihen, että työssä<br />
säilyisi elävä henki. Elävä henki vaatii aina persoonallisuuksien yli<br />
astumista – siinä on se ongelma. Jos persoonahenkeä on liikaa, menee<br />
työ voimattomaksi. Veljesrakkauden henki ei voi väkisin tyrkyttäytyä<br />
esille. Se joutuu vetäytymään.<br />
Meidän ryhmällämme on ollut vaikeissakin tilanteissa aina hiukan<br />
korvaa kuunnella hengen ääntä. Vaikka persoonavoimat ovat<br />
monin tavoin nostaneet päätään, niin silti ei ole täysin loukkaannuttu<br />
Martan herättely-yrityksiin, vaan otettu ne vakavalta kannalta.<br />
Tämän ominaisuuden toivoo säilyvän jatkossakin, sillä persoonavoimat<br />
kysyvät pitkäjänteistä voittamistyötä. Vaikka Martan ääni ei<br />
enää kaiukaan talossa yhtä ponnekkaana kuin ennen, voivat veljien<br />
sisäiset tuntosarvet havaita kriitillisiä kohtia, joissa persoonavoimat<br />
kärjistyvät, paljastavat luonnettaan ja tarjoavat siten tilaisuuden yhteistyössä<br />
tapahtuvaan voittamiseen. Jos niissä hetkissä osaa loukkaantumisen<br />
sijaan nöyrtyä ja kuunnella 28 hengen hiljaista ääntä, voi