Näytä/Avaa - Aaltodoc - Aalto-yliopisto

1 Johdanto
Potilashoidossa ihanteellinen tekninen hoitotoimenpide suoritettaisiin potilaalle ilman
suurempia esivalmisteluita. Ihanteellisesti toimenpide olisi helppokäyttöinen, turvallinen,
miellyttävä potilaalle ja tietenkin parantaisi tai lieventäisi potilaan oireita. Kallis hoito­
muoto on aina suuri investointi sekä potilaalle että sairaalalle, joten edullisemmat ratkai­
sut hoitomuotoina ovat tervetulleita. Kirurgisia toimenpiteitä vaativat invasiiviset hoito­
muodot kuten esimerkiksi syväaivostimulaatio (DBS) (Nitsche & Paulus 2011) tai selkä­
ydinstimulaatio (SCS) (Cogiamanian et al 2012) ovat toki tehokkaita, mutta vaativat poti­
laalle tehtäviä alustavia toimenpiteitä. Vaihtoehtona invasiivisille stimulaatioille on tullut
non­invasiiviset stimuloinnit, joissa hoidon suorittaminen ei vaadi kirurgista operaatiota;
stimulointi suoritetaan kehon ulkopuolelta annettavalla ärsykkeellä, joka voi olla elektro­
dien avulla päähän syötetty sähkövirta tai pään yläpuolelle asetetun kelan aiheuttama
magneettikenttä. Stimulaation tarkoituksena on annetun ärsytyksen avulla vaikuttaa tiet­
tyyn keskushermoston osan toimintaan siten, että haluttu parantava vaikutus saadaan ai­
kaan. Non­invasiivisen menetelmän voisi katsoa olevan siten miellyttävämpi potilaalle.
Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio, josta käytetään lyhennettä tDCS, on noussut uu­
delleen tutkijoiden tietoisuuteen 2000­luvun alusta lähtien. Stimulaatiossa käytetään är­
sykkeenä pientä tasavirtaa, joka syötetään kehoon yleensä kahden pintaelektrodin, ano­
din ja katodin avulla. Pintaelektrodit asetetaan päänahalle tiettyihin paikkoihin. Noin
puolet tästä pienestä tasavirrasta kulkeutuu transkraniaalisesti eli kallon lävitse aivokuo­
relle asti ja vaikuttaa aivokuoren hermosolujen toimintaan.
Tasavirtaan perustuvaa stimulaatiotekniikkaa tutkittiin ja käytettiin jo 1800­luvulla men­
taalisten sairauksien hoidossa. 1900­luvulla tekniikka tunnettiin nimellä aivojen tasavir­
tapolarisaatio. Stimulaatio ei kuitenkaan noussut suurempaan menestykseen vaihtoeh­
toisten ja tehokkaampien hoitomuotojen takia.
1