Näytä/Avaa - Aaltodoc - Aalto-yliopisto

yhä edelleen positiivisempaan suuntaan depolarisoiden hermosolua lisää. Aktiopoten­
tiaali voi nostaa kalvojännitettä lepoarvosta ­70mV jopa arvoon +50mV, joka on lähinnä
natriumionien aiheuttamaa kalvojännitteen arvoa. Jänniteherkät K + ­kanavat aukeavat sa­
maan aikaan kuin jänniteherkät natriumkanavat mutta paljon hitaammin. Natriumkana­
vien sulkeutuessa kaliumionien ulosvirtaus voimistuu. Kalvojännitteen muuttumista ta­
kaisin negatiiviseen suuntaan kutsutaan repolarisaatioksi. Kaliumionien ulosvirtaus on
voimakkaampaa kuin lepotilassa. Solukalvojännite muuttuu nopeasti lepojännitettä nega­
tiivisemmaksi, jolloin solukalvo hyperpolarisoituu. Hyperpolarisoitunut solukalvo tarvit­
see voimakkaamman ärsytyksen kynnysjännitteen ylittämiseen ja näin uuden aktiopoten­
tiaalin syntymiseen. (Tortora & Derrickson 2006)(Thompson 1985) Kuvassa 7 on esitetty
solukalvon jännitteen muuttuminen aktiopotentiaalin aikana.
Jännite (mV)
50
40
30
20
10
0
-10
-20
-30
-40
-50
-60
-70
-80
-90
-100
0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5
Aika (mS)
Kalvojännite
Kynnysarvo
Kuva 7. Kuvaus aktiopotentiaalin aikaisesta solukalvojännitteen muutoksesta ajan
funktiona esitettynä.
15