Näytä/Avaa - Aaltodoc - Aalto-yliopisto

More documents

Recommendations

Info

halvauksen jälkeisessä kuntoutuksessa. tDCS:lla on potentiaalisia mahdollisuuksia myös vakavan depression hoidossa. Stimulaation aiheuttamien kognitiivisten toimintojen ko hentamisen vuoksi, stimulaatiolla saattaa olla hyödyllisiä vaikutuksia muun muassa Al zheimer potilaisiin. tDCSstimulaation hyödyt ovat helppokäyttöisyys ja edullisuus. Stimulaatio on havaittu turvallisemmaksi kuin esimerkiksi rTMS. Yleisempiä tutkimuksissa esille tulleita haitta vaikutuksia ovat olleet elektrodien alla tuntuva kihelmöinti ja kutina. Stimulaation turval lisuudessa on kuitenkin vielä paljon tutkittavaa, sillä stimulaatio on aiheuttanut tutki muksien koehenkilöille myös ihokudosvammoja. Yleisesti ottaen stimulaatiota voidaan pitää turvallisena, kun vain yleiset turvallisuustekijät otetaan stimulaatiossa huomioon. tDCSstimulaation vaikeutena on sen epätarkkuus, mikä estää stimulaation vaikutuksen vain tiettyyn aivokuoren kohdealueeseen. Stimulaatio vaikuttaa laajempaa aivokuoren aluetta. Tämä ei kuitenkaan ole todettu suureksi ongelmaksi hoidoissa, joissa stimuloi daan laajempaa aivokuoren aluetta. Stimulaation tarkkuutta voidaan parantaa muuttamal la elektrodien kokoja tai lisäämällä elektrodien määrää. Toinen ongelma tDCS stimulaatiossa on selkeiden turvallisten stimulaatioprotokollien eli stimulaatiotoimintata pojen puute. Nykyään markkinoilla on useita tDCSstimulaatioon soveltuvia laitteita, joiden käyttö on kuitenkin rajoittunut vielä vain tutkijoiden keskuuteen. Jokaisen laitteen tarkoituksena on tuottaa turvallinen stimulaatio tarkkailemalla ihon ja elektrodin välistä kontaktin laatua sekä hoitovirtaa. Puutteellinen ihon ja elektrodin kontakti johtaa resistanssin kasvuun elektrodien välillä, mikä taas voi johtaa ihovammaan. Turvallisessa stimulaatiossa elekt rodien välisen resistanssin seuranta on hyvin tärkeää. Noninvasiivisena, edullisena ja helppokäyttöisenä tekniikkana tDCS olisi ihanteellinen hoitotoimenpide tulevaisuuden potilashoidoissa. tDCSstimulaatiolla onkin hyvät mah dollisuudet toimia tulevaisuudessa useiden neurologisten ja psykologisten sairauksien 84
hoitomuotona. Kuitenkin ennen kuin tDCS:sta voi tulla tulevaisuudessa käytettävä hoito keino, stimulaatio tarvitsee lisää tutkimuksia liittyen stimulaation turvallisuusasioihin ja stimulaatioprotokollien täsmentämiseen erilaisille hoidoille sopiviksi. 85
Page 1 and 2:
Saija Sydänmaanlakka Transkraniaal
Page 3 and 4:
AALTO UNIVERSITY ABSTRACT OF THE Sc
Page 5 and 6:
Sisällysluettelo Tiivistelmä.....
Page 7 and 8:
6.1 Tekninen toiminta..............
Page 9 and 10:
Lyhenteet AD Analog to digital ADM
Page 11 and 12:
Symbolit ∇ 2 Laplaceoperaattori
Page 13 and 14:
1 Johdanto Potilashoidossa ihanteel
Page 15 and 16:
ja tDCSlaitteen tekninen suunnitt
Page 17 and 18:
Kuva 1. Pään kerroksellinen koost
Page 19 and 20:
va primäärinen visuaalinen alue (
Page 21 and 22:
lun tuojahaarakkeet eli dendriitit,
Page 23 and 24:
Kuvassa vasemmalla oleva Golgin vä
Page 25 and 26:
tyksestä aiheutuneen kalvojännitt
Page 27 and 28:
yhä edelleen positiivisempaan suun
Page 29 and 30:
Yhden hermosolun pinnalla on yleens
Page 31 and 32:
Kuva 8. Elektrodien sijoittelu kans
Page 33 and 34:
1700luvulla sähkövirran vaikutu
Page 35 and 36:
Stimulaatiossa tarvittavan laitteis
Page 37 and 38:
Kuva 10: Erilaisia elektrodienpaikk
Page 39 and 40:
2007) Myöskin ylimääräisen refe
Page 41 and 42:
3.2.5 Toiminta 60luvulla tutkijat
Page 43 and 44:
Transkraniaalinen tasavirtastimulaa
Page 45 and 46: Kuva 16: Virrankulku anodilta pää
Page 47 and 48: Pään muodostavat useat erilaiset
Page 49 and 50: 3.3.2 Katodinen stimulaatio Katodin
Page 51 and 52: ta ja stimulaatiossa käytetyn virr
Page 53 and 54: 3.4.1 Turvallisuus Vaikka tDCS:ta k
Page 55 and 56: ihon rajapinnassa, tDCSstimulaati
Page 57 and 58: loivan elektrodin tavoin referenssi
Page 59 and 60: Useiden tutkimusten mukaan tDCS:n t
Page 61 and 62: Yksi laitteen käyttöön liittyvä
Page 63 and 64: taa (Fregni et al 2006b). Anodinen
Page 65 and 66: veltuvat myös muihinkin stimulaati
Page 67 and 68: Neuroconnin muut tDCSstimulaatioo
Page 69 and 70: HDCel on elektrodisetti, joka tarvi
Page 71 and 72: 1x1 Clinical Trials tDCS on kliinis
Page 73 and 74: seen. Stimulaattorissa on LCDnäy
Page 75 and 76: Stimulaatiossa käytetyt elektrodit
Page 77 and 78: 4 Kokeellinen osuus Työn kokeellin
Page 79 and 80: 4.2.1 Tekniset vaatimukset Tämän
Page 81 and 82: Mittauselektroniikka muodostuu hoit
Page 83 and 84: Hoitokertojen tallentamista varten
Page 85 and 86: Mittauspiirin toimintaa eri olosuht
Page 87 and 88: tDCSstimulaatiota pidetään hyvi
Page 89 and 90: 6 Pohdintaa Tässä kohtaa työtä
Page 91 and 92: NMDAreseptorien toiminnan muutos
Page 93 and 94: linen. Markkinoilla olevat valmiiks
Page 95: 7 Yhteenveto ja johtopäätökset T
Page 99 and 100: Fregni, F.; Boggio, P.S.; Nitsche,
Page 101 and 102: NeuroConn 2009a. Esite. neuroConn D
Page 103 and 104: Ruohonen, J., Karhu, J. 2012. tDCS
Page 105 and 106: Liite A. Valmistajataulukko Liitt
Page 107 and 108: Piirin teholähteenä käytettiin 9
Page 109 and 110: Hoitovirta Ie (mA) 1,2 1 0,8 0,6 0,
show all

Näytä/Avaa - Aaltodoc - Aalto-yliopisto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?