Näytä/Avaa - Aaltodoc - Aalto-yliopisto
Näytä/Avaa - Aaltodoc - Aalto-yliopisto
Näytä/Avaa - Aaltodoc - Aalto-yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Pään muodostavat useat erilaiset kerrokselliset kudokset, kuten ihokudos, kallon luuku<br />
dos, aivoselkäydinneste, harmaa aine, valkoinen aine, veri ja rasvakudos. Näillä kaikilla<br />
on erilainen virran johtavuuskyky. Taulukossa 1 on annettu eri kudosten johtavuuksia eri<br />
lähteistä. Lukemista voidaan päätellä, että kallon luukudoksen johtavuuskyky on huo<br />
nompi verrattuna muiden kudosten johtavuuksiin.<br />
KUDOS<br />
Päänahka<br />
(iho)<br />
Taulukko 1. Kudoksien johtavuuksia eri lähteistä.<br />
Partanen<br />
et al 2006<br />
JOHTAVUUS (S/m)<br />
Miranda<br />
et al 2006<br />
Parazzini<br />
et al 2011<br />
Sadleir<br />
et al 2010<br />
0,0002–0,2 0,45 0,01 0,43<br />
Kallo (luu) 0,01 0,006 0,02 0,015<br />
Aivoselkä<br />
ydinneste<br />
(CSF)<br />
1,85 2 1,8<br />
Harmaaaine 0,19 0,45 0,03 0,1<br />
Valkoinen<br />
aine<br />
0,08 0,45 0,03 0,12<br />
Veri 0,7 0,67<br />
Rasva 0,01 0,025<br />
Kaavan 6 mukaan väliaineen (tässä tapauksessa kudoksen) johtavuus vaikuttaa myös<br />
syntyvän sähkökentän voimakkuuteen. Mirandan et al (2006) tutkimuksessa tDCS stimu<br />
laation aikaiseksi sähkökentän suuruudeksi laskettiin 0,22 V/m kun aivojen johtavuudek<br />
si annettiin 0,450 S/m (Miranda et al 2006). Parazzinin et al (2011) tutkimuksessa määri<br />
tettiin sähkökentän voimakkuus aivojen eri osissa tDCSstimulaation aikana. Maksimaa<br />
linen sähkökenttä syntyi lähelle anodia tai sen alle. Keskimääräinen sähkökenttän voi<br />
35