Näytä/Avaa - Aaltodoc - Aalto-yliopisto

lun tuojahaarakkeet eli dendriitit, jotka toimivat informaation kuljettajina edelliseltä her­
mosolulta tai aistinsolulta. Soomasta lähtee yksi pitkä viejähaarake eli aksoni. Aksoni
kuljettaa informaatiota seuraavaan hermosoluun, lihakseen tai rauhaseen. Aksonin ympä­
rillä on yleensä myeliinituppi. Myeliinitupessa on 1­2 mm välein katkoksia, joiden koh­
dalla aksonikalvo jää paljaaksi. Myeliinitupen välisiä katkoksia kutsutaan Ranvier'n
kuroumiksi. Katkoksien ansiosta myeliinitupellisessa aksonissa kulkevan hermoimpuls­
sin johtumisnopeus on suurempi kuin sellaisen jossa ei ole myeliinituppea. Viejähaarake
haarautuu useiksi pienemmiksi haarakkeiksi informaatiota vastaanottavan solun lähellä.
Hermosolujen rakenteessa on eroja riippuen siitä missä päin elimistöä hermosolu sijait­
see. Kaikki sisältävät kuitenkin nämä kolme peruselementtiä. (Thompson 1985) Kuvassa
5 on esitetty neljä ääreishermostosta löytyvää hermosolutyyppiä.
Kuva 5. Erilaisia hermosoluja, ylhäältä
alas lueteltuna unipolaarinen, bipolaarinen,
multipolaarinen ja pseudounipolaarinen
(Gazzaniga et al 2002)
9