Näytä/Avaa - Aaltodoc - Aalto-yliopisto

More documents

Recommendations

Info

tDCS on herättänyt runsaasti mielenkiintoa tutkijoiden keskuudessa, sillä stimulaatiolla on mahdollisuuksia neurologisten ja psykologisten sairauksien hoidossa. Se on vaivaton, noninvasiivinen ja edullinen toimenpide, joka tutkimuksien perusteella on suurimmaksi osaksi aiheuttanut käyttäjille vain pientä kihelmöintiä tai kutinaa stimulaatiokohdassa. Stimulaation vaikutustapaa ei vielä täysin tunneta. Tiedetään kuitenkin, että tDCS:llä an nettu anodinen stimulaatio aktivoi aivokuoren hermosolujen toimintoja ja vastaavasti tDCS:n katodinen stimulaation vähentää niitä. tDCS aiheuttaa stimulaation jälkeisiä vai kutuksia. Vielä ei ole löydetty tarkasti tekijöitä, jotka ovat näiden jälkivaikutuksien taka na. tDCS:n toimintaan vaikuttavat useat parametrit, joiden suuruudet ovat tutkimuksissa rajattu tietyille välille. Näitä ovat stimulaatiossa käytettävän virran suuruus, päänahalle asetettavien pintaelektrodien koko, elektrodien sijoitus, virrantiheys, elektrodin polarisaa tio eli onko vaikuttava elektrodi anodi vai katodi sekä stimulaationkesto, joka vaikuttaa stimulaation jälkivaikutusten kestoon. Vaihtelemalla osatekijöiden suuruuksia tai sijaintia saadaan myös eri tavalla vaikuttavia stimulaatioita. Tässä työssä keskitytään transkraniaaliseen tasavirtastimulaatioon. Työn tarkoituksena on perehtyä tDCS:n tekniikkaan, siihen miten stimulaatio vaikuttaa solutasolla eli kliinisesti sekä stimulaation hyötyihin että vaikeuksiin. Tarkoituksena on myös selvittää tDCS sti mulaation nykyaikainen tilanne ja tulevaisuuden näkymät. Työ on tehty kirjallisuuskat sauksena aiheesta kirjoitettujen tieteellisten tekstien pohjalta. tDCS vaikuttaa aivojen hermosolujen toimintaan, joten työn toisessa luvussa tutustutaan pään ja aivokuoren anatomiaan sekä selvitetään, miten hermosolut välittävät hermoim pulssin. Seuraavassa luvussa kerrotaan yleisesti transkraniaalisesta tasavirtastimulaatios ta. Luku aloitetaan kertomalla tDCS:n historiasta lähtien antiikin sähköterapian ajoista. Sen jälkeen esitetään tDCSstimulaatioon tarvittavaa laitteistoa ja stimulaation teknistä toimintaa. Seuraavana kerrotaan tDCS:n kliinisistä vaikutuksista, stimulaation hyödyistä ja haitoista sekä haasteista. Luvussa tutustutaan myös tDCS laitevalmistajiin sekä mui hin stimulaatiomuotoihin, jotka toimivat tDCS tekniikkaa hyväksi käyttäen. Neljännessä luvussa on työn kokeellinen osuus, johon kuuluu tDCS aiheinen vierailu Biomedicumiin 2
ja tDCSlaitteen tekninen suunnittelu. Työn tulokset on esitetty luvussa viisi. Aiheesta syntynyttä pohdintaa ja tulevaisuuden näkymien tarkastelua käsitellään luvussa kuusi. Lopuksi luvussa seitsemän esitellään työn yhteenveto ja johtopäätökset. 3
Page 1 and 2: Saija Sydänmaanlakka Transkraniaal
Page 3 and 4: AALTO UNIVERSITY ABSTRACT OF THE Sc
Page 5 and 6: Sisällysluettelo Tiivistelmä.....
Page 7 and 8: 6.1 Tekninen toiminta..............
Page 9 and 10: Lyhenteet AD Analog to digital ADM
Page 11 and 12: Symbolit ∇ 2 Laplaceoperaattori
Page 13: 1 Johdanto Potilashoidossa ihanteel
Page 17 and 18: Kuva 1. Pään kerroksellinen koost
Page 19 and 20: va primäärinen visuaalinen alue (
Page 21 and 22: lun tuojahaarakkeet eli dendriitit,
Page 23 and 24: Kuvassa vasemmalla oleva Golgin vä
Page 25 and 26: tyksestä aiheutuneen kalvojännitt
Page 27 and 28: yhä edelleen positiivisempaan suun
Page 29 and 30: Yhden hermosolun pinnalla on yleens
Page 31 and 32: Kuva 8. Elektrodien sijoittelu kans
Page 33 and 34: 1700luvulla sähkövirran vaikutu
Page 35 and 36: Stimulaatiossa tarvittavan laitteis
Page 37 and 38: Kuva 10: Erilaisia elektrodienpaikk
Page 39 and 40: 2007) Myöskin ylimääräisen refe
Page 41 and 42: 3.2.5 Toiminta 60luvulla tutkijat
Page 43 and 44: Transkraniaalinen tasavirtastimulaa
Page 45 and 46: Kuva 16: Virrankulku anodilta pää
Page 47 and 48: Pään muodostavat useat erilaiset
Page 49 and 50: 3.3.2 Katodinen stimulaatio Katodin
Page 51 and 52: ta ja stimulaatiossa käytetyn virr
Page 53 and 54: 3.4.1 Turvallisuus Vaikka tDCS:ta k
Page 55 and 56: ihon rajapinnassa, tDCSstimulaati
Page 57 and 58: loivan elektrodin tavoin referenssi
Page 59 and 60: Useiden tutkimusten mukaan tDCS:n t
Page 61 and 62: Yksi laitteen käyttöön liittyvä
Page 63 and 64: taa (Fregni et al 2006b). Anodinen
Page 65 and 66:
veltuvat myös muihinkin stimulaati
Page 67 and 68:
Neuroconnin muut tDCSstimulaatioo
Page 69 and 70:
HDCel on elektrodisetti, joka tarvi
Page 71 and 72:
1x1 Clinical Trials tDCS on kliinis
Page 73 and 74:
seen. Stimulaattorissa on LCDnäy
Page 75 and 76:
Stimulaatiossa käytetyt elektrodit
Page 77 and 78:
4 Kokeellinen osuus Työn kokeellin
Page 79 and 80:
4.2.1 Tekniset vaatimukset Tämän
Page 81 and 82:
Mittauselektroniikka muodostuu hoit
Page 83 and 84:
Hoitokertojen tallentamista varten
Page 85 and 86:
Mittauspiirin toimintaa eri olosuht
Page 87 and 88:
tDCSstimulaatiota pidetään hyvi
Page 89 and 90:
6 Pohdintaa Tässä kohtaa työtä
Page 91 and 92:
NMDAreseptorien toiminnan muutos
Page 93 and 94:
linen. Markkinoilla olevat valmiiks
Page 95 and 96:
7 Yhteenveto ja johtopäätökset T
Page 97 and 98:
hoitomuotona. Kuitenkin ennen kuin
Page 99 and 100:
Fregni, F.; Boggio, P.S.; Nitsche,
Page 101 and 102:
NeuroConn 2009a. Esite. neuroConn D
Page 103 and 104:
Ruohonen, J., Karhu, J. 2012. tDCS
Page 105 and 106:
Liite A. Valmistajataulukko Liitt
Page 107 and 108:
Piirin teholähteenä käytettiin 9
Page 109 and 110:
Hoitovirta Ie (mA) 1,2 1 0,8 0,6 0,
show all

Näytä/Avaa - Aaltodoc - Aalto-yliopisto

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?