Tulostettava versio - Euroland
Tulostettava versio - Euroland
Tulostettava versio - Euroland
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
julkistettiin Pietarissa marraskuussa 2005 järjestetyssä<br />
ENA FLEG -ministerikonferenssissa.<br />
Metsäliitto osallistuu myös WBCSD:n (World<br />
Business Council for Sustainable Development)<br />
metsäasioita koskevaan työhön. Yhtiö osallistui<br />
muun muassa WBCSD:n ja WWF:n johtamaan<br />
pilottiprojektiin, jonka tarkoituksena oli kehittää<br />
parhaat käytännöt puuraaka-aineen laillisen<br />
alkuperän todentamiseen Latviassa. Projekti<br />
saatiin päätökseen helmikuussa 2005.<br />
Tunnemme käyttämämme<br />
puuraaka-aineen alkuperän n<br />
Metsäliitto hankkii vuosittain noin 13,2 miljoonaa<br />
kuutiometriä puuta M‑realin tehtaille. Puuraakaaine<br />
on peräisin Euroopasta, jossa metsän kasvu<br />
ylittää hakkuut ja puuston kokonaisvolyymi kasvaa<br />
jatkuvasti. Noin 51 prosenttia puuraaka-aineesta<br />
käytetään Suomessa, joka on myös suurin<br />
puunhankinta-alue. Metsäliitto Osuuskunnan<br />
toiminta perustuu perhemetsätalouteen. Suurin<br />
osa Metsäliiton Suomesta hankkimasta puusta<br />
ostetaan Metsäliitto Osuuskunnan jäseniltä, noin<br />
130 000 yksityiseltä metsänomistajalta.<br />
Puun alkuperää koskeva tieto vaaditaan kaikilta<br />
toimittajilta. Puun alkuperän hallintajärjestelmän<br />
ansiosta Metsäliitto tietää, mistä sen hankkima puu<br />
on peräisin riippumatta siitä, tuleeko se sertifioidusta<br />
metsästä vai ei.<br />
Suurin osa Metsäliiton Suomesta hankkimasta<br />
puusta on peräisin yksityisten metsänomistajien<br />
metsistä. Puun alkuperän jäljittäminen perustuu<br />
sopimusnumeroihin. Jokaiselle ostosopimukselle<br />
annetaan oma numero, joka kirjataan Metsäliiton<br />
tietojärjestelmään. Numero seuraa tietojärjestelmän<br />
tunnistetiedoissa puuerän mukana<br />
metsästä tehtaan portille saakka. Tämän numeron<br />
perusteella jokaisen puuerän alkuperä tiedetään<br />
sen saapuessa tehtaalle. Hakkuualueet on merkitty<br />
digitaaliseen GIS-karttajärjestelmään (Geographic<br />
Information System), joka on osa Metsäliiton<br />
tietojärjestelmää. Karttoihin on merkitty myös<br />
suojelukohteita kuten esimerkiksi avainbiotoopit ja<br />
muinaismuistomerkit.<br />
Venäjällä Metsäliitolla on omista tytäryhtiöistä<br />
ja ulkopuolisista puuntoimittajista koostuva<br />
puunhankintaverkosto. Ostosopimuksiin sisältyy<br />
ympäristöehto, jonka mukaan puuntoimittaja<br />
sitoutuu toimittamaan puuta vain laillisista<br />
TALOUDELLINEN<br />
YMPÄRISTÖ<br />
SITOUTUMINEN<br />
S OSIAALIN E N<br />
YLEISTÄ<br />
Arvot<br />
Lainsäädäntö<br />
Sidosryhmät<br />
Kestävä<br />
metsänhoito<br />
Investoinnit<br />
Mainonta ja<br />
sponsorointi<br />
Puunhankinta M-realin tehtaille maittain *<br />
Yleiset periaatteet<br />
Tutkielma sosiaalisen vastuun huomioon<br />
ottamisesta Venäjällä ja Baltian maissa n<br />
Helsingin yliopistossa valmistui talvella 2005 pro<br />
gradu -tutkielma, joka koski sosiaalisen vastuun<br />
huomioon ottamista Metsäliiton puunhankinnassa<br />
Euroopan puoleisella Venäjällä ja Baltian maissa.<br />
Tutkielman mukaan paikalliset tytäryhtiöt ja niiden<br />
alihankkijat ovat onnistuneet tässä varsin hyvin.<br />
Parannusehdotuksena nousi esiin tarve luoda<br />
viralliset yhteiskuntavastuun periaatteet koko<br />
toimitusketjulle.<br />
1 000 m 3<br />
Suomi 5 607<br />
Ruotsi 2 214<br />
Venäjä 1 422<br />
Ranska 1 333<br />
Itävalta 828<br />
Latvia 655<br />
Saksa 600<br />
Viro 237<br />
Liettua 192<br />
Uruguay 89<br />
Yhteensä 13 176<br />
* Sisältää Botnian tehtaille toimitetun puun (47 % tammikuu–maaliskuu, 39 %<br />
huhtikuu–joulukuu 2005). Lisäksi M-realin osuutena vaihtopuusta 14 100 m 3 on<br />
peräisin Iso-Britanniasta, Latviasta, Liettuasta, Ruotsista ja Virosta.<br />
M-real yhteiskuntavastuuraportti 2005<br />
9
Change language