26.08.2013 Views

Lataa tulostettava versio, 2238 kt - Evira

Lataa tulostettava versio, 2238 kt - Evira

Lataa tulostettava versio, 2238 kt - Evira

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

asiaa senlaatuisen markkinoinnin takana.<br />

Hämmentävän tehokkaiden tulosten pitäisi<br />

aina laittaa miettimään, mistä on kyse,<br />

hän sanoo.<br />

Kriittisyys on paikallaan myös silloin, jos<br />

tuotteen mainoksesta tai pakkauksesta ei<br />

löydy valmistajan tai maahantuojan tarkkoja<br />

yhteystietoja vaan pelkkä postilokero- tai<br />

nettiosoite. Jos kyse on tilattavasta tuotteesta,<br />

kannattaa varoa ilmaisia koe-eriä,<br />

jotka sitouttavat kuluttajan samalla tuotteen<br />

kestotilaajaksi.<br />

Epäilyttävänä voi pitää myös sitä, jos<br />

tuotteesta ei löydy pakkausselostetta sekä<br />

suomeksi että ruotsiksi.<br />

26 <br />

Markkinoinnin pysyttävä<br />

totuudellisissa väittämissä<br />

Luontaistuotteiden markkinointia ei tähän<br />

asti ole säännelty yksityiskohtaisesti, kuten<br />

ei muidenkaan elintarvikkeiden. Lääkkeellisten<br />

väittämien, eli sairauksien ehkäisyyn,<br />

hoitoon tai parantamiseen viittaavien väittämien<br />

käyttö on kuitenkin ollut selkeästi<br />

kiellettyä ja on sitä edelleen.<br />

Elintarvikelaissa todetaan lisäksi, että<br />

kuluttajaa ei saa markkinoinnilla johtaa<br />

harhaan eikä tuotteesta saa antaa oleellisesti<br />

totuudenvastaista tietoa, mutta tämän<br />

tarkempaa ohjenuoraa laki ei tarjoa.<br />

Epämääräinen markkinointi saataneen<br />

Uusi asetus hillitsee villeimpiä väittämiä<br />

EU:ssa on viime heinäkuusta lähtien sovellettu<br />

uutta asetusta, joka luo yhteiset pelisäännöt<br />

elintarvikkeiden markkinoinnissa<br />

käytettäville ravitsemus- ja terveysväitteille<br />

koko unionin alueella. Yleisesti hyväksyttyjen<br />

ravitsemusväitteiden sisällöt on nyt määritelty<br />

tarkasti, ja terveysväitteille on luotu<br />

ennakkohyväksyntäjärjestelmä.<br />

– Asetus pureutuu nimenomaan humpuukimarkkinointiin<br />

ja erottelee vakavasti<br />

otettavat tuotekehittäjät rahastajista. Kuluttajan<br />

kannalta asetus on valtava edistysaskel,<br />

ja elintarvikealalle se luo aiempaa tasaarvoisemmat<br />

kilpailuolosuhteet, tiivistää<br />

ylitarkastaja Annika Nurttila <strong>Evira</strong>sta.<br />

Asetus määrittelee myös ravitsemus- ja<br />

terveysväitteiden käytön yleiset edellytykset.<br />

Esimerkiksi kuluttajien pelotteleminen elintoimintojen<br />

muutoksilla tai rohkaiseminen<br />

tuotteen liialliseen käyttöön on kiellettyä.<br />

Vielä tällä hetkellä ravitsemus- ja terveysväiteasetus<br />

ei näy täysillä elintarvikkeiden<br />

markkinoinnissa, sillä alan toimijoille on annettu<br />

siirtymäaikoja esimerkiksi pakkausmerkintöihin<br />

tehtäviä muutoksia varten.<br />

Ravitsemusväitteille tarkat kriteerit<br />

Ravitsemusväitteistä on koottu luettelo, joka<br />

sisältää yleisiä, jo käytössä olevia väitteitä,<br />

jotka viittaavat tuotteen ravintosisältöön.<br />

Näitä ovat esimerkiksi määritelmät rasvaton,<br />

vähärasvainen, runsaskuituinen, vähäenerginen<br />

tai ei sisällä lisättyä sokeria. Asetus<br />

määrittelee, millä ehdoilla yleisiä ravitsemusväitteitä<br />

tai muita samansisältöisiä väitteitä<br />

saa käyttää tuotteen markkinoinnissa.<br />

– Esimerkiksi runsaskuituiseksi saa sanoa<br />

tuotetta, joka sisältää ravintokuitua kuusi<br />

grammaa sataa grammaa kohti tai kolme<br />

grammaa sataa kilokaloria kohti. Vaikkapa<br />

ruisleipää voi siis edelleen sanoa runsaskuituiseksi,<br />

Nurttila havainnollistaa.<br />

Ravitsemusväitteiden luetteloa päivitetään<br />

tarpeen mukaan.<br />

Terveysväitteet hyväksytettävä<br />

Terveysväitteiden osalta asetus lanseeraa<br />

hieman erilaisia käytäntöjä sen mukaan,<br />

minkä tyyppisestä väitteestä on kyse.<br />

Yleisesti hyväksytyillä terveysväitteillä tarkoitetaan<br />

sellaisia väitteitä, jotka perustuvat<br />

yleisesti hyväksyttyyn tieteelliseen näyttöön<br />

ja kertovat ravintoaineen vaikutuksista elimistöön,<br />

kasvuun tai kehitykseen. Tällainen<br />

väite voisi olla esimerkiksi tyyppiä ”kalsium<br />

on hyväksi luustolle”.<br />

Kukin jäsenmaa on saanut tehtäväksi<br />

kerätä tammikuun 2008 loppuun mennessä<br />

listan elintarvikkeiden markkinoinnissa<br />

käytetyistä yleisistä terveysväitteistä. Listat<br />

toimitetaan EFSA:n arvioitaviksi, ja arvion<br />

perusteella komissio laatii tammikuun 2010<br />

loppuun mennessä luettelon hyväksytyistä<br />

yleisistä terveysväittämistä.<br />

– Suomessa yleisten terveysväitteiden<br />

lista koottiin jo vuosi sitten yleisellä inter-<br />

paremmin aisoihin muutaman vuoden kuluessa,<br />

kun EU:n uusi ravitsemus- ja terveysväiteasetus<br />

asettaa suitset hurjimmalle<br />

humpuukille. Asetusta ryhdyttiin soveltamaan<br />

viime kesänä ja sen vaikutus alkaa<br />

näkyä täysimittaisena erilaisten siirtymäaikojen<br />

jälkeen vuoteen 2010 mennessä.<br />

Luontaistuotteen ja rohdoksen<br />

rajamaasto on harmaata aluetta<br />

Erkki Palva kertoo, että lievät lääkkeelliset<br />

väittämät sen sijaan sallitaan lääkelain<br />

ja -asetuksen alaisten rohdosvalmisteiden<br />

markkinoinnissa. Rohdosvalmisteita koskevat<br />

samat tiukat rajoitukset kuin kaik-<br />

netkyselyllä, Nurttila huomauttaa.<br />

Vielä tarkemman tarkastelun kohteeksi<br />

joutuvat sairauden riskin vähentämiseen<br />

sekä lasten terveyteen ja kehitykseen viittaavat<br />

terveysväitteet, sillä markkinoijien on hyväksytettävä<br />

ne väitekohtaisesti. Suomessa<br />

nämä vahvimmat terveysväittämät ja niiden<br />

taustalla oleva tutkimusnäyttö pitää toimittaa<br />

<strong>Evira</strong>an, joka vie ne EFSA:n käsittelyyn.<br />

Vähäsuolaiset hävisivät<br />

Nurttila on muuten tyytyväinen EU:n ravitsemus-<br />

ja terveysväiteasetukseen, mutta<br />

harmittelee ”vähäsuolaisen” katoamista<br />

Suomen elintarvikemarkkinoilta uuden tiukan<br />

määritelmän takia.<br />

Vähäsuolaiseksi saa nykyään kutsua vain<br />

tuotteita, jotka sisältävät natriumia korkeintaan<br />

0,12 grammaa sataa grammaa kohti.<br />

Käytännössä näin alhaista suolapitoisuutta ei<br />

ole kuin hyvin harvoissa erikoistuotteissa.<br />

– Suomessa on tähän asti ollut kansalliset<br />

säädökset vähäsuolaisen määritelmästä, ja<br />

pitkä kokemus pakkausmerkintöjen vaikutuksesta<br />

tuotteiden suolapitoisuuteen. Nyt<br />

monet aiemmin vähäsuolaiset tuotteet voivat<br />

käyttää vain määritelmää ”vähennetty<br />

suolaa”, hän toteaa.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!