Lataa tulostettava versio, 2238 kt - Evira
Lataa tulostettava versio, 2238 kt - Evira
Lataa tulostettava versio, 2238 kt - Evira
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
A L K U P A L A T<br />
Elintarvike- ja ympäristöhygienian<br />
oppikirja valmistunut<br />
Ensimmäinen suomenkielinen elintarvikehygienian<br />
oppikirja ”Elintarvikehygienia” on<br />
ilmestynyt. Kirja tarjoaa kattavan tietopaketin<br />
elintarviketurvallisuudesta, elintarvikkeiden laadusta<br />
ja ympäristöhygieniasta sekä elintarvike-<br />
ja ympäristötoksikologiasta.<br />
Kirja soveltuu oppikirjaksi eläinlääketieteen<br />
opintoihin sekä soveltuvin osin elintarviketieteen<br />
ja ympäristöteknologian opintoihin. Se<br />
toimii myös käsikirjana ympäristö- ja elintarvikevalvonnasta<br />
vastaaville viranomaisille ja elintarviketeollisuudelle.<br />
Helsingin yliopiston elintarvikehygienian professorin<br />
Hannu Korkealan toimittamaa uutuuskirjaa<br />
on kaivattu pitkään alan oppilaitoksissa.<br />
Oppikirjan kirjoittamisessa on ollut mukana 55<br />
suomalaista alan asiantuntijaa.<br />
– Suomalaisen elintarviketurvallisuustutkimuksen<br />
voimakas laajentuminen viime vuosina<br />
sekä tutkijoiden määrän lisääntyminen on tehnyt<br />
mahdolliseksi kattavan oppikirjan kirjoittamisen,<br />
kertoo Korkeala.<br />
Kirjassa käydään systemaattisesti läpi elintarvikehygienian,<br />
ympäristöhygienian sekä<br />
elintarvike- ja ympäristötoksikologian eri osaalueita<br />
sekä tuodaan esiin suomalaisten tutkijoiden<br />
omia tuloksia. Asiat on pyritty esittämään<br />
<strong>Evira</strong> on saanut Suomen Akatemialta<br />
425 000 euroa tutkimukseen, jossa selvitetään<br />
viljoissa yleisen punahomeen tuottamien<br />
myrkyllisten yhdisteiden vaikutusmekanismeja.<br />
Kyseessä on <strong>Evira</strong>n ensimmäinen tutkimusrahoitus<br />
Suomen Akatemiasta. Tutkimus tehdään<br />
vuosina 2008–2011.<br />
Viljoissa ja rehuissa voi olla homesieniä,<br />
jotka sopivissa olosuhteissa tuottavat myrkyllisiä<br />
aineenvaihduntatuotteita. Nämä mykotok-<br />
Tapan Yli-Mattila<br />
8 <br />
ymmärrettävästi ja helppolukuisesti.<br />
– Oppikirjan avulla toivomme lisäävämme<br />
suomalaisten elintarvikehygieenistä tietämystä<br />
ja siten edelleen parantaa suomalaista elintarviketurvallisuutta,<br />
Korkeala toteaa.<br />
Kirjaa voi tilata WSOY:n verkkokaupasta www.<br />
wsoy.fi tai puh. (019) 576 261. – Mirja Kallio<br />
Elintarvikehygienia – ympäristöhygienia, elintarvike-<br />
ja ympäristötoksikologia. Korkeala Hannu<br />
(toim.). WSOY Oppimateriaalit 2007.<br />
<strong>Evira</strong>n tutkimus sai Akatemian rahoitusta<br />
siinit aiheuttavat terveysriskin sekä eläimille<br />
että ihmisille.<br />
Homeet ja niiden toksiinit aiheuttavat vuosittain<br />
myös merkittäviä taloudellisia tappioita.<br />
Toksiinit heikentävät viljasatoa ja sen laatua<br />
sekä alentavat eläinten tuottavuutta mm. vaikuttamalla<br />
maidon koostumukseen.<br />
Tutkimushankkeessa selvitetään modernien<br />
molekulaaristen menetelmien avulla Suomessa<br />
yleisesti esiintyvien mykotoksiinien<br />
vaikutusmekanismeja. Saadun tiedon avulla<br />
voidaan kehittää mykotoksiinien ihmisille ja<br />
eläimille aiheuttamien tautien diagnosointia.<br />
Tutkimushankkeen koordinaattorina toimii<br />
<strong>Evira</strong>n kemian ja toksikologian tutkimusyksikön<br />
johtaja, professori Kimmo Peltonen.<br />
Hankkeeseen osallistuu myös muita <strong>Evira</strong>n<br />
yksikköjä sekä Helsingin, Turun ja Kuopion<br />
yliopistot.<br />
Lisätietoja: Kimmo Peltonen, <strong>Evira</strong>,<br />
puh. 020 77 24410<br />
Punahomeen infe<strong>kt</strong>oimaa viljaa.<br />
Merivirta väitteli<br />
nahkiaisista<br />
Porin kaupungin ympäristöterveydenhuollossa<br />
pitkään vaikuttanut johtava<br />
hygieenikko Lauri Merivirta väitteli<br />
syyskuun lopussa eläinlääketieteen<br />
tohtoriksi Helsingin yliopistossa.<br />
Väitöstutkimuksessaan Merivirta<br />
tutki nahkiaisen elintarvikehygieenistä<br />
laatua, ja havaitsi sen hyväksi. Aihetta<br />
ei ole aiemmin juuri tutkittu.<br />
Nahkiaista pyydetään Suomessa<br />
sen kutunousun aikana vuosittain<br />
noin 1,5 miljoonaa kappaletta lähinnä<br />
Pohjanlahteen virtaavista joista. Paistettuna<br />
se on erikoisuus, jota on tarjolla<br />
syksyisin. Tuote myydään pääosin<br />
tuoreeltaan toreilla, kauppahalleissa ja<br />
hyvin varustetuissa myymälöissä.<br />
Jäämät kalojen tasoa<br />
Tutkimuksessaan Merivirta selvitti<br />
nahkiaisen raskasmetallipitoisuuksia,<br />
torjunta-ainejäämiä sekä PCBpitoisuuksia.<br />
Tuloksista kävi ilmi, että<br />
aineiden pitoisuudet olivat samaa<br />
suuruusluokkaa kuin Itämeren kalojen<br />
pitoisuudet.<br />
Elohopeaa ja kadmiumia löytyi<br />
enemmän Perämeren nahkiaisista kuin<br />
Selkämereltä ja Merenkurkusta. Lyijypitoisuudet<br />
olivat merkityksettömiä.<br />
Torjunta-aine- ja vierasainepitoisuudet<br />
olivat yleensä suuremmat eteläiseltä<br />
alueelta pyydetyissä nahkiaisissa<br />
verrattuna Perämeren alueeseen.<br />
Merivirta tutki myös nahkiaistuotteiden<br />
pilaantumista ja mikrobiologisia riskejä,<br />
ja havaitsi, että tuote on säilyvämpi<br />
kuin hiillostetut ja savustetut kalat<br />
yleensä. Paistettu nahkiainen alkaa<br />
pilaantua huoneenlämmössä kahden<br />
vuorokauden jälkeen, mutta +3 asteessa<br />
säilyvyys oli jopa 24 vuorokautta.<br />
Ruokamyrkytyksiä aiheuttavia<br />
mikrobeja ei paistetussa tuotteessa<br />
todettu. Staphylococcus aureus -ba<strong>kt</strong>eeria<br />
havaittiin mahdollisesti jälkikontaminaationa<br />
kahdessa näytteessä, ja<br />
yhdessä raakanahkiaisnäytteessä todettiin<br />
Clostridium botulinum -itiöitä.<br />
Merivirta, Lauri. The food hygienic<br />
quality of European river lamprey<br />
(Lampreta fluviatilis L.)<br />
ISBN: 978-952-92-2389-3
Change language