Lataa tulostettava versio, 2238 kt - Evira

More documents

Recommendations

Info

asiaa senlaatuisen markkinoinnin takana. Hämmentävän tehokkaiden tulosten pitäisi aina laittaa miettimään, mistä on kyse, hän sanoo. Kriittisyys on paikallaan myös silloin, jos tuotteen mainoksesta tai pakkauksesta ei löydy valmistajan tai maahantuojan tarkkoja yhteystietoja vaan pelkkä postilokero- tai nettiosoite. Jos kyse on tilattavasta tuotteesta, kannattaa varoa ilmaisia koe-eriä, jotka sitouttavat kuluttajan samalla tuotteen kestotilaajaksi. Epäilyttävänä voi pitää myös sitä, jos tuotteesta ei löydy pakkausselostetta sekä suomeksi että ruotsiksi. 26 Markkinoinnin pysyttävä totuudellisissa väittämissä Luontaistuotteiden markkinointia ei tähän asti ole säännelty yksityiskohtaisesti, kuten ei muidenkaan elintarvikkeiden. Lääkkeellisten väittämien, eli sairauksien ehkäisyyn, hoitoon tai parantamiseen viittaavien väittämien käyttö on kuitenkin ollut selkeästi kiellettyä ja on sitä edelleen. Elintarvikelaissa todetaan lisäksi, että kuluttajaa ei saa markkinoinnilla johtaa harhaan eikä tuotteesta saa antaa oleellisesti totuudenvastaista tietoa, mutta tämän tarkempaa ohjenuoraa laki ei tarjoa. Epämääräinen markkinointi saataneen Uusi asetus hillitsee villeimpiä väittämiä EU:ssa on viime heinäkuusta lähtien sovellettu uutta asetusta, joka luo yhteiset pelisäännöt elintarvikkeiden markkinoinnissa käytettäville ravitsemus- ja terveysväitteille koko unionin alueella. Yleisesti hyväksyttyjen ravitsemusväitteiden sisällöt on nyt määritelty tarkasti, ja terveysväitteille on luotu ennakkohyväksyntäjärjestelmä. – Asetus pureutuu nimenomaan humpuukimarkkinointiin ja erottelee vakavasti otettavat tuotekehittäjät rahastajista. Kuluttajan kannalta asetus on valtava edistysaskel, ja elintarvikealalle se luo aiempaa tasaarvoisemmat kilpailuolosuhteet, tiivistää ylitarkastaja Annika Nurttila Evirasta. Asetus määrittelee myös ravitsemus- ja terveysväitteiden käytön yleiset edellytykset. Esimerkiksi kuluttajien pelotteleminen elintoimintojen muutoksilla tai rohkaiseminen tuotteen liialliseen käyttöön on kiellettyä. Vielä tällä hetkellä ravitsemus- ja terveysväiteasetus ei näy täysillä elintarvikkeiden markkinoinnissa, sillä alan toimijoille on annettu siirtymäaikoja esimerkiksi pakkausmerkintöihin tehtäviä muutoksia varten. Ravitsemusväitteille tarkat kriteerit Ravitsemusväitteistä on koottu luettelo, joka sisältää yleisiä, jo käytössä olevia väitteitä, jotka viittaavat tuotteen ravintosisältöön. Näitä ovat esimerkiksi määritelmät rasvaton, vähärasvainen, runsaskuituinen, vähäenerginen tai ei sisällä lisättyä sokeria. Asetus määrittelee, millä ehdoilla yleisiä ravitsemusväitteitä tai muita samansisältöisiä väitteitä saa käyttää tuotteen markkinoinnissa. – Esimerkiksi runsaskuituiseksi saa sanoa tuotetta, joka sisältää ravintokuitua kuusi grammaa sataa grammaa kohti tai kolme grammaa sataa kilokaloria kohti. Vaikkapa ruisleipää voi siis edelleen sanoa runsaskuituiseksi, Nurttila havainnollistaa. Ravitsemusväitteiden luetteloa päivitetään tarpeen mukaan. Terveysväitteet hyväksytettävä Terveysväitteiden osalta asetus lanseeraa hieman erilaisia käytäntöjä sen mukaan, minkä tyyppisestä väitteestä on kyse. Yleisesti hyväksytyillä terveysväitteillä tarkoitetaan sellaisia väitteitä, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyyn tieteelliseen näyttöön ja kertovat ravintoaineen vaikutuksista elimistöön, kasvuun tai kehitykseen. Tällainen väite voisi olla esimerkiksi tyyppiä ”kalsium on hyväksi luustolle”. Kukin jäsenmaa on saanut tehtäväksi kerätä tammikuun 2008 loppuun mennessä listan elintarvikkeiden markkinoinnissa käytetyistä yleisistä terveysväitteistä. Listat toimitetaan EFSA:n arvioitaviksi, ja arvion perusteella komissio laatii tammikuun 2010 loppuun mennessä luettelon hyväksytyistä yleisistä terveysväittämistä. – Suomessa yleisten terveysväitteiden lista koottiin jo vuosi sitten yleisellä inter- paremmin aisoihin muutaman vuoden kuluessa, kun EU:n uusi ravitsemus- ja terveysväiteasetus asettaa suitset hurjimmalle humpuukille. Asetusta ryhdyttiin soveltamaan viime kesänä ja sen vaikutus alkaa näkyä täysimittaisena erilaisten siirtymäaikojen jälkeen vuoteen 2010 mennessä. Luontaistuotteen ja rohdoksen rajamaasto on harmaata aluetta Erkki Palva kertoo, että lievät lääkkeelliset väittämät sen sijaan sallitaan lääkelain ja -asetuksen alaisten rohdosvalmisteiden markkinoinnissa. Rohdosvalmisteita koskevat samat tiukat rajoitukset kuin kaik- netkyselyllä, Nurttila huomauttaa. Vielä tarkemman tarkastelun kohteeksi joutuvat sairauden riskin vähentämiseen sekä lasten terveyteen ja kehitykseen viittaavat terveysväitteet, sillä markkinoijien on hyväksytettävä ne väitekohtaisesti. Suomessa nämä vahvimmat terveysväittämät ja niiden taustalla oleva tutkimusnäyttö pitää toimittaa Eviraan, joka vie ne EFSA:n käsittelyyn. Vähäsuolaiset hävisivät Nurttila on muuten tyytyväinen EU:n ravitsemus- ja terveysväiteasetukseen, mutta harmittelee ”vähäsuolaisen” katoamista Suomen elintarvikemarkkinoilta uuden tiukan määritelmän takia. Vähäsuolaiseksi saa nykyään kutsua vain tuotteita, jotka sisältävät natriumia korkeintaan 0,12 grammaa sataa grammaa kohti. Käytännössä näin alhaista suolapitoisuutta ei ole kuin hyvin harvoissa erikoistuotteissa. – Suomessa on tähän asti ollut kansalliset säädökset vähäsuolaisen määritelmästä, ja pitkä kokemus pakkausmerkintöjen vaikutuksesta tuotteiden suolapitoisuuteen. Nyt monet aiemmin vähäsuolaiset tuotteet voivat käyttää vain määritelmää ”vähennetty suolaa”, hän toteaa.
kia muitakin lääkkeitä, ja myös rohdosten laatu ja alkuperä on dokumentoitava tarkkaan. – Rohdosten markkinoinnissa ei tapahdu ylilyöntejä niin paljon kuin luontaistuotteilla. Toisaalta yritykset kokevat markkinatilanteen epätasaiseksi, kun rohdosten osalta kuri on tiukka, mutta luontaistuotteita voi markkinoida miten vaan, Palva toteaa. Hänen mukaansa ravintolisän ja rohdoksen raja ei ole yksiselitteinen. Rajatapauksissa tuote pyritään monesti tuomaan markkinoille väljemmän säätelyn kautta, siis elintarvikkeena. – Vitamiinit ovat tyyppiesimerkki leveästä harmaasta alueesta. Jos jossain valmisteessa on vitamiinia moninkertainen määrä saantisuosituksiin nähden, pitää miettiä, onko kyse lääkkeestä vai elintarvikkeesta, Palva havainnollistaa. Markkinoinnin valvontaan ollut niukasti voimavaroja Auli Suojanen myöntää, että tähän asti elintarvikevalvojilla on ollut huonot välineet ja vain vähän voimavaroja puuttua luontaistuotteiden humpuukimarkkinointiin. – Valvonnassa on puututtu lähinnä hyvin voimakkaisiin terveysväittämiin ja kokonaan kiellettyihin lääkkeellisiin väittämiin. Jos terveysväittämä on ollut hyvin yleistasoinen tai viestintätapa lähennellyt esimerkiksi lehtijuttua, Evira ja Kuluttajavirasto ovat yhdessä tarkastelleet markkinointia elintarvikelain ja kuluttajasuojalain näkökulmasta. Suojanen muistuttaa, että osa markkinointiväittämistä saattaa toki pitää paikkansa, mutta väitteiden todentaminen on pitkä tie ja vaatii tieteellistä näyttöä, joka elintarvikealan toimijalla tulee olla jo ennen markkinoinnin aloittamista. Palva huomauttaa, että voimakkaan lääkkeellisesti markkinoidun tuotteen osalta saatetaan ryhtyä selvittämään jopa sitä, onko kyse itse asiassa lääkkeestä. Jos elintarvikkeen markkinoinnissa käytetään säädösten vastaisesti terveysväittämiä tai kiellettyjä lääkkeellisiä väittämiä, elintarvikevalvontaviranomaiset voivat kieltää tuotteen markkinoinnin ja tarvittaessa määrätä uhkasakkoja. Itse tuotetta ei tällöin kuitenkaan aseteta myyntikieltoon. Suojanen toteaa, että markkinointikiellon saaneen toimijan maine menee, mutta sitäkin saatetaan kiertää vaihtamalla yksinkertaisesti yrityksen nimeä. Tänä vuonna valvontaviranomaiset ovat keskittyneet pääasiassa opastamaan ja ohjeistamaan uutta ravitsemus- ja terveysväiteasetusta, huomauttamaan pahimmista rikkeistä ja hoitamaan eteenpäin aikaisemmin markkinointikieltoja saaneet tapaukset loppuun. Kuluttajien kannattaa valittaa, jos tuote ei täytä lupauksia Liioittelua tai ei, humpuukimarkkinointi joka tapauksessa vetoaa kuluttajiin, muuten sitä ei esiintyisi niin paljon. Yksikönjohtaja Auli Suojanen arvelee, että herkkäuskoisuuden taustalta löytyy useita syitä. – Esimerkiksi vakavasti sairaat ihmiset ovat valmiita kokeilemaan mitä tahansa. Toisaalta taas itse kukin haluaa välillä päästä helpolla, ja saattaa tulla miettineeksi, että auttaisikohan tuo tuote vaikka laihtumaan, hän pohtii. Kuluttajat eivät helposti valita humpuukimarkkinoinnista, vaikka kokisivat, että kalliilla tuotteella ei ole esitettyä vaikutusta. – Ihmiset yleensä vain nuolevat haavansa eivätkä ilmoita huijauksista viranomaisille, professori Erkki Palva arvelee. Suojasen ja Palvan mielestä kuluttajia pitää rohkaista valittamaan katteettomista markkinointilupauksista ja huijatuksi tulemisesta. Oikea osoite on kunnan terveystarkastaja, jonka kautta reklamaatio menee eteenpäin. 27
Page 1 and 2: Evira tehostaa organisaatiotaan Val
Page 3 and 4: 20 Energinen eläinlääkäri innos
Page 5 and 6: Zoonoosikeskuksen tehtävänä on k
Page 7 and 8: Luonnontuotealan omavalvontaa kehit
Page 9 and 10: Tapaaminen venäläiskollegoiden ka
Page 11 and 12: Eläinten terveys ja hyvinvointi El
Page 13 and 14: seen ja synergioiden saavuttamiseen
Page 15 and 16: Joulukuusi hankitaan useimpiin kote
Page 17 and 18: Lampaat ja vuohet uuteen rekisterii
Page 19 and 20: Valtioneuvosto asetti neuvottelukun
Page 21 and 22: 21
Page 23 and 24: Hyvin syynätty Eviran liha-ja kala
Page 25: Jokainen on varmaan törmännyt luo
Page 29 and 30: Siementarkastuksella on jatkuva ulk
Page 31 and 32: ja multien laatua ja ympäristövai
Page 33 and 34: neet, vaikka määrällisesti ei eh
Page 35 and 36: Elintarviketurvallisuusvirasto Evir
Page 37 and 38: talaboratoriota. Osa laboratorioist
Page 39 and 40: Tasavallan presidentin kanslia Pro
Page 41 and 42: Marja Isomursu Kokous pidettiin Pol
Page 43 and 44: LIISA-MAIJA LAGERSTRÖM | teksti MA
Page 45 and 46: hokkuutta, niin samaa pitää voida
Page 47 and 48: Målet för den färska tillsynsstr

Lataa tulostettava versio, 2238 kt - Evira

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?