Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tanut samana vuonna nimeään: <strong>se</strong> oli nyt Metsätaloudellinen<br />
Aikakauskirja – Forstlig Tidskrift.<br />
Näin jatkettiin vuoteen 1919. Tarve uittoasioita käsittelevän<br />
julkaisun aikaansaami<strong>se</strong>ksi kävi yhä kipeämmäksi,<br />
mutta omaa julkaisua ei uskallettu vielä ajatella.<br />
Kun samaan aikaan valuuttakurssimuutosten <strong>se</strong>urauk<strong>se</strong>na<br />
”Flottningstidskriftin” tilaajakunta Suomessa vielä supistui,<br />
niin yhdistys ryhtyi neuvotteluihin SMY:n kanssa.<br />
E.J. Koskenmaa, joka oli valittu yhdistyk<strong>se</strong>n sihteeriksi<br />
vuosikokouk<strong>se</strong>ssa 1919 ja joka oli asiassa muutenkin<br />
aloitteentekijänä, kirjoitti 25. huhtikuuta SMY:lle:<br />
Elävästi käsittäen painetun sanan merkityk<strong>se</strong>n on Yhdistys<br />
yleisten uittoetujen valvomista varten maksanut avustusta<br />
<strong>se</strong>n toiminta-alaa lähellä oleville aikakauslehdelle ”Flottningstidskrift”<br />
ja Metsätaloudelli<strong>se</strong>n Aikakauskirjan toimituk<strong>se</strong>lle.<br />
Siihen nähden kuitenkin, että edellinen ruotsinkieli<strong>se</strong>nä<br />
ja kurssin tähden verrattain kalliina ei voi levitä laajoihin<br />
lauttaustyönjohtaja piireihin, jotka ovat pääasialli<strong>se</strong>sti<br />
suomenkielisiä, ja että jälkimmäinen nykyään käsittelee<br />
varsinaista metsien hoitoa ja käyttöä <strong>se</strong>kä vain sivu<strong>se</strong>ikkana<br />
lauttaustoimintaa, on Yhdistyk<strong>se</strong>mme jä<strong>se</strong>nten keskuudessa<br />
harkittu mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä Yhdistyk<strong>se</strong>n<br />
tarkoitusperien ajami<strong>se</strong>ksi entistään tehokkaammin aikakautisissa<br />
julkaisuissa. Koska omaa uittojulkaisua pidettiin<br />
liian kalliina, Koskenmaa ehdotti, että Metsätaloudelli<strong>se</strong>n<br />
Aikakauskirjan (MA) vuosittaisista numeroista kaksi<br />
varattaisiin lähinnä uittoaiheisten kirjoituksiin, joiden toimittamisista<br />
Yhdistyk<strong>se</strong>mme jä<strong>se</strong>net tarpeen mukaan vastaisivat<br />
ja että sanotut numerot voisi kohtuulli<strong>se</strong>sta hinnasta tilata<br />
muista numeroista erik<strong>se</strong>enkin, jolloin on syytä olettaa<br />
niiden leviävän runsaasti lauttaajain keskuuteen.<br />
Vuoden 1919 aikana päästiinkin SMY:n kanssa sopimuk<strong>se</strong>en<br />
yhdistyk<strong>se</strong>n esittämästä julkaisumallista: vuosittain<br />
kaksi MA:n numeroa tulisi sisältämään pääasialli<strong>se</strong>sti<br />
uittoaiheisia kirjoituksia, joiden hankkimi<strong>se</strong>sta Uittajainyhdistys<br />
lupautui huolehtimaan. Sopimuk<strong>se</strong>n mukaan<br />
yhdistys sitoutui maksamaan näistä numeroista erilliskorvauk<strong>se</strong>n,<br />
mutta sillä oli myös oikeus ottaa näistä numeroista<br />
eripainoksia <strong>se</strong>kä tarjota ne tilattavaksi erik<strong>se</strong>en<br />
määräämällään hinnalla. Yhdistyk<strong>se</strong>n vuoden 1919 kertomuk<strong>se</strong>ssa<br />
– Koskenmaan kirjoittama – voitiinkin todeta:<br />
Johtokunta on pitänyt tätä yritystä tehokkaana keinona<br />
Yhdistyk<strong>se</strong>n tarkoitusperien ajami<strong>se</strong>ksi ja otaksuttavaa<br />
on, että tästä pienestä alusta kasvaa yhdistyk<strong>se</strong>lle oma ää-<br />
102 JULKAISU- JA TIEDOTUSTOIMINTA<br />
nenkannattaja, paitsi jota mikään yhdistys ei voi elinvoimai<strong>se</strong>sti<br />
toimia.<br />
MA:n ”uittonumeroiden” sisällön oli sopimuk<strong>se</strong>n mukaan<br />
suunniteltu sisältävän mm.:<br />
• tietoja lauttauk<strong>se</strong>n kulusta ja lauttausoloista eri osissa maa-<br />
tamme;<br />
• tiedonantoja huomattavista uittoväylien parannustöistä ja<br />
uittoteknillisiä kysymyksiä;<br />
• <strong>se</strong>lostuksia käynnissä olevasta vesioikeuslainsäädäntömme<br />
uudistami<strong>se</strong>sta <strong>se</strong>kä vesioikeuden alalle kuuluvia lakitie-<br />
teellisiä kysymyksiä;<br />
• tietoja eri osissa maatamme toimivista lauttausyhdistyksistä<br />
ja uittoväylien perkausyhtiöistä <strong>se</strong>kä lauttausalalla maas-<br />
samme toimivista henkilöistä; <strong>se</strong>kä<br />
• tiedonantoja lauttausoloista ja huomattavista tapahtumista<br />
uiton alalta muilta mailta.<br />
Kun vuosikokous siunasi johtokunnan toiminnan, Koskenmaa<br />
ryhtyi tämän jälkeen pontevasti hankkimaan niin<br />
10 markan (4 €) ”uittovuosikertojen” tilauksia kuin myös<br />
luvattuja kirjoituksia vuoden 1920 uittonumeroihin. Tilauksia<br />
saatiinkin noin 300, mutta kirjoitusten hankinta<br />
ei sujunut aivan toivotulla tavalla. Vaikka johtokunnan<br />
jä<strong>se</strong>net ja muut sisäpiirin uittajat lupautuivat kirjoittamaan,<br />
kirjoituksia kertyi niukasti ja Koskenmaa alkoi<br />
pyytää avustuksia myös muualta. Helmikuussa 1920 hän<br />
kirjoitti mm. insinööri G.E. Weismanille Ouluun: Toivomme<br />
saada tähän ensimmäi<strong>se</strong>en numeroon mahdollisimman<br />
monta kirjoitusta eri osista maata ja että u<strong>se</strong>immat<br />
lauttausalalla toimivat miehet siten esiintyisivät. Tietäen<br />
Sinun hallit<strong>se</strong>van olot Pohjois-Suomessa hyvin, pyydän Sinua<br />
kirjoittamaan jotain lauttaustekniikasta siellä. Pyyntö<br />
ei tuottanut tulosta, sillä Weisman oli sairasvuoteella<br />
ja kuoli pari kuukautta myöhemmin.<br />
Lisäksi Koskenmaa pyysi suurimmilta uittoyhdistyksiltä<br />
<strong>se</strong>uraavia, edellistä uittokautta koskevia tietoja:<br />
Millä toimintapiirissänne olevilla väylillä uitetaan puutavaraa<br />
ja kullakin väylällä olleet:
Change language