Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Suomen ja Kiinan valtioiden<br />
tieteellis-tekni<strong>se</strong>n toimikunnan<br />
puitteissa suomalainen<br />
uittovaltuuskunta vieraili<br />
Kiinassa kesällä 1981.<br />
Uittajat olivat ahkeria talvellakin. Kuvassa Kemijoen Uittoyhdistyk<strong>se</strong>n<br />
työvaliokunta tarkastamassa Autiomukan uittolanssia Kittilässä<br />
maaliskuussa 1981. Edessä metsänhoitaja Unto Korhonen, ja hänen takanaan<br />
uittopäällikkö Antti Mustonen, josta oikealle metsänhoitajat<br />
Jorma Heikkilä, Kaarlo Kerhola, Kalevi Mikkonen, Jaakko Koskinen<br />
ja metsätalousinsinööri Niilo Hangasvaara. Va<strong>se</strong>mmalla hattunsa hävittänyt<br />
Jukka Ouni. (Lauri Hemmi; Lapin metsämu<strong>se</strong>o)<br />
Ei kestänyt montakaan vuotta<br />
1990-luvulle tultaessa, kun perinteinen<br />
nipun pudotus veteen suoraan<br />
autosta alkoi olla historiaa.<br />
Autojen ja peräkärryjen rakenteet<br />
tahtoivat vammautua rajusta<br />
nippujen pudotuk<strong>se</strong>sta, eivätkä<br />
niputkaan aina kestäneet rysäystä,<br />
ja siksi siirryttiin konepurkauk<strong>se</strong>en.<br />
Niput lasketaan pehmeästi<br />
suurilla etukuormaajilla<br />
tai trukeilla laiturin kautta veteen.<br />
Hintavilla koneilla oli tietysti<br />
oltava riittävästi työtä, ja<br />
siksi pudotuslaitureille ajot ryhdyttiin<br />
keskittämään ja aikatauluttamaan.<br />
Lisäksi yksi purkukone<br />
hoiti u<strong>se</strong>ampia laitureita. Kuva<br />
Nurmek<strong>se</strong>n Kannaslahdesta<br />
kesällä 1991. (UPM)<br />
tutkimuksista <strong>se</strong>kä järjestää tärkeyden ja ajan suhteen Helsingin<br />
Yliopiston metsäteknologian laitok<strong>se</strong>n Suomen Uittajainyhdistyk<strong>se</strong>n<br />
jä<strong>se</strong>niltä kokoamat ehdotuk<strong>se</strong>t tutkimusaiheiksi.<br />
– Tutkimusta oli tehty jo muutenkin, eli kertomuk<strong>se</strong>n sanoin:<br />
Uittoa koskeva tutkimus on ollut vilkkaampaa kuin<br />
vuosikymmeniin. Tällöin viitattiin niin <strong>Metsäteho</strong>n tutkimuksiin<br />
kuin myös VTT:n <strong>se</strong>lvityk<strong>se</strong>en ”Uiton niveltäminen<br />
auto- ja traktorikuljetuk<strong>se</strong>en”. – Korpelan elin jatkoi<br />
toimintaansa harvak<strong>se</strong>ltaan, mutta mitään suurempia<br />
uittoa koskevia tutkimuksia ei <strong>se</strong>n toimesta käynnistetty;<br />
koordinointi toimi kuitenkin riittävän hyvin.<br />
Uittajainyhdistys oli ollut vuonna 1981 myös avustamassa<br />
sisäasianministeriön järjestämää teemapäivää ”Yleispiirteinen<br />
kaavoitus ja uitto”. Siitä tehty julkaisu jaettiin kaikille<br />
yhdistyk<strong>se</strong>n jä<strong>se</strong>nille! – Myös Keitele–Päijänne-kanavasta<br />
annettiin yhdistyk<strong>se</strong>n julkilausuma.<br />
Vuosina 1981 ja 1983 yhdistys vastasi Metsäviikon vuosikokou<strong>se</strong>sitelmistä.<br />
Ensin mainittuna vuonna Vesihallituk<strong>se</strong>n<br />
pääjohtaja Simo Jaati<strong>se</strong>n aiheena oli ”Muutok<strong>se</strong>t vesihallinnon<br />
organisaatiossa” ja jälkimmäi<strong>se</strong>nä metsät. lis.<br />
Reino Pulkin ”Uiton ja puunhankinnan vaihteluiden yhteensovittaminen”;<br />
Kanadassa asuva Pulkki myös laati aiheesta<br />
väitöskirjan. – Vuonna 1983 yhdistys sai myös uuden<br />
puheenjohtajan, kun 15 vuotta yhdistystä luotsannut<br />
Elias Purhonen jätti paikkansa ja tilalle valittiin Ahlströmyhtiön<br />
metsäpäällikkö Risto Hytönen.<br />
SOTIEN JÄLKEINEN AIKA<br />
91
Change language