29.08.2013 Views

Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy

Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy

Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

nut minkäänlaisia kahnauksia. Uittopalkat ovat olleet suunnilleen<br />

samat kuin edelli<strong>se</strong>nä vuotena ja voitanee niitä jo pitää<br />

vakiintuneina.<br />

Uittoväylien rakennustoiminnalle on kulunut vuosi ollut<br />

niinikään suotuisa, sillä kesällä oli vesi matalalla. Vanhoilla<br />

uittoväylillä on uutisrakennuksia suoritettu verrattain vähän<br />

ja työt supistuneet etupäässä vanhojen laitteiden korjaami<strong>se</strong>en<br />

ja uusimi<strong>se</strong>en. Mikäli uittoyhdistysten toiminta on laajentunut<br />

sivuvesille ja uusille väylille, on kuitenkin uutisrakennuksiakin<br />

oltu pakoitettu suorittamaan.<br />

Lisäksi vuoden 1925 kertomuk<strong>se</strong>en sisältyi kuvaus kesäretkeilystä<br />

<strong>se</strong>kä todettiin mm. että insinööri Oksalan kirjoittama<br />

oppikirja ”Uitto ja lauttaus” oli ilmestynyt. Molempia<br />

aiheita käsitellään tuonnempana. – Lisäksi insinööri<br />

Löthner tiesi kertoa vuosikokouk<strong>se</strong>ssa 1926, että kansanedustaja<br />

Väinö Tanner oli tehnyt hukkupuiden omistusoikeutta<br />

koskevan eduskunta-aloitteen, ja päätettiin jättää<br />

asian <strong>se</strong>uraaminen yhdistyk<strong>se</strong>n lakikomitean tehtäväksi.<br />

Vuoden 1927 vuosikokouk<strong>se</strong>ssa metsäneuvos Lindberg<br />

<strong>se</strong>losti lakiesitystä metsä- ja uittotyöntekijöiden asuntoolojen<br />

järjestämi<strong>se</strong>ksi ja toi <strong>se</strong>lkeään tapaansa esiin esityk<strong>se</strong>en<br />

sisältyvät heikkoudet. Lain vaatimuk<strong>se</strong>t täytettyinä <strong>se</strong><br />

tuottaisi raskaan taakan puutavara- ja teollisuuslaitoksille<br />

ja perimmältään myös metsänomistajille. Lindbergin <strong>se</strong>lostus<br />

aiheutti kokouk<strong>se</strong>ssa vilkkaan keskustelun ja nimettiin<br />

insinööri Oksala ja toimitusjohtaja Wichmann laatimaan<br />

yhdessä johtokunnan <strong>se</strong>kä Suomen Puunjalostusteollisuuden<br />

Keskusliiton kanssa kirjelmä lakiesityk<strong>se</strong>n puutteista<br />

kansanedustajille. Laki tuli voimaan <strong>se</strong>uraavan vuoden<br />

alussa. – Lisäksi a<strong>se</strong>tettiin komitea teettämään tutkimus<br />

uiton kalastuk<strong>se</strong>lle aiheuttamista haitoista.<br />

Vuoden 1928 vuosikokouk<strong>se</strong>ssa yhdistyk<strong>se</strong>n puheenjohtaja<br />

vaihtui: metsäneuvos Lindbergin tilalle tuli uittopäällikkö<br />

Arvi Oksala. Johtokunnan kokoonpanossa tapahtui<br />

myös muita muutoksia. Vuosikokouk<strong>se</strong>n ohella<br />

pidettiin myös kaksi muuta kokousta: kesäretkeilyn yhteydessä<br />

pidetty kesäkokous <strong>se</strong>kä syyskokous joulukuussa.<br />

Toiminnan vilkastumi<strong>se</strong>en on pääsyynä ollut uuden vesioikeuslain<br />

valmistelu, jonka johdosta yhdistyk<strong>se</strong>llämme on<br />

ollut syytä ilmaista kantansa moninaisista lain yhteydessä<br />

olevista kysymyksistä, todettiin vuosikertomuk<strong>se</strong>ssa, jossa<br />

toiminnan <strong>se</strong>lostus jatkui näin: Toimintavuonna ovat<br />

yhdistyk<strong>se</strong>n uiton kalastuk<strong>se</strong>lle tuottamien haittojen tutkimi<strong>se</strong>ksi<br />

a<strong>se</strong>ttama komitea, vesioikeuslain valvontaa varten<br />

ja ylei<strong>se</strong>n uittotilaston aikaansaamista varten a<strong>se</strong>ttama komitea<br />

kukin kokoontuneet u<strong>se</strong>amman kerran. Niinmuodoin<br />

on ensin mainittu komitea saanut työnsä valmiiksi ja<br />

on <strong>se</strong>n toimesta julkaistu Prof. T. Järven valmistama tutkimus<br />

”Lauttaustoiminnan ja kalastuk<strong>se</strong>n väli<strong>se</strong>stä suhteesta”.<br />

Tilastokomitea on aloittanut toimintansa ja laatinut ehdotuk<strong>se</strong>nsa<br />

ylei<strong>se</strong>n uittotilaston kaavaksi valmiiksi. Lakikomitean<br />

työ jatkuneen vielä pitemmän ajan, ja on yhdistyk<strong>se</strong>mme<br />

saanut viime syyskokouk<strong>se</strong>ssa tilaisuuden etukäteen ilmaista<br />

kantansa lainvalmistelukomitealle u<strong>se</strong>issa uittajille<br />

erittäin tärkeissä kysymyksissä. – Lakikomitean työtä käsiteltiin<br />

myös yhdistyk<strong>se</strong>n syyskokouk<strong>se</strong>ssa 1928, ja siitä<br />

todettiin MA:ssa: Tämän jälkeen metsäneuvos K. Lindberg<br />

alusti keskustelukysymyk<strong>se</strong>n: ”Synpunkter som böra beaktas<br />

vid utarbetandet av en ny flottningslagstiftning”. Kokouk<strong>se</strong>lle<br />

jaettiin komitean laatimat kysymyk<strong>se</strong>t, luvultaan 17,<br />

joiden pohjalta keskustelu tapahtui kohta kohdalta.<br />

Vuoden 1929 kertomuk<strong>se</strong>ssa kerrottiin toiminnasta<br />

mm. näin: Yhdistyk<strong>se</strong>n johtokunta on toimintavuoden kuluessa<br />

kokoontunut neljä kertaa. Johtokunnan toimenpiteistä<br />

mainittakoon että lausuntoja on pyynnöstä annettu Taloudelli<strong>se</strong>lle<br />

neuvottelukunnalle toimenpiteistä uiton alalla<br />

nykyi<strong>se</strong>n pulakauden helpoittami<strong>se</strong>ksi. Samoin on Teknilli<strong>se</strong>n<br />

Korkeakoulun opettajakunnan pyynnöstä lausuttu<br />

yhdistyk<strong>se</strong>mme johtokunnan mielipide ehdotetun uitonopetuk<strong>se</strong>n<br />

järjestämi<strong>se</strong>stä korkeakouluun. - - Elokuva-arkiston<br />

hankkimi<strong>se</strong>ksi yhdistyk<strong>se</strong>llemme on johtokunta myöntänyt<br />

aluksi 5,000 mk. määrärahan, ja on johtokunnan tarkoitus<br />

vastedes hankkia kopioita uittoelokuvista niiltä jä<strong>se</strong>niltään,<br />

jotka ottavat elokuvia uittoreiteiltään. Paljonko elokuvia<br />

tähän arkistoon kertyi ja mikä on niiden kohtalo,<br />

Vuoden 1927 vuosikokouk<strong>se</strong>ssa<br />

metsäneuvos Lindberg <strong>se</strong>losti<br />

lakiesitystä metsä- ja uitto-<br />

työntekijöiden asunto-olojen<br />

järjestämi<strong>se</strong>ksi ja toi <strong>se</strong>lkeään<br />

tapaansa esiin esityk<strong>se</strong>en<br />

sisältyvät heikkoudet.<br />

UITON VAIHEITA SUOMESSA<br />

47

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!