Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
yhdistysten kirjanpidon yhtenäistämistä <strong>se</strong>lvittänyt toimikunta<br />
sai työnsä valmiiksi, samaten Keskusliitolle yhdistyk<strong>se</strong>n<br />
lausunnon kustannustilastoinnista valmistellut työryhmä.<br />
Lisäksi johtokunta kirjelmöi luotsiasiasta Merenkulkuhallituk<strong>se</strong>lle<br />
esittäen yhtenäistä käytäntöä luot<strong>se</strong>ille<br />
mak<strong>se</strong>ttavista korvauksista viittavahingoissa.<br />
Jä<strong>se</strong>nretkeilyä ei järjestetty, ei myöskään uittopäällikköjaok<strong>se</strong>n<br />
retkeilyä, sillä Pohjoismainen Uittoneuvosto piti<br />
kokouk<strong>se</strong>nsa kesällä 1950 Suomessa ja <strong>se</strong>n yhteydessä järjestettiin<br />
retkeily Kymijoen ja Kokemäenjoen uittoväylille.<br />
Johtokunta käsitteli toukokuussa Pohjoismai<strong>se</strong>n Uittoneuvoston<br />
kokousta, joka päätettiin pitää Helsingissä heinäkuun<br />
viimei<strong>se</strong>nä päivänä. Kokouk<strong>se</strong>n ohjelmasta tehtiin<br />
<strong>se</strong>uraava ehdotus: Vieraiden saavuttua maanantaina heinäkuun<br />
31 p:nä n. klo 10.00 Helsinkiin tarjoaa Suomen Uittajainyhdistys<br />
heille lounaan hotelli Kämpissä. Sen jälkeen<br />
<strong>se</strong>uraa varsinainen kokous hotelli Kämpissä, jonka jälkeen<br />
Suomen Uittajainyhdistys tarjoaa illalli<strong>se</strong>n Kalastajatorpalla.<br />
Kokouk<strong>se</strong>n virallinen ohjelma päättyy siihen. – Pöytäkirjaan<br />
merkittiin tärkeä havainto: Kun Suomen Uittajainyhdistyk<strong>se</strong>n<br />
varat eivät riitä yllämainittujen tilaisuuksien kustannuksien<br />
korvaami<strong>se</strong>en, toivoo johtokunta voivansa hankkia<br />
rahat niiltä piireiltä, joita Uittajainyhdistys edustaa. Se<br />
tarkoitti lähinnä uittoyhdistysten mukaantuloa näihinkin<br />
talkoisiin!<br />
Kokouk<strong>se</strong>ssa oli esillä viisi eri aihetta, jotka koskivat<br />
merenkulkulainsäädösten soveltamista uittoaluksiin, keskeytyneen<br />
uiton vahingonkorvauksia, uiton ja kalastuk<strong>se</strong>n<br />
välisiä suhteita, räjähdysaineiden käyttöä ja varastointia<br />
<strong>se</strong>kä uittotavaran varastoinnin valvontaa. Merikapteeni<br />
Allan Relander ja varatuomari Orvo Koskinen olivat suomalaisia<br />
esitelmöijiä ja heidän esityk<strong>se</strong>nsä julkaistiin yhdistyk<strong>se</strong>n<br />
vuosikirjassa. Kokouk<strong>se</strong>sta laadittu <strong>se</strong>ikkaperäinen<br />
pöytäkirja julkaistiin tälläkin kertaa ”Svenska Flottledsförbundets<br />
Årsbokissa”.<br />
Ruotsalai<strong>se</strong>n Richard Smedbergin retkeily<strong>se</strong>lostuk<strong>se</strong>ssa<br />
käsiteltiin lyhyesti myös varsinaisia kokoustapahtumia.<br />
Lounaan jälkeen, jolloin odoteltiin vielä norjalaisia neuvoston<br />
jä<strong>se</strong>niä saapuvaksi lentokoneella, sattui ”hauska tapaus”,<br />
då Finska Notisbyråns utsända lilla pigga pennskaft<br />
undrade om rådet skulle behandla den egendomliga ubåtsvisiten<br />
i Tana älv. Vi försäkrade att politik inte tillhörde dess<br />
uppgifter och att ubåtar tillsvidare inte använts vid flottningen.<br />
Kokouk<strong>se</strong>n Smedberg kuittasi lyhyesti: De intensive<br />
76 UITON VAIHEITA SUOMESSA<br />
förhandlingarna avverkades på rekordtid under Lundéns<br />
skickliga ledning. Kalastajatorpan illalli<strong>se</strong>lla oli muisteltu<br />
menneitä, erityi<strong>se</strong>sti Uittajainyhdistyk<strong>se</strong>n ensimmäistä<br />
vuoden 1912 retkeilyä Kymijoella. Ilmei<strong>se</strong>sti päämuistelija<br />
oli Smedberg it<strong>se</strong>, koska hän oli kokousosanottajista ainoa<br />
sillä retkeilyllä mukana ollut.<br />
Avatessaan vuoden 1951 kokouk<strong>se</strong>n puheenjohtaja Stolpe<br />
käsitteli aluksi valtioneuvoston edellisvuonna a<strong>se</strong>ttaman<br />
uittokomitean työtä. Komitea oli antanut jo edellisvuonna<br />
lausuntonsa uppopuuasiassa ministeriölle, mutta<br />
asia ei ollut edennyt vielä tätä pitemmälle. Lisäksi komitea<br />
oli jatkanut vesioikeuslain I luvun 5 §:n eli uiton ja<br />
voimalaitosrakentami<strong>se</strong>n keskinäisten suhteitten käsittelyä.<br />
Stolpe joutui toteamaan nytkin: Kysymys on vaikea ja<br />
<strong>se</strong>n kimpussa komitea toistai<strong>se</strong>ksi ahertaa. Stolpe käsitteli<br />
u<strong>se</strong>ita muitakin uittotoimintaan liittyneitä edellisvuoden<br />
tapahtumia, todeten mm., että eduskunta oli jatkanut<br />
vuosiksi 1951 ja 1952 kuoripäälli<strong>se</strong>n puutavaran uitto-oikeutta,<br />
jos uitto saatetaan loppuun vuoden kuluessa puiden<br />
kaatami<strong>se</strong>sta tai, milloin puut on kaadettu lehteen, viimeistään<br />
kaatamista <strong>se</strong>uraavana vuonna. Tätä poikkeuslupamenettelyä<br />
jatkettiin vuoteen 1962 saakka, jolloin uusi<br />
vesilaki mahdollisti kuoripäälli<strong>se</strong>n puutavaran uiton.<br />
– Vuosikokouk<strong>se</strong>n lopuksi esitettiin <strong>Metsäteho</strong>n tekemä<br />
elokuva vesipumppu ”Tulvasta”.<br />
Vuoden 1951 kertomuk<strong>se</strong>ssa todettiin: Jo edelli<strong>se</strong>nä vuonna<br />
esillä ollut uittoyhdistysten kirjanpidon yhtenäistämistä ja<br />
rationalisoimista koskeva kysymys saatiin loppuun kehitetyksi<br />
v:n 1951 aikana. Asiaa valmistelleen toimikunnan ehdotusten<br />
valmistuttua Suomen Uittajainyhdistys suositteli niitä noudatettavaksi<br />
maan kaikissa uittoyhdistyksissä sillä tavalla ja<br />
niitä liikkumarajoja hyväksi käyttäen, mitkä suunnitelman<br />
rakenne sallii. Asiaa valmistellut toimikunta puolestaan on<br />
uittoyhdistysten käytettävänä tilinpidon käytännölli<strong>se</strong>ssä järjestelyssä.<br />
Noudatettiinko suositusta, siitä ei ole mainintoja<br />
yhdistyk<strong>se</strong>n aikakirjoissa.<br />
Vuodesta 1951 lähtien yhdistys ryhtyi kokoamaan keväisin<br />
uittoyhdistyksiltä ennakkotietoja alkavan uittokauden<br />
uittomääristä, työvoimatilanteesta ja muista uittoasioista.<br />
Näiden perusteella laadittiin ”Uittotiedote”, joka jaettiin<br />
aina uittokauden alussa tiedotusvälineille. Myöhemmin<br />
vuodesta 1993 lähtien tämä uiton yleisviestintä siirtyi ainoan<br />
jäljellä olleen eli Järvi-Suomen Uittoyhdistyk<strong>se</strong>n kontolle.<br />
Tätä ennen osa uittoyhdistyksistä ja yksityisistä uit-
Change language