Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
siinä määrin, kuin toivottavaa olisi ollut, hedelmälli<strong>se</strong>sti vaikuttanut<br />
keskustelussa esitettyihin ajatuksiin ja päämääriin.”<br />
– Yhdistyk<strong>se</strong>n vuosikertomuk<strong>se</strong>ssa asiasta puolestaan todettiin<br />
mm: ”Koko arvostelu on, kun <strong>se</strong> nähdään viimeisten [uittoyhdistysten]<br />
vuosikertomusten ja uittotilaston valossa, osoittautunut<br />
aiheettomaksi.<br />
Jälkimmäinen näistä ”lööppiaiheista” oli esillä Yksityismetsänhoitajayhdistyk<strong>se</strong>n<br />
kanssa vuoden lopulla pidetyssä<br />
syyskokouk<strong>se</strong>ssa. Löthnerin pitämää alustusta ”Minkä eturyhmien<br />
tulisi olla edustettuina uittoyhdistyksissä?” <strong>se</strong>urasi<br />
keskustelu, jossa pöytäkirjan mukaan huomautettiin, että<br />
julkisuudessa esitetyt arvostelut uittoyhdistysten toiminnasta<br />
ovat olleet harhaanjohtavia siksi, että ne eivät perustu lain<br />
ja a<strong>se</strong>tuk<strong>se</strong>n eikä uittoyhdistysten ylei<strong>se</strong>n toiminnan riittävään<br />
tuntemi<strong>se</strong>en. Samoin paheksuttiin sitä, että eräältä taholta on<br />
tahdottu tehdä uittoyhdistysten toiminta epäilyk<strong>se</strong>n alai<strong>se</strong>ksi<br />
liian yksipuoli<strong>se</strong>sta teollisuuden ja eräitten suurten osakasten<br />
etujen valvomi<strong>se</strong>sta.<br />
Tällä tarkoitettiin ilmei<strong>se</strong>sti metsänomistajajärjestöjä, jotka<br />
vaativat saada edustajansa uittoyhdistysten johtokuntiin.<br />
Uittajat olivat kuitenkin eri mieltä asiasta: Mielipiteenään<br />
kokous lausui, että ylei<strong>se</strong>n edun kannalta ei ole toivottavaa,<br />
että sivulli<strong>se</strong>t vastaisuudessakaan voisivat vaikuttaa yhdistysten<br />
vapaa<strong>se</strong>en toimintaan, koska yhdistyksille ominainen<br />
it<strong>se</strong>näinen taloudelli<strong>se</strong>n yhteenliittymän luonne on säilytettävä”<br />
Lisäksi todettiin, ettei voimassaolevan vesioikeuslain<br />
mukaan kukaan sivullinen voi puuttua eikä <strong>se</strong>kaantua uittoyhdistysten<br />
toimintaan.<br />
1930-luku: vuosikirja ja uittotilastot<br />
Vuonna 1930 yhdistys piti vain yhden kokouk<strong>se</strong>n eikä kesäretkeilyäkään<br />
järjestetty. Toimintaa kuitenkin oli, vakuutettiin<br />
vuosikertomuk<strong>se</strong>ssa <strong>se</strong>uraavasti:<br />
Tilastokomitea sai kuten muistettanee, jo edelli<strong>se</strong>nä vuonna<br />
työnsä valmiiksi mutta on johtokunta jatkanut <strong>se</strong>n alottamaa<br />
tilaston keräystyötä, joten vuosien 1928 & 1929 uittotilasto<br />
on saatu valmiiksi ja on ilmestynyt painosta. Vuoden 1930<br />
tilastoa kerätään paraikaa, joten <strong>se</strong>kin luultavasti ilmestyy<br />
painosta jo ennen vuoden loppua. Johtokunta toivoo että yhdistyk<strong>se</strong>mme<br />
uittoa harrastavat jä<strong>se</strong>net perehtyvät tilastoon yksityiskohdissaan,<br />
koska <strong>se</strong> antaa jokai<strong>se</strong>lle uittajalle arvokkaita<br />
tietoja uitto-oloista eri osissa maatamme.<br />
Vesioikeuslakikomitea, johon kuuluvat herrat Oksala,<br />
Löthner, Blumenthal, Fellman, Larsson, Fabricius, Wich-<br />
Vuoden 1932 vuosikokousta voi<br />
pitää siltä osin ”historialli<strong>se</strong>na”,<br />
että ohjelmassa oli myös<br />
elokuvaesitys.<br />
mann ja Saxén on kokoontunut 5 kertaa pohtimaan Valtion<br />
Vesioikeuslakikomitean lakiehdotusta. Tällöin on komiteallamme<br />
ollut erittäin arvokasta apua valtion komitean<br />
jä<strong>se</strong>nen metsäneuvos K. Lindbergin osoittamasta suuresta<br />
asianharrastuk<strong>se</strong>sta komitean työtä kohtaan. Komitean<br />
[palkattuna] sihteerinä on toiminut lakit.tri. Y. Hakulinen,<br />
joka on lopulli<strong>se</strong>sti valmistanut komitean mietinnön.<br />
Lähivuosina tulee komitealla olemaan runsaasti työtä <strong>se</strong>uratessaan<br />
uuden vesioikeuslain valmistelua edelleen valtion<br />
komiteassa ja eduskunnassa. – Komitea sai työnsä valmiiksi<br />
vuoden 1931 alkupuolella, mutta lain eduskuntavaihe<br />
viivästyi pahan kerran, joten eduskuntavaiheen osalta komitean<br />
<strong>se</strong>urantatyö jäi uusien miesten tehtäväksi; komitea<br />
jatkoi silti työtään.<br />
Vuoden 1931 vuosikokouk<strong>se</strong>ssa metsänhoitaja V. Sierla<br />
esitelmöi aiheesta ”Uusi uittotilasto”, ja saman vuoden<br />
syyskokouk<strong>se</strong>ssa professori Eino Saari käsitteli samaa aihetta<br />
esittelemällä laatimansa valtakunnalli<strong>se</strong>n uittotilaston.<br />
Aihe oli vielä myöhemmin u<strong>se</strong>aan ottee<strong>se</strong>en vuosikokousten<br />
asialistalla.<br />
Vuoden 1932 vuosikokousta voi pitää siltä osin ”historialli<strong>se</strong>na”,<br />
että ohjelmassa oli myös elokuvaesitys. Samassa<br />
kokouk<strong>se</strong>ssa päätettiin, että yhdistys suorituttaa tutkimuk<strong>se</strong>n<br />
erilaisten puutavaralajien uittohankaluudesta. O.<br />
Seppänen kuvaili ongelman taustaa näin 25-vuotishistoriikissaaan:<br />
Vaikeimmin ratkaistava niistä kysymyksistä, jotka<br />
erikoi<strong>se</strong>sti yhteisuitossa tulevat esille, on erilaatui<strong>se</strong>n uittotavaran<br />
kustannusten oikeudenmukai<strong>se</strong>n jakoperusteen löytäminen.<br />
Aluksi kun uittotavara oli laadulleen ja vieläpä koolleenkin<br />
jotakuinkin yhtäläistä – sahatukkeja – ei vaikeutta<br />
jaossa ollutkaan. Mutta sitä mukaa kun kehittynyt puunjalostusteollisuus<br />
<strong>se</strong>kä vienti alkoivat käyttää <strong>se</strong>kä laadulleen<br />
että koolleen yhä erilaatui<strong>se</strong>mpaa raakatavaraa, lisääntyivät<br />
vaikeudet jo puhtaasti uitolli<strong>se</strong>lta kannalta tavattomasti. -<br />
- Erilaatui<strong>se</strong>n raakapuun uittamisvaikeutta l. uittohankaluutta<br />
verrattaessa lasketaan puut uittoyksiköiksi. Tässäkin<br />
TOIMINTA ENSIKYMMENIEN AIKANA<br />
55
Change language