Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
lähes 500 sahaa, jotka käyttivät puuta runsaat 5 milj. m3.<br />
Tästä valtaosa uitettiin. Lisäksi puuta toimitettiin vesit<strong>se</strong><br />
1860-luvun lopulla alkunsa saaneen ja nopeasti melko laajaksi<br />
kasvaneen massa- ja paperiteollisuuden tarpeisiin <strong>se</strong>kä<br />
vientiin; myös polttopuuta uitettiin, joskin vähemmässä<br />
määrin. Uittomäärän arvioidaan nous<strong>se</strong>en 1900-luvun<br />
alussa noin 5 milj. m 3 :iin.<br />
”Päätettiin muodostaa<br />
yhteinen tukinuittoyhtiö<br />
ja yhtei<strong>se</strong>sti <strong>uittaa</strong> puut<br />
Nokian koskesta.”<br />
-Ro<strong>se</strong>nlew-yhtiön kokouspöytäkirja, 1873<br />
12 UITON VAIHEITA SUOMESSA<br />
Uittolainsäädäntö<br />
Vuonna 1873 uitto ”laillistettiin”. Silloin annettiin ensimmäinen<br />
nimenomaan uittoa koskeva a<strong>se</strong>tus. Toki valtaväyläkäsitteen<br />
myötä olivat puutavaranomistajat jo 1400-luvulla<br />
saaneet oikeuden antaa virran viedä puitaan. Valtaväylä<br />
(”kungsådran”) oli <strong>se</strong> osa virtaavaa vettä, jota ei saanut estää,<br />
ja <strong>se</strong>n tehtävänä oli keskiajalta 1700-luvun alkupuolelle<br />
vaelluskalojen esteettömän kulun turvaaminen, tulvien<br />
estäminen ja tietyssä määrin myös kulkutien turvaaminen.<br />
Vuonna 1766 annettiin kalastusta koskeva säädös. Sen mukaan<br />
valtaväylä oli pidettävä avoinna ja vapaana kaikista<br />
esteistä kaikkina vuodenaikoina kaikissa vesistöissä, joissa<br />
<strong>se</strong>llainen oli ollut ennestään. Sitä viisi vuotta myöhemmin<br />
<strong>se</strong>uranneessa Kuninkaan määräyk<strong>se</strong>ssä valtaväyläksi<br />
luettiin myös uittoväylä (”flottled”), ja jokai<strong>se</strong>lla oli oikeus<br />
Myös etelärannikon joet palvelivat uittoväylinä. Vantaanjoella tiedetään uitetun ainakin jo 1700-luvun alussa, mutta tämä kuva on 1890-luvulta.<br />
(Helsingin kaupunginmu<strong>se</strong>o)
Change language