Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Oksala totesi uittomäärien<br />
tulevan tuntuvasti vähenemään,<br />
mihin oli syynä niin maailman<br />
poliittinen tilanne kuin etenkin<br />
edellisvuonna metsäteollisuudessa<br />
alkanut taantuma, joka oli<br />
johtanut tuotantosupistuksiin<br />
<strong>se</strong>kä puun tarpeen vähenemi<strong>se</strong>en.<br />
vos K. Lindberg puolestaan kuoli talvisodan aikana helmikuun<br />
alussa 1940. Lindberg oli täyttänyt 70 vuotta<br />
31. maaliskuuta vuonna 1939 ja yhdistyk<strong>se</strong>n saman päivän<br />
vuosikokouk<strong>se</strong>ssa oli päätetty perustaa hänen nimeään<br />
kantava rahasto. Lindbergin nekrologin kirjoittanut<br />
ruotsalainen Richard Smedberg päätti kirjoituk<strong>se</strong>nsa:<br />
Hans fosterlandskärlek och tillgivenhet för Nordens folk<br />
voro äkta och kunde taga sig de vackraste uttryck i handling<br />
och ord. Samarbetstanken var djupt rotad i hans natur.<br />
Sotavuosina toiminta hiljenee, uitto ei<br />
Vuoden 1940 kokous pystyttiin pitämään talvisodan <strong>se</strong>urauk<strong>se</strong>na<br />
vasta 8. heinäkuuta. Paikka oli kuitenkin tuttu<br />
ja turvallinen, Kämp. Kokouk<strong>se</strong>ssa pidettiin kaksi esitelmää,<br />
joista toinen kuvasi hyvin ajan poikkeuk<strong>se</strong>llisuutta,<br />
sillä O. Seppä<strong>se</strong>n aiheena oli ”Moskovan rauhan metsätaloudelle,<br />
puutavaran kuljetuk<strong>se</strong>lle ja puunjalostusteollisuudelle<br />
aiheuttamat menetyk<strong>se</strong>t”.<br />
Koska omaa vuosikirjaa ei pystytty julkai<strong>se</strong>maan, Svenska<br />
Flottledsförbundet (Uittopäällikköyhdistyk<strong>se</strong>n <strong>se</strong>uraaja<br />
vuodesta 1928) tarjoutui julkai<strong>se</strong>maaan vuoden 1940 esitelmät<br />
omassa vuosikirjassaan. Näin myös tehtiin, ja siitä<br />
otettu eripainos jaettiin yhdistyk<strong>se</strong>n jä<strong>se</strong>nille. Samanlaista<br />
”sotatukea” saatiin myös vuosina 1942–43. Lisäksi<br />
Flottledsförbundet lahjoitti yhdistyk<strong>se</strong>lle kolme 100<br />
kruunun stipendiä, joiden turvin puheenjohtaja Oksala<br />
<strong>se</strong>kä uittopäälliköt A. Manner ja V. Laukkanen pystyivät<br />
osallistumaan Ruotsin veljesliiton vuosikokouk<strong>se</strong>en Tukholmassa<br />
maaliskuussa 1944.<br />
Poikkeusolojen <strong>se</strong>urauk<strong>se</strong>na vuoden 1940 kertomuk<strong>se</strong>en<br />
kirjattiin kaksi sotavuosien aiheuttamaa merkintää:<br />
Omaisuudenluovutusverolain johdosta on johtokunta jättänyt<br />
valtiovarainministeriölle kirjelmän <strong>se</strong>kä pyytänyt asiassa<br />
lausunnon varatuomari Lars Wasastjernalta. Lausunto<br />
on annettu sitä halunneille uittoyhdistyksille. Toinen koski<br />
poltto- ja voiteluainekysymystä, josta todettiin: Yhdistys<br />
pyysi eri uittoyhdistyksiltä tietoja moottoreiden lukumäärästä<br />
ja hv.määristä <strong>se</strong>kä normaali<strong>se</strong>n vuoden poltto- ja voiteluaine-eristä<br />
ja tämän uittokauden poltto- ja voiteluaineiden<br />
minimitarpeesta. Tämä tilasto esitettiin kansanhuoltoministeriölle<br />
tiedustellen paljonko yhdistyk<strong>se</strong>t mahdolli<strong>se</strong>sti<br />
tulevat saamaan k.o. aineita. Tällöin kansanhuoltoministeriö<br />
ei voinut luvata mitään. Tämän jälkeen 6.3.1941<br />
on kansanhuoltoministeriö ilmoittanut, että uittotöiden onnistumi<strong>se</strong>n<br />
varmentami<strong>se</strong>ksi yhdistyksille jaetaan petroolia<br />
vastaten autoille jaettavaa mäkibensiiniä, koska on pelättävissä<br />
etteivät puu- ja hiilikaasuttimet toimisi joka tilanteessa<br />
moitteettomasti, ja samalla pyytänyt yhdistyk<strong>se</strong>n ehdotusta<br />
petroolin määristä ja <strong>se</strong>n jakami<strong>se</strong>sta eri yhdistysten kesken.<br />
Suomen Uittajainyhdistys on <strong>se</strong>njälkeen pyytänyt uittoyhdistyksiltä<br />
tarvittavia tietoja ja tulee johtokunta niiden<br />
perusteella vastaamaan kansanhuoltoministeriölle.<br />
Selostus osoittaa, miten keskei<strong>se</strong>n roolin Uittajainyhdistys<br />
oli saanut myös ihan arkipäivän uittoasioissa. Meillähän<br />
ei ollut Ruotsin Flottledsförbundetin kaltaista uittoyhdistysten<br />
kattojärjestöä, vaan Uittajainyhdistys hoiti pitkälle<br />
näitä tehtäviä. (On vaikea sanoa, olisiko meillä tarvittu<br />
tällaista ”Uittoyhdistysten Liittoa”.) Jatkosodan aikai<strong>se</strong>t<br />
kuljetustoimintojen erityisorganisaatiot lopettivat kuitenkin<br />
yhdistyk<strong>se</strong>n koordinoivan a<strong>se</strong>man; tosin yhdistyk<strong>se</strong>n<br />
jä<strong>se</strong>net olivat keskei<strong>se</strong>sti mukana näissä uiton koordinointitehtävissä.<br />
Niistä tärkein oli Päämajan huoltopäällikön<br />
esikunnan alainen kuljetustarkastajaverkosto. – Isänmaallisuutta<br />
yhdistys osoitti siinäkin, että yhdistys merkitsi jällenrakennuslainan<br />
obligaatioita 50 000 markalla.<br />
Vuoden 1941 vuosikokous pystyttiin pitämään normaalisti.<br />
Puheenjohtaja toi avauspuheessaan esiin ne suuret<br />
vastoinkäymi<strong>se</strong>t, joita erityi<strong>se</strong>sti uitto oli joutunut kokemaan<br />
kesän 1940 aikana: uitettavaa oli vähän, mutta niin<br />
oli uittajiakin, lisäksi oli pulaa nestemäisistä polttoaineista<br />
ja myös – vedestä! Kesä oli ollut poikkeuk<strong>se</strong>lli<strong>se</strong>n vähävetinen,<br />
niin että jopa hydrologi Henrik Renqvist luonnehti<br />
sitä ”luonnon mullistuk<strong>se</strong>ksi”. Polttoainepula pakot-<br />
TOIMINTA ENSIKYMMENIEN AIKANA<br />
61
Change language