Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Uittajainyhdistys täytti 35 vuotta huhtikuussa 1947. Juhlapäivälli<strong>se</strong>t pidettiin perintei<strong>se</strong>en tapaan Hotelli Kämpissä, missä myös valtaosa yhdistyk<strong>se</strong>n<br />
kokouksista oli pidetty siihen saakka. Kuitenkin jo vuoden 1947 syyskokouspaikaksi tuli Säätytalo väljempien tilojen tähden. (ELKA, Suomen<br />
Uittajainyhdistys)<br />
uittajien tulee olla mukana uittoneuvostossa, jos <strong>se</strong>llainen perustetaan.<br />
Uittoneuvostoa oli kaiketi puuhattu jo aikai<strong>se</strong>mminkin.<br />
Näin voi tulkita johtokunnan pöytäkirjamerkinnästä<br />
joulukuulta 1930: Beslöts till Svenska Flottledsförbundets<br />
kännedom meddela att direktionen återtagit sitt förslag<br />
om inrättande av ett flottningsråd. – Pohjoismainen Uittoneuvosto<br />
perustettiin vielä samana vuonna.<br />
Vuosikokouk<strong>se</strong>ssa pidettiin kaksi esitelmää <strong>se</strong>kä lisäksi<br />
dipl.ins. Viljo Castrén alusti aiheesta ”Vesistöjen säännöstelyn<br />
vaikutus niiden uittomahdollisuuksiin”. Aihe oli<br />
ensimmäistä kertaa esillä yhdistyk<strong>se</strong>n ylei<strong>se</strong>ssä kokouk<strong>se</strong>ssa<br />
ja sitä kuulemaan oli kutsuttu myös Vesivoimayhdistyk<strong>se</strong>n<br />
jä<strong>se</strong>niä. Sihteeri V. Pöntynen kirjasi: Alustuk<strong>se</strong>n johdosta<br />
käydyssä keskustelussa, johon ottivat osaa herrat Oksala,<br />
Laukkanen, Löthner, Tawast, Wegelius, Rask, Nordqvist ja<br />
Saxén, todettiin, että vesivoima-a<strong>se</strong>mien rakentami<strong>se</strong>n takia<br />
joet vähitellen tulevat porrastetuiksi niin, että uitto niissä veden<br />
juoksun hidastumi<strong>se</strong>n takia kovasti vaikeutuu, mistä tietenkin<br />
on <strong>se</strong>urauk<strong>se</strong>na uittokustannusten voimakas nousu,<br />
kuten nyt jo on eräissä tapauksissa asian laita. Sen vuoksi olisi<br />
voima-a<strong>se</strong>mia rakennettaessa otettava huomioon myös uiton<br />
edut. Asian johdosta olisi a<strong>se</strong>tettava uittajien piiristä toimikunta,<br />
jonka tehtävänä olisi uiton etujen valvominen vesivoima-a<strong>se</strong>mia<br />
suunniteltaessa ja rakennettaessa. Asian eteenpäin<br />
kehittäminen jätettiin Uittajainyhdistyk<strong>se</strong>n johtokunnalle.<br />
Johtokunta ei tällä kertaa siirtänytkään asiaa uittopäällikköjaostolle,<br />
vaan a<strong>se</strong>tti toimikunnan. Tämä ns. Tawastin<br />
porrastustoimikunta sai mietintönsä valmiiksi vuonna<br />
1948. Mietintö jaettiin asiasta kiinnostuneille yhdistyk<strong>se</strong>n<br />
jä<strong>se</strong>nille ja myös muille uiton sidosryhmille. Vuosikertomuk<strong>se</strong>ssa<br />
todettiin hankkeen erikoi<strong>se</strong>sta rahoitusjärjestelystä:<br />
Kun toimikunnan menot ylittivät <strong>se</strong>n työskentelyyn va-<br />
SOTIEN JÄLKEINEN AIKA<br />
73