Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
sai <strong>se</strong> tiukan vastalau<strong>se</strong>en: Ins. Löthner huomautti, että sanaa<br />
rantaraha ei pitäisi lainkaan käyttää, koska <strong>se</strong> helposti<br />
johtaa siihen, että nekin joille ei uitosta ole aiheutunut mitään<br />
vahinkoja vaativat rantarahoja ja että <strong>se</strong> siis käsitetään<br />
jokavuoti<strong>se</strong>ksi veroksi, jonka rantojen omistajat kantavat<br />
uittajilta. Sen sijasta tulisi aina puhua vain vahingonkorvauksista.<br />
Päätöstä Seppä<strong>se</strong>n esityk<strong>se</strong>stä ei tehty, vaan pöytäkirjaan<br />
kirjattiin: Puheenjohtajan ehdotuk<strong>se</strong>sta asian <strong>se</strong>lvittely<br />
siirrettiin johonkin <strong>se</strong>uraavaan kokouk<strong>se</strong>en. Se tapahtuikin<br />
jo joulukuussa, jolloin hyväksyttiin sihteerin ehdotus: Riitaisissa<br />
tapauksissa pyydettäisiin tri Seppästä vahinkojen arvostelulautakuntaan,<br />
sillä vieras vahingon arviomies on uskottavampi<br />
varsinkin vahingon korvauk<strong>se</strong>n vaatijan kannalta.”<br />
Asian käsittely aiheutti varmaan <strong>se</strong>n, että Seppä<strong>se</strong>n<br />
esitelmän otsikko muuttui muotoon: ”Uitosta aiheutuvien<br />
rantavahinkojen korvaus”.<br />
Lisäksi Seppänen laati johtokunnan toimeksiannosta<br />
rantavahinkojen arvioimisperusteet. Tulok<strong>se</strong>t julkaistiin<br />
vihko<strong>se</strong>na ja <strong>se</strong> sisälsi eri pelto- ja niittylajien puhtaan tuoton<br />
raha-arvot pienalueittain. Seppänen esitteli tuloksiaan<br />
huhtikuussa 1938 pidetyssä johtokunnan kokouk<strong>se</strong>ssa, jossa<br />
niistä kirjattiin: Maataloushallituk<strong>se</strong>lta saatavat, kihlakunnittai<strong>se</strong>t,<br />
keskimääräi<strong>se</strong>t tuottonumerot ovat yleensä kohtuulli<strong>se</strong>t<br />
ja luultavasti pienemmät kuin viime aikoina yleensä<br />
mak<strong>se</strong>tut rantavahinkojen korvauk<strong>se</strong>t. Taas maaherroilta<br />
saatavat, kunnanverotuk<strong>se</strong>ssa käytettävät tuottoluvut saadaan<br />
pitäjittäin, mutta niitä tuskin pidetään oikeudessa yhtä<br />
pätevinä kuin edellisiä. Annettiin Seppä<strong>se</strong>n tehtäväksi kerätä<br />
vuosittain molemmat tuottoluvut ja päätettiin maksaa hänelle<br />
palkkiota työstä n. 1 000 :-–1 500 :-.<br />
Seuraavaksi johtokunta käsitteli Seppä<strong>se</strong>n kirjalli<strong>se</strong>n<br />
anomuk<strong>se</strong>n avustaa hänen väitöskirjansa painattamista.<br />
Tähän suhtauduttiin torjuvasti, koska yhdistyk<strong>se</strong>llä ei<br />
ole varoja väitöskirjojen painatuk<strong>se</strong>en. Kieltei<strong>se</strong>en päätök<strong>se</strong>en<br />
oli varmaan toinenkin syy: it<strong>se</strong> väitöskirja. Siinähän<br />
Seppänen a<strong>se</strong>ttui kannattamaan voimakkaasti yhteisuiton<br />
laajentamista myös perinteisille yksityisuittoalueille,<br />
etenkin Saimaalle. Monetkaan metsäyhtiöt eivät pitäneet<br />
ajatusta järkevänä ja olivat jo vuosikymmeniä vastustaneet<br />
tätä, ennen kaikkea Metsähallituk<strong>se</strong>n – vai pitäisikö<br />
sanoa metsäneuvos Koskenmaan – kuningasajatusta.<br />
Niinpä pöytäkirjassa todettiin asian käsittelyn yhteydessä:<br />
Metsänh. Lehtisalo [Enso-Gutzeit] sanoi, että jos<br />
yhdistys avustaa, niin yhdistys silloin myös hyväksyy väitöskirjan<br />
<strong>se</strong>llai<strong>se</strong>naan. – Sopii kuitenkin kysyä, oliko miten<br />
viisasta vastustaa yhteisuittoa Saimaalla ja muilla isoilla<br />
hinausväylillä?<br />
Seppänen sai kieltei<strong>se</strong>n päätök<strong>se</strong>n myös esityk<strong>se</strong>lleen<br />
jatkaa yhdistyk<strong>se</strong>n vuosikirjan toimittamista, jota hän oli<br />
hoitanut edellisvuonna. Päätettiin vastata, että yhdistys on<br />
ottanut sihteerille apulai<strong>se</strong>n, joten yhdistys ei tarvit<strong>se</strong> erityistä<br />
vuosikirjan toimittajaa.” (Yhteisuiton ansiota varmaan<br />
tämäkin!) Valittu apulaissihteeri oli metsänhoitaja Uuno<br />
Nummenmaa, jolle oli luvattu tehtävästä maksaa 3 600<br />
markkaa (1 200 €).<br />
Metsä- ja uittotyöväen palkkauskysymys oli tullut pulavuosien<br />
jälkeen ajankohtai<strong>se</strong>ksi aiheeksi. Pulavuosina<br />
palkat olivat laskeneet kohtuuttoman alhaisiksi, ja asia<br />
tuli julki<strong>se</strong>n debatin kohteeksi. Se johti valtiovallan käynnistämään<br />
palkkatarkkailuun vuonna 1932. Uittajainyhdistyk<strong>se</strong>ssä<br />
asia ei ollut esillä ennen vuotta 1937, jolloin<br />
asian ajankohtaisuus oli jo menemässä ohi, mutta silti<br />
puheenjohtaja Oksalan avauspuhe vuosikokouk<strong>se</strong>ssa keskittyi<br />
yksinomaan tähän asiaan. Puheensa lopuksi Oksala<br />
totesi: Då frågan om lönekontrollen för närvarande icke<br />
är på något sätt högaktuell, an<strong>se</strong>r jag det icke vara skäl för<br />
vår förening att nu fästa större av<strong>se</strong>ende vid densamma, men<br />
om, och när densamma i framtiden blir ånyo aktuell, bör<br />
även vår förening taga upp frågan till närmare behandling<br />
och övervägande.<br />
Uittotyöväen työolot olivat tuohon aikaan muutenkin<br />
esillä, sillä yhdistys antoi valtioneuvoston a<strong>se</strong>ttamalle työaikakomitealle<br />
lausunnon siitä, missä määrin uitto- ja lauttaustöitä<br />
on tarkoituk<strong>se</strong>nmukaista alistaa työaikarajoitusten<br />
alaisiksi. Monisivui<strong>se</strong>ssa lausunnossaan yhdistys päätyi<br />
esittämään, että 8-tunnin työaikalain alaisuuteen ei olisi<br />
alistettava uitto- eikä lauttaustyötä, jolloin uitolla tarkoite-<br />
Monisivui<strong>se</strong>ssa lausunnossaan<br />
yhdistys päätyi esittämään, että<br />
8-tunnin työaikalain alaisuuteen<br />
ei olisi alistettava uitto-<br />
eikä lauttaustyötä.<br />
TOIMINTA ENSIKYMMENIEN AIKANA<br />
59
Change language