Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Ainakin ennen sotia järjestettyjen retkeilyjen antia pyrittiin levittämään myös tiedotusvälineisiin. Niin tälläkin vuoden 1920 kesäretkeilyllä, joka<br />
suuntautui Pohjois-Karjalaan: paikalli<strong>se</strong>t ”Karjalainen” ja ”Karjalan Maa” uutisoivat tapahtuman. Kuvassa retkeläi<strong>se</strong>t valmistautuvat palaamaan<br />
Tiensuun pysäkiltä Lieksaan. Sihteeri E.J. Koskenmaa päätti retkeily<strong>se</strong>lostuk<strong>se</strong>nsa: ”Retken onnistumi<strong>se</strong>en vaikutti suuressa määrässä<br />
paikallisten toiminimien ja toimihenkilöiden suuri avuliaisuus ja vieraanvaraisuus. Erityi<strong>se</strong>sti on mainittava W. Gutzeit & Co ja insinööri Hugo<br />
Larsson, joiden huolenpito punai<strong>se</strong>na lankana <strong>se</strong>urasi kautta retken.” (Lusto)<br />
dessä oli perintei<strong>se</strong>t katsauk<strong>se</strong>t ”Uittokauden alkaessa” ja<br />
”Uittokauden päättyessä”.<br />
Myös muissa metsäalan julkaisuissa, joita oli melkoi<strong>se</strong>n<br />
viljalti, käsiteltiin uittoa. Esimerkiksi ”Metsämiehessä” oli<br />
vuonna 1931 S.A. Sohlmanin kirjoitus ”Puun uitto ja kalastus”,<br />
”Metsätaloudessa” vuonna 1938 Kivelän ”Kitkan–Livojärven<br />
puutavaransiirtolaitos Posion pitäjässä”, ”Suomen<br />
Puutaloudessa” vuonna 1959 Jukka Lounavaaran ”Uittaenko<br />
vai autolla” <strong>se</strong>kä ”Metsä- ja uittotyönjohtajassa” vuonna<br />
1965 Risto Lindroosin ”Pispalan uittotunnelin uudelleen<br />
rakentaminen”. Tapion ”Metsälehdessä” uiton voi sanoa<br />
olleen jokavuotinen aihe, milloin laajemmin, milloin<br />
suppeammin.<br />
Valtaosa niin MA:ssa kuin muissakin metsälehdissä julkaistuista<br />
uittokirjoituksista oli Uittajainyhdistyk<strong>se</strong>n jä-<br />
<strong>se</strong>nten kirjoittamia; <strong>se</strong>lvimmän poikkeuk<strong>se</strong>n teki ”Metsälehti”,<br />
jonka sisällöstä huomattava osa tuotettiin toimituk<strong>se</strong>n<br />
voimin. Siinä, kuten muissakin aate- ja järjestölehdissä<br />
kirjoittajina esiintyi myös käytännön uittomiehiä, ei<br />
yhdistyk<strong>se</strong>en kuuluvia, voisiko sanoa ”tosi” uittomiehiä;<br />
taisipa ”Metsänhoitajassakin” olla joskus kirjoitus uitosta.<br />
MA:n merkityk<strong>se</strong>n väheneminen näkyi siinäkin, kun<br />
vuonna 1928 perustettu Suomen Metsänhoitajaliitto tiedusteli<br />
vuonna 1937 yhdistyk<strong>se</strong>n halukkuutta myydä omistamansa<br />
Metsätaloudellinen Aikakauskirjan osakkeet, siihen<br />
vastattiin myöntävästi. Kauppaa ei kuitenkaan syntynyt,<br />
mutta siitä huolimatta yhdistys luopui paikastaan yhtiön<br />
johtokunnassa Metsänhoitajaliiton hyväksi, koska yhdistyk<strong>se</strong>n<br />
äänenkannattajana on pääasiassa yhdistyk<strong>se</strong>n vuosikirja.<br />
Yhdistys säilyi MA:ta ja <strong>se</strong>n <strong>se</strong>uraajaa ”Metsä ja<br />
JULKAISU- JA TIEDOTUSTOIMINTA<br />
105
Change language