Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Vuonna 1976 uittopäällikköjaos tutustui uittoon Ahvenanmaalla. Kuvan<br />
miehet va<strong>se</strong>mmalta Heikki Kauko, Tapio Varis, Ilmo Rinkinen,<br />
Yrjö Roitto ja Timo Järvelä. (Heikki Kauko)<br />
Jaosto teki muitakin aloitteita, joiden kohteena olivat<br />
u<strong>se</strong>immiten uitosta päättävät viranomai<strong>se</strong>t.<br />
Asiakirjat osoittavat, että jaoston synnyttyä ovat Uittajainyhdistyk<strong>se</strong>stä<br />
lähteneet aloitteet olleet yleensä Uittopäälliköiden<br />
jaoston alulle panemia, Purhonen kiittelee. Monet niistä<br />
olivat kuitenkin <strong>se</strong>llaisia, joiden voi katsoa kuuluneen<br />
uittopäälliköiden normaaliin työnkuvaan.<br />
Jaosto hoiti lukuisia muita yhdistyk<strong>se</strong>n sille antamia<br />
tehtäviä. Uittopäälliköiden jaosto on joutunut käsittelemään<br />
mitä erilaisimpia kysymyksiä melkein kaikilta mahdollisilta<br />
uittotoiminnan aloilta. Mainittakoon vain, että esimerkiksi<br />
monet työ<strong>se</strong>lkkauk<strong>se</strong>t, uittotyöväestön palkkauskysymyk<strong>se</strong>t,<br />
eduskuntaky<strong>se</strong>lyt ja -aloitteet, erilai<strong>se</strong>t vahingonkorvauskysymyk<strong>se</strong>t,<br />
uittoa koskeva lainsäädäntö ynnä monet muut asiat<br />
ovat aiheuttaneet jaostolle ja erityi<strong>se</strong>sti <strong>se</strong>n johtokunnalle paljon<br />
työtä ja huolenpitoa valmisteltaessa ja laadittaessa pääyhdistyk<strong>se</strong>lle<br />
annettavia lausuntoja, toteaa Purhonen, joka it<strong>se</strong>kin<br />
ehti olemaan jaoston jä<strong>se</strong>nenä yli 30 vuotta.<br />
Voimalaitosrakentami<strong>se</strong>n lisääntyessä sotien jälkeen jaosto<br />
esitti jo vuonna 1945 vesiasioihin perehtyneen lakimiehen<br />
palkkaamista uittoyhdistysten yhtei<strong>se</strong>en käyttöön. Näin<br />
ei käynyt, kun ”sopivaa” lakimiestä ilmei<strong>se</strong>stikään ei löytynyt.<br />
Kaksi muuta jaoston samoihin aikoihin esittämää hanketta<br />
<strong>se</strong>n sijaan saatiin toteutuk<strong>se</strong>en. Toinen koski yhtei<strong>se</strong>n<br />
asiamiehen palkkaamista valvomaan uittajien etua uittotarvikkeiden<br />
hankinnassa sotien jälkei<strong>se</strong>nä pula-aikana, ja eläk-<br />
keellä ollut metsäpäällikkö Väinö Rikala hoiti tehtävää kolmen<br />
vuoden ajan. Toinen jaoston esitys koski uittotyönantajain<br />
liiton perustamista. Esitys ei toteutunut <strong>se</strong>llai<strong>se</strong>naan,<br />
vaan siten, että Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto<br />
ryhtyi huolehtimaan myös uittotyönantajien eduista<br />
erityi<strong>se</strong>sti palkka- ja työehtosopimusasioissa.<br />
Vuonna 1949 jaosto otti esiin ”luotsikysymyk<strong>se</strong>n”, mikä<br />
tarkoitti uiton vesiväylien viitoituk<strong>se</strong>lle aiheuttamien vahinkojen<br />
korvaamista luot<strong>se</strong>ille. Korvausperusteet vaihtelivat<br />
suuresti eri vesistöissä, ja ne koettiin melko epäoikeudenmukaisiksi.<br />
Jaoston johtokunta laati aluksi <strong>se</strong>it<strong>se</strong>nkohtai<strong>se</strong>n<br />
kysymyssarjan, joka päättyi näin: Onko olemassa muita keinoja,<br />
joilla voitaisiin sisävesistöjen vanhentunut luotsi- ja viittajärjestelmä<br />
korvata. Asiasta neuvoteltiin Merenkulkuhallituk<strong>se</strong>n<br />
kanssa, tosin koko yhdistyk<strong>se</strong>n nimissä, ja siinä päästiinkin<br />
aikaa myöten aiempaa kohtuulli<strong>se</strong>mpaan sopimuk<strong>se</strong>en;<br />
lopulli<strong>se</strong>sti asia saatiin pois päiväjärjestyk<strong>se</strong>stä vasta<br />
1970-luvulla.<br />
Purhonen toteaa yhdistyk<strong>se</strong>n 50-vuotishistoriassa jaoston<br />
toiminnan olleen paljon laajempaa kuin muutamat<br />
edellä esitetyt esimerkit osoittavat. Hänen mukaansa jaoston<br />
käsittelemistä kysymyksistä olivat tärkeimpiä uittotyönjohtajien<br />
kouluttaminen, lauttaussääntöjen kanssa ristiriidassa<br />
olevat järvenlaskuhankkeet, pyrkimyk<strong>se</strong>t uittoyhdistysten<br />
kalanviljelyslaitosten siirtämi<strong>se</strong>ksi maataloushallituk<strong>se</strong>n<br />
hallintaan, uittonäkökohtien huomioon ottaminen<br />
metsätie- ja metsänparannushankkeiden yhteydessä, esityk<strong>se</strong>t<br />
kanavamaksujen alentami<strong>se</strong>ksi, uittajien edustus erilaisissa<br />
toimikunnissa, hankkeet uittoalusten standardisoimi<strong>se</strong>ksi, verotuskysymyk<strong>se</strong>t<br />
jne.<br />
Purhonen perustelee jaoston merkitystä vielä kertaalleen<br />
historiakirjoituk<strong>se</strong>nsa jaostoa koskevan osuuden lopussa ja<br />
päättää <strong>se</strong>n näin: Täydellä syyllä voidaan myös sanoa, että jaosto<br />
on vastannut niitä pyrkimyksiä, jotka olivat <strong>se</strong>n perustami<strong>se</strong>n<br />
lähtökohtana. Siitä on todella muodostunut uittomiesten<br />
ammattikerho, jonka piirissä jä<strong>se</strong>net ovat viihtyneet ja jossa kutoutuneella<br />
yhteisymmärryk<strong>se</strong>llä ja toverihengellä on ollut tärkeä<br />
merkitys yhteisiin päämääriin pyrittäessä.<br />
Jaosto lopetetaan<br />
Jaosto jatkoi toimintaansa Purho<strong>se</strong>n kirjoituk<strong>se</strong>n jälkeen<br />
vielä 30 vuoden ajan. Toiminta jatkui aluksi aktiivi<strong>se</strong>na<br />
emoyhdistyk<strong>se</strong>en verrattuna: jaoston jä<strong>se</strong>nkokouksia pidettiin<br />
vuosittain kaksi, joskus kolmekin ja kesäretkeily jär-<br />
UITTOPÄÄLLIKÖIDEN JAOSTO<br />
69
Change language