Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
den aiemminkin, mutta erillään vuosikokouk<strong>se</strong>sta. (Ehkä on<br />
kuitenkin myönnettävä, että niin tarjoilun määrä kuin laatukin<br />
oli päässyt tässä vaiheessa tuntuvasti heikentymään.)<br />
Avatessan vuoden 1980 kokouk<strong>se</strong>n Purhonen saattoi todeta<br />
teollisuuden puunkäytön nous<strong>se</strong>en edellisvuonna ennätyslukemiin.<br />
Uittomäärien kasvu oli jäänyt kuitenkin<br />
<strong>se</strong>lvästi vähemmäksi, minkä puhuja katsoi johtuneen siitä,<br />
että lamavuosina oli jouduttu puuvarastoja pienentämään<br />
ja samalla siirtymään nopeampien kuljetusmuotojen<br />
käyttöön, mitä oli jatkunut vielä olojen normalisoiduttua.<br />
Uiton kustannuskehitys oli kuitenkin ollut myönteinen:<br />
vaikka polttoainekustannuk<strong>se</strong>t olivat kohonneet 30 % ja<br />
palkat yli 10 %, uittoyhdistysten uittokustannuk<strong>se</strong>t olivat<br />
kohonneet keskimäärin ainoastaan 3 %.<br />
Johtokunnan päätök<strong>se</strong>llä oli vuoden teemaksi valittu ”Uitto<br />
ja matkailu”, mikä näkyi vuosikokouk<strong>se</strong>n lähes samannimi<strong>se</strong>nä<br />
esitelmänä, jonka piti Matkailun Edistämiskeskuk<strong>se</strong>n<br />
johtaja Bengt Pihlström. Vaikkei matkailu näkynytkään<br />
tämän enempää yhdistyk<strong>se</strong>n toiminnassa, vuosi oli muuten<br />
tavallista vilkkaampi, minkä todisti myös nelisivui<strong>se</strong>ksi kasvanut<br />
toimintakertomus. Siinä todettiin mm., että yhdistys<br />
on edelleen vaikuttanut alaan liittyvän lainsäädännön ja siihen<br />
verrattavien säännösten valmisteluun <strong>se</strong>kä yhdistyk<strong>se</strong>nä että<br />
hallituk<strong>se</strong>n jä<strong>se</strong>nten ja jä<strong>se</strong>ntensä välityk<strong>se</strong>llä. Tällaisia olivat<br />
laivojen miehitystoimikunta, merimiesasiain neuvottelukun-<br />
Vuoden 1981 pohjoismainen uittoretkeily suuntautui Kemijoelle paikalli<strong>se</strong>n<br />
uittoyhdistyk<strong>se</strong>n 80-vuoti<strong>se</strong>n taipaleen kunniaksi. Retkeilijät<br />
kuuntelevat Kemijokisuun törmällä <strong>se</strong>lostusta erottelusta. Edessä oikealla<br />
Klarjoen uittopäällikkö Bo Lundén ja Umeåjoen uittopäällikkö<br />
Hans Båth, edessä va<strong>se</strong>mmalla yli-insinööri Veikko Lammassaari<br />
ympäristöministeriöstä (mustat housut). Hänestä toinen oikealla Metsähallituk<strong>se</strong>n<br />
insinööriosaston toimistopäällikkö Tero Toivonen (va<strong>se</strong>n<br />
käsi ylhäällä) ja <strong>se</strong>uraavana kädet puuskassa Piteå-, Luleå- ja Kalixjokien<br />
uittopäällikkö Tage Sjöberg. Oikealla ylhäällä metsänhoitaja<br />
Erkki Snellman Kemijoen Uittoyhdistyk<strong>se</strong>stä. (Lauri Hemmi; Lusto)<br />
Uittohallintotoimikunta tutustumassa Kemijoen erotteluun vuonna<br />
1976 Kemijoen Uittoyhdistyk<strong>se</strong>n uittopäällikkö Antti Musto<strong>se</strong>n johdolla;<br />
Musto<strong>se</strong>n takana toimikunnan puheenjohtaja, vanhempi hallitussihteeri<br />
Seppo Havu, ja edessä va<strong>se</strong>mmalla Vesihallituk<strong>se</strong>n osastopäällikkö<br />
Veikko Lammassaari, suuri uiton ystävä. Elias Purhonen oli<br />
toimikunnassa uittajien edustajina. Toimikunnan tuli laatia ehdotus<br />
miten valtiolle kuuluvien uittoasioiden hoito järjestettäisiin silloista<br />
tarkoituk<strong>se</strong>nmukai<strong>se</strong>mmin <strong>se</strong>kä missä määrin tarkoituk<strong>se</strong>nmukaista<br />
oli valtion osallistuminen uittoväylien kuntoonpano- ja kunnossapitotöihin.<br />
Jälkimmäi<strong>se</strong>n kysymyk<strong>se</strong>n osalta toimikunta katsoi, että ”valtion<br />
tulisi olla valmis suorittamaan kaikki tarpeelli<strong>se</strong>t ja kannattavat<br />
uittoväylätyöt”. (Elias Purhonen; Lusto, Elias Purho<strong>se</strong>n kokoelma)<br />
Avatessan vuoden 1980 kokouk<strong>se</strong>n Purhonen saattoi todeta teollisuuden<br />
puunkäytön nous<strong>se</strong>en edellisvuonna ennätyslukemiin.<br />
SOTIEN JÄLKEINEN AIKA<br />
89
Change language