Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
med anledning av Finlands självständighetsförklaring. Måtte<br />
lugn och arbetsro snarast möjligt beskäras Eder.<br />
Vuonna 1917 a<strong>se</strong>tettu uittoyksikkökomitea sai pidetyksi<br />
vain yhden kokouk<strong>se</strong>n ja <strong>se</strong> päätti jäädä odottamaan Kymin<br />
Lauttausyhdistyk<strong>se</strong>n vastaavaan tarkoituk<strong>se</strong>en a<strong>se</strong>ttaman<br />
työryhmän työn tuloksia, ennen kuin jatkaisi työtään.<br />
Myös johtokunnan saama tehtävä saattaa valtakunnan hallituk<strong>se</strong>n<br />
tietoon muutostarpeet voimassaolevaan vesioikeuslakiin<br />
jäi hoitamatta, koska oli saatu tietää, että valtiovalta<br />
tulisi a<strong>se</strong>ttamaan komitean lain muuttami<strong>se</strong>ksi.<br />
Johtokunnan kokoonpanoon tuli muutoksia. Uudeksi<br />
puheenjohtajaksi tuli Kokemäenjoen Lauttausyhdistyk<strong>se</strong>n<br />
uittopäällikkö Andreas Behm ja uudeksi sihteeriksi insinööri<br />
E.J. Koskenmaa <strong>se</strong>kä uudeksi hallituk<strong>se</strong>n varajä<strong>se</strong>neksi<br />
metsänhoitaja Ragnar Saxén. Aiemmat hallituk<strong>se</strong>n<br />
jä<strong>se</strong>net K. Lindberg ja E.L. Sandman (varajä<strong>se</strong>n) jatkoivat<br />
edelleen. Varsinaisten kokousasioitten lisäksi kokouk<strong>se</strong>n<br />
ohjelmassa oli kaksi ”demonstraatiota”. Insinööri Frey esitteli<br />
kehittämänsä pinotavaran niputuslaitok<strong>se</strong>n ja insinööri<br />
J. Könni teki <strong>se</strong>lkoa Saimaan vesistön perkausyhtiön rakentamista<br />
uittoränneistä. Niiden joukossa oli myös uutuus,<br />
ns. lastausränni, jolla voitiin pientavaraa lastata rantavarastoista<br />
proomuihin.<br />
Koskenmaan sihteeriksitulon myötä yhdistys muuttui<br />
myös dokumenttiensa osalta kaksikieli<strong>se</strong>ksi – tosin vain<br />
muutaman vuoden ajaksi. Koskenmaa toi myös toi<strong>se</strong>n muutok<strong>se</strong>n:<br />
vuosikertomuksiin sisällytettiin myös yleinen uittoa<br />
koskeva osuus, jota lainataan tuonnempana u<strong>se</strong>ampaan ottee<strong>se</strong>en.<br />
Se alkoi nyt ensimmäistä kertaa näin: Rinnan puutavarateollisuuden<br />
kanssa on lauttaustoimintakin ollut virkoamaan<br />
päin maailmansodan ja meillä <strong>se</strong>n ohella <strong>se</strong>uranneiden<br />
rauhattomuuksien aiheuttamasta horrostilasta. Kertomus<br />
jatkui uittoa koskevilla päätapahtumilla ja jatkui Koskenmaan<br />
”lempiaiheella”: Työpalkkojen melkoi<strong>se</strong>sti kallistuessa,<br />
on viime aikoina entistään enemmän tultu havait<strong>se</strong>maan, miten<br />
suuri merkitys on väylien uittokuntoisuudella <strong>se</strong>kä uittokustannusten<br />
alentami<strong>se</strong>ksi että uittoajan lyhentämi<strong>se</strong>ksi, <strong>se</strong>kä<br />
on suunniteltu entistään enempään väylien kuntoonpanotöitä.<br />
Maassamme on jo kolme uittoväyliä rakentavaa yhtiötä. - -<br />
Sen lisäksi suunnittelee Waltio huomattavia kuntoonpanotöitä<br />
omissa metsissään. Ikävä vain, että tämä toiminta on näin<br />
myöhään ja kalliilla ajalla herännyt, sillä nyt tulevat kuntoonpanotyöt<br />
enti<strong>se</strong>en verraten suhteettoman kalliiksi. Mutta parempi<br />
myöhään kuin ei milloinkaan. Kysymyk<strong>se</strong>n ollessa väy-<br />
42 TOIMINTA ENSIKYMMENIEN AIKANA<br />
lien kunnostami<strong>se</strong>sta, sopii mainita muutama sana myös monia<br />
vuosia tekeillä olevasta lauttauskäsikirjasta, jota nyt väyliä<br />
kuntoonpantaessa kipeästi kaivattaisiin. Sen toimittami<strong>se</strong>n on<br />
johtokunta uskonut insinööri E.J. Koskenmaan huoleksi velvollisuudella<br />
alkaa lopullinen toimittaminen vielä kuluvan vuoden<br />
aikana. – Ehkä Koskenmaan olisi kannattanut muotoilla<br />
viimeinen lau<strong>se</strong> uudelleen, sillä Uittajainyhdistyk<strong>se</strong>n ja Koskenmaan<br />
”suuri hanke” ei valmistunut koskaan.<br />
Kertomuk<strong>se</strong>ssa todettiin myös vanhan ”kalaveroasian”<br />
nous<strong>se</strong>en uudelleen ajankohtai<strong>se</strong>ksi, kun Maalaisliitto oli<br />
tehnyt asiaa koskevan eduskunta-aloitteen. Sen mukaan<br />
kaikesta sisävesillä uitettavasta puutavarasta tulisi maksaa 5<br />
penniä kuutiometriltä käytettäväksi kalastu<strong>se</strong>linkeinon hyväksi.<br />
Tämän verotusyrityk<strong>se</strong>n valai<strong>se</strong>mi<strong>se</strong>ksi jätettiin Laki- ja<br />
talousvaliokunnalle yhdistyk<strong>se</strong>n johtokunnan aloitteesta laaja<br />
kirjelmä, jota <strong>se</strong>urasi jäljennöksiä ennen asiasta annetuista<br />
lausunnoista ja ilmestyneistä julkaisuista, ja jossa periaatteelli<strong>se</strong>sti<br />
vastustettiin tämäntapaista verotusyritystä. Kirjelmän allekirjoittajina<br />
olivat myös Yksityismetsänhoitajainyhdistys<br />
ja Suomen Metsänhoitoyhdistys.<br />
Maaliskuun 27. päivänä 1920 pidetyssä vuosikokouk<strong>se</strong>ssa<br />
oli kahden alustuk<strong>se</strong>n (Frey ja Behm) ohella myös insinööri<br />
G. Fabriciuk<strong>se</strong>n esitys väyläperkauksista. Sihteeri<br />
kirjasi asian näin: Insinööri Gunnar Fabricius <strong>se</strong>losti onnistunein<br />
varjokuvin toiminimen O.Y. Uittojärjestelyn hänen johdollaan<br />
suorittamia erilaisia lauttausväylien kuntoonpanotöitä,<br />
kuten purojen ja koskien perkauksia, erilaisia ohjauspatorakenteita,<br />
säästöpatoja ja uittoruuhia. Esitys herätti läsnä olleissa<br />
ansaittua huomiota. Pöytäkirjan 15 §:ksi puolestaan<br />
merkittiin: Viralli<strong>se</strong>n kokouk<strong>se</strong>n jälkeen, jonka osanottajat<br />
valokuvattiin ja johon saapui tervehdyssähkösanoma yhdistyk<strong>se</strong>ltä<br />
”Svenska Flottningschefsföreningen” oli yhteinen illallinen,<br />
jonka kuluessa pidettiin u<strong>se</strong>ita puheita. Mitä hauskimman<br />
ja vilkkaimman mielialan vallitessa kului aika toverilli<strong>se</strong>sti<br />
<strong>se</strong>urustellen huomaamatta pikkutunneille. Vastaava pykälä<br />
olisi varmaankin voitu kirjata monesta aiemmastakin<br />
yhdistyk<strong>se</strong>n vuosikokouk<strong>se</strong>sta – ja myös tulevista.<br />
Vuoden 1920 vuosikertomus alkoi: Kuten viimei<strong>se</strong>ssä vuoden<br />
1919 toimintakertomuk<strong>se</strong>ssa totesimme olivat puutavarateollisuus<br />
ja siitä lähei<strong>se</strong>sti riippuva lauttaus silloin nousukaudessa.<br />
Samaan nou<strong>se</strong>vaan suuntaan on toiminta jatkunut melkein koko<br />
vuoden 1920, kunnes vuoden lopussa alkoi laskusuunta. Myös<br />
yhdistyk<strong>se</strong>n toiminta vilkastui; kesäretkeilykin järjestettiin<br />
neljän välivuoden jälkeen. – Vuoden 1921 vuosikokouk<strong>se</strong>ssa
Change language