Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Vaikka Uittajainyhdistys lopetti toimintansa, uitto ei ole<br />
loppunut vielä Suomesta. Venäjän ohella Suomi lienee ainoa<br />
maa Euroopassa, missä edelleen hyödynnetään halpaa<br />
ja ympäristöystävällistä uittoa. Tosin meilläkin uitto rajoittuu<br />
yksistään Vuok<strong>se</strong>n vesistöön, satunnai<strong>se</strong>sti saatetaan<br />
pieniä saaripuueriä <strong>uittaa</strong> muuallakin, mutta yleensä nekin<br />
hoidetaan aluskuljetuk<strong>se</strong>na. Myös Vuok<strong>se</strong>n vesistössä eli<br />
Saimaalla uittomäärät ovat romahtaneet aiemmista: viime<br />
vuosina on uitettu vain vajaat miljoona kuutiota vuodessa.<br />
Uittajia on vielä neljä, kolme ”suurta” ja Metsähallitus; tosin<br />
Stora Enson uitot ovat jääneet 2000-luvulla vähäisiksi.<br />
Järvi-Suomen Uittoyhdistys ja <strong>se</strong>n tytäryhtiö Perkaus<br />
<strong>Oy</strong> hoitavat käytännön uittotoiminnan. Hinauk<strong>se</strong>t ja lauttojen<br />
kuntoonlaitto on pääosin urakoitu yksityisille yrittäjille.<br />
Hinauksissa on käytössä puolenkymmentä linjahinaajaa<br />
apualuksineen, niistä yksi on Perkauk<strong>se</strong>n omistama<br />
Chr. Kontturi. Uitosta saa pääasialli<strong>se</strong>n leipänsä enää<br />
30–40 henkeä.<br />
Kaikki puu uitetaan nipuissa. Puutavara-autoilla nippulaitureille<br />
kuljetettu puu siirretään veteen u<strong>se</strong>immiten isoilla<br />
trukeilla; vain poikkeustapauk<strong>se</strong>ssa turvaudutaan nipun pudotuk<strong>se</strong>en<br />
suoraan autosta. Pudotuslaituriverkosto on riittävä:<br />
Saimaalla on 60 uittosääntöihin merkittyä pudotuslaituria,<br />
mutta niistä kaikki eivät ole enää käytössä. Lisäksi<br />
ranta- ja saarimetsistä saadaan pienehköjä määriä puuta uittoon<br />
uivien pudotuslaiturien eli nippuloiden avulla.<br />
Autoista veteen siirretyt niput liitetään teräsvaijereilla<br />
10–12 nippua leveiksi lautoiksi. Lautassa on keskimäärin<br />
noin 1 200 nippua eli noin 20 000 m 3 puuta. Se vastaa<br />
400:aa puurekkalastia. Suurimmissa lautoissa on puuta yli<br />
30 000 m 3 . Lautan pituus hinaajasta lautan perälle on toista<br />
kilometriä ja tällai<strong>se</strong>n nippulautan nopeus on noin 2 kilomeriä<br />
tunnissa. Lautan kuljetus esimerkiksi Joensuusta<br />
Lappeenrantaan (270 km) kestää näin ollen – säiden suosiessa<br />
– vajaan viikon.<br />
Valtaosa uitettavasta puusta on <strong>se</strong>llutehtaille toimitettavaa<br />
kuitupuuta, mutta myös tukkeja uitetaan. Nykyinen<br />
uittotekniikka mahdollistaa myös laadulli<strong>se</strong>sti herkempien<br />
puutavaralajien uiton, ja muutamat tehtaat ovat tätä rat-<br />
142 UITTO TÄNÄÄN<br />
Uitto tänään<br />
kaisua myös hyödyntäneet. Jatkuva kehitystyö saattaa tarjota<br />
uitolle uusia sovellutusaloja.<br />
Uiton haittana säilyy jatkossakin osavuotisuus. Se sinänsä<br />
ei ole vaikuttanut uittomäärien vähenemi<strong>se</strong>en, eikä<br />
olisi varmaankaan esteenä määrien mahdolli<strong>se</strong>lle kasvulle;<br />
kustannuskilpailukykyähän uitolla riittää. Mutta vaikka<br />
ympäristö- ja kansantaloudelli<strong>se</strong>t syyt puoltaisivat uiton<br />
määrien kasvattamista, lähivuosina tuskin päästään Saimaalla<br />
1–1½ milj. m 3 :n ylittäviin määriin, ja muille vesistöille<br />
uitto tuskin palaa enää takaisin.<br />
Uiton ohella puuta kuljetetaan vesit<strong>se</strong> myös aluksissa.<br />
Saimaalla alus-, lähinnä proomukuljetuk<strong>se</strong>t nou<strong>se</strong>vat tätä<br />
nykyä noin 0,5 milj. m 3 :iin. Saimaalla on aluskuljetusta<br />
harjoitettu ajoittain ympäri vuoden. Myös eräillä muilla<br />
sisävesillä ja maamme rannikoilla harjoitetaan pienimuotoista<br />
aluskuljetusta. Proomuliikentee<strong>se</strong>en soveltuvia lastauspaikkoja<br />
tarvittaisiin kuitenkin lisää.<br />
Uittoperinne voi uittoakin paremmin. Vaikkei meillä<br />
olekaan erityistä uittomu<strong>se</strong>ota, Lustoa voi hyvin nimittää<br />
<strong>se</strong>llai<strong>se</strong>ksi. Uitto on siellä vahvasti esillä niin perusnäyttelyssä<br />
kuin etenkin kokoelmissa; vuosina 2004–05 siellä<br />
oli vielä erikoisnäyttely uitosta, ja uittoa on myös Luston<br />
vuotuisten Metsäkulttuuripäivien ohjelmassa. Myös muissa<br />
metsämu<strong>se</strong>oissamme, ennen kaikkea Pieli<strong>se</strong>n mu<strong>se</strong>ossa<br />
<strong>se</strong>kä Lapin metsämu<strong>se</strong>ossa on kosolti uittoon liittyvää<br />
esineistöä <strong>se</strong>kä muuta aineistoa. Lisäksi Suomen Uittoperinneyhdistys<br />
toimii uittoperinteen vaalinnassa, samaten<br />
muutamat aktiivi<strong>se</strong>t uittoperinneryhmät. Myös edelleen<br />
järjestettävien tukkilaiskisojen hyvä suosio takaa osaltaan<br />
tukkilaistaitojen säilymistä.<br />
Saimaan tasavesialueella eli Joensuusta ja Varkaudesta etelään yhteisuitto<br />
alkoi vasta reilut kymmenkunta vuotta sitten. Siihen saakka<br />
jokainen uittaja hinasi lauttansa it<strong>se</strong>, mikä merkitsi hinauskaluston<br />
alhaista käyttöastetta ja turhia kustannuksia. Nykyään Järvi-Suomen<br />
Uittoyhdistys ja <strong>se</strong>n ”tytäryhtiö” Perkaus <strong>Oy</strong> huolehtivat kaikista<br />
Vuok<strong>se</strong>n vesistön uitoista. Lauttaa lasketaan Laitaatsalmen sillasta Savonlinnassa<br />
kesällä 2008. (Järvi-Suomen Uittoyhdistys)
Change language