Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Jä<strong>se</strong>nille esitelmiä ja filmejä<br />
Yhdistys kiinnitti alusta pitäen huomiota jä<strong>se</strong>nkuntansa<br />
ammattitaidon edistämi<strong>se</strong>en. Tässä sovellettiin pääasiassa<br />
kolmea tapaa: esitelmätilaisuudet, retkeilyt ja julkaisutoiminta,<br />
joista kahta viimemainittua käsitellään omissa luvuissaan.<br />
Esitelmiä pidettiin yhdistyk<strong>se</strong>n kokousten yhteydessä,<br />
ja ne muodostivat varmaankin yhdistyk<strong>se</strong>n tärkeimmän<br />
annin koko jä<strong>se</strong>nistöä ajatellen; niinpä jo vanhoihin<br />
sääntöihin sisältyi 10 §: Johtokunnan on pidettävä huolta<br />
siitä, että vuosikokouk<strong>se</strong>ssa, mikäli mahdollista pidetään esitelmiä.<br />
Pykälää myös noudatettiin kiitettävästi, eikä yksistään<br />
vuosikokouk<strong>se</strong>ssa vaan muissakin kokouksissa, ja<br />
u<strong>se</strong>in vielä u<strong>se</strong>ammankin esitelmän voimin, kuten edellä<br />
on jo kerrottu.<br />
Osa esitelmistä julkaistiin alkuvuosina omina ”lentokirjasinaan”<br />
eli painettuina vihkosina. Myöhemmin 1920-luvulla<br />
esitelmiä alettiin julkaista metsäalan aikakauslehdissä,<br />
lähinnä Metsätaloudelli<strong>se</strong>n Aikakauskirjan uitto- ja<br />
muissakin numeroissa. Sen jälkeen kun yhdistys alkoi vuodesta<br />
1932 alkaen julkaista yhdistyk<strong>se</strong>n omaa vuosikirjaa,<br />
esitelmät julkaistiin lähes poikkeuk<strong>se</strong>tta niissä.<br />
Myös uittopäällikköjaoston kokouksissa pidettiin esitelmiä,<br />
jotka Purho<strong>se</strong>n mukaan olivat kuitenkin hieman<br />
erilaisia luonteeltaan. Päinvastoin kuin Uittajainyhdistyk<strong>se</strong>n<br />
kokouksissa, joissa pidetyt esitelmät ovat yleensä käsitelleet<br />
uittotoimintaan liittyviä yleisiä, koko jä<strong>se</strong>nkuntaa kiinnostavia<br />
kysymyksiä, ovat jaoston piirissä pidettyjen esitelmien<br />
ja alustusten aiheet olleet rajoitetumpia, u<strong>se</strong>inkin ammattiuittomiehen<br />
jokapäiväi<strong>se</strong>en työhön liittyvien detaljikysymysten<br />
<strong>se</strong>lvittelyä koskevia esityksiä. Kyllä ammattiuittajien<br />
kysymyksiä käsiteltiin myös yhdistyk<strong>se</strong>n kokou<strong>se</strong>sitelmissä,<br />
eivätkä kaikki jaostossa pidetyt esitelmät olleet detaljikysymyk<strong>se</strong>n<br />
<strong>se</strong>lvittelyä, kuten edellä esitetyt esimerkitkin<br />
kertovat. – U<strong>se</strong>immiten esitelmien pitäjät olivat yhdistyk<strong>se</strong>n<br />
jä<strong>se</strong>niä, mutta ajoittain turvauduttiin myös ulkopuolisiin<br />
asiantuntijoihin <strong>se</strong>kä ruotsalaisiin ja norjalaisiin<br />
uittomiehiin.<br />
Seuraavat lisäpoiminnat kuvannevat esitelmien laajaa<br />
kirjoa:<br />
94 KOULUTUSTOIMINTA<br />
Koulutustoiminta<br />
A. Benj. Helander. Onko uittopuutavaran kuorimis-<br />
ta pidettävä taloudelli<strong>se</strong>sti edulli<strong>se</strong>na. (1915)<br />
Nils Ribbing. Virkesflottningen och kraftverken. (1923)<br />
I.K.D. Lassila. Puutavaran hukkumi<strong>se</strong>sta. (1926)<br />
Ernst Löthner. Om mitt besök vid en av Norges störs-<br />
ta flottleder. (1930)<br />
Y. Vuorentaus. Kokemuksia kalojen viljelystä lammikoissa.<br />
(1933)<br />
Assar Wichmann. Metsä- ja uittotyöläi<strong>se</strong>t <strong>se</strong>kä heidän<br />
työansionsa. (1939)<br />
K.J. Komsi. Kämppälain uudistamissuunnitelma.<br />
(1945)<br />
G. Es<strong>se</strong>en. Flottledsdammar av armerad betong. (1947)<br />
Risto Eklund. Puutavaralauttojen vetovastuksista ja<br />
mahdollisuuksista lauttauk<strong>se</strong>n kehittämi<strong>se</strong>ksi. (1950)<br />
P.V. Pentikäinen. Isohaaran voimalaitok<strong>se</strong>n aiheutta-<br />
ma uusi uittojärjestely. (1951)<br />
A.J. Ronkanen. Puutavaran hoidosta ennen uittoa.<br />
(1956)<br />
Arvi Aaltonen. Uittajain näköaloja vesilainsäädäntöä<br />
uudistettaessa. (1960)<br />
Veikko Lammassaari. Uitto ja mai<strong>se</strong>mansuojelu.<br />
(1970)<br />
Pentti Järvinen. Uiton kalataloudellisista vaikutuksista.<br />
(1977)<br />
Vuodesta 1956 lähtien vuosikokouk<strong>se</strong>en liittyvät esitelmäosuudet<br />
ryhdyttiin pitämään yhteisinä Yksityismetsänhoitajayhdistyk<strong>se</strong>n<br />
kanssa. Tämä tarkoitti sitä, että aluksi puolet<br />
(käytännössä u<strong>se</strong>in vain yksi) esitelmistä käsitteli uittoa.<br />
Ajan myötä kehitys johti vähitellen siihen, että uittoaiheisia<br />
esityksiä kuultiin entistä harvemmin, ei siis enää vuosittain.<br />
Esimerkiksi 1980-luvulla näissä yhteisissä esitelmätilaisuuksissa<br />
oli uitto esillä vain kolme kertaa; viimeksi uitosta<br />
puhuttiin vuonna 1997, silloinkin vain välilli<strong>se</strong>sti, otsikkona<br />
näet oli ”Puun kuljetuk<strong>se</strong>n vaihtoehdot”. Osaltaan tähän<br />
vaikutti myös yhdistyk<strong>se</strong>n sääntöuudistus: esitelmävelvoite<br />
poistettiin kun säännöt uusittiin vuonna 1980.
Change language