Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Alempana pistäydyimme katsomassa myös Musto<strong>se</strong>n vastuuta,<br />
jonka yhteydessä näimme miten vastuun vastasinkin kulku padon<br />
yli oli järjestetty. Erikoi<strong>se</strong>sti näytti tämä vastuu kiinnostavan<br />
vanhoja, lähellä eläkeikärajaa olevia uittopäälliköitä. Lieneekö<br />
<strong>se</strong>litys siinä, että Kemijoen Uittoyhdistys on järjestänyt tänne vakinai<strong>se</strong>n<br />
kuukausipalkkai<strong>se</strong>n rantavahdin, jonka päätehtävänä<br />
on valvoa, että vastuusinkit säilyvät vahingoittumattomina. Monenlaisia<br />
muitakin mietteitä näkemämme aiheutti retkeilijöissä.<br />
Ollapa tällainen joki huokaili veli Kaarlonen: ”18 tunnissa suorittaisin<br />
koko Kokkolan Uittoyhdistyk<strong>se</strong>n uiton.” - - Tutustuttuaan<br />
Kukkolankosken siianlippoami<strong>se</strong>en ja todettuaan, että avotulella<br />
paistettu Kukkolan siika on maineensa veroinen, retkue<br />
suuntasi kulkunsa kohti Hellälää. Uittopäällikkö Svenskin <strong>se</strong>lostettua<br />
Hellälän erottelua tutustuttiin siihen kahtena ryhmänä.<br />
Rajoitun mainit<strong>se</strong>maan, että siellä nyt oli 103 erilaista puutavaramerkkiä.<br />
Hellälän erottelu on tyypillinen kujaerottelu, jossa<br />
kolme pitkinpäin kulkevaa vetoliinaa auttaa puutavaraa solumaan<br />
alas silloin, kun virta on heikko. Nyt niitä ei tarvinnut<br />
käyttää, sillä, kuten Kemijoki, Tornionjokikin oli kovassa tulvassa,<br />
joka oli omiaan pahasti vaikeuttamaan erottelua. - - Erinomai<strong>se</strong>sti<br />
järjestetty ja onnistunut retkeily päättyi Haaparannan<br />
Kaupunginhotellissa nautittuun illalli<strong>se</strong>en, jossa kuulu ruotsalainen<br />
voileipäpöytä ja vieraanvaraisuus esittäytyivät parhaimmillaan.<br />
U<strong>se</strong>impiin jaoston retkeilyihin osallistuttiin ”mieslukuisasti”<br />
ja u<strong>se</strong>immiten mukana oli myös ruotsalaisia kollegoita.<br />
Retkeilyjen paremmaksi hyödyntämi<strong>se</strong>ksi päätettiin vuoden<br />
1961 syyskokouk<strong>se</strong>ssa, että ennen kesäretkeilyä asianomai<strong>se</strong>n<br />
uittoyhdistyk<strong>se</strong>n toimesta <strong>se</strong>lostetaan jaoston kokouk<strong>se</strong>ssa retkeilykohteena<br />
olevan väylän uittoa ja yhdistyk<strong>se</strong>n toimintaa. Näin<br />
ei kuitenkaan menetelty – ei ainakaan jaoston toimintakertomusten<br />
mukaan – kertaakaan. – 1970-luvulla palattiin<br />
”ikivanhaan kutyymiin”: myös jaoston jä<strong>se</strong>nten rouvat alkoivat<br />
osallistua retkeilyihin.<br />
Vuonna 1975 tehtiin retkeily Skieniin Norjaan, mutta jostain<br />
syystä sitä ei mainita edes jaoston vuosikertomuk<strong>se</strong>ssa.<br />
Seuraavana vuonna mentiin ”miltei” ulkomaille eli Ahvenanmaalle.<br />
Retkeilyn järjestäjänä toimi erinomai<strong>se</strong>lla tavalla G-Z.<br />
Zilliacus. Retkeilyn aikana tutustuttiin Ahvenanmaan metsätalouteen<br />
ja Osuuskunta Ahvenanmaan Metsänomistajaliiton (Andelslaget<br />
Ålands Skogsägarförbund) toimintaan, Rauma-Repola<br />
<strong>Oy</strong>:n puunhankintaan ja merihinauksiin <strong>se</strong>kä Ahvenanmaan<br />
historiallisiin nähtävyyksiin ja kaunii<strong>se</strong>en luontoon. Retkeilyllä,<br />
jota suosi kaunis sää, oli osanottajia, jä<strong>se</strong>niä rouvineen 47.<br />
Seuraavat retkeilyt järjestettiin vuosina 1977, 1980, 1981,<br />
1982 ja 1984 eri uittoyhdistysten alueilla. Jaoston viimek<strong>se</strong>ksi<br />
jäänyt retkeily tapahtui vuonna 1988, josta todettiin<br />
vuosikertomuk<strong>se</strong>ssa: Jaoston retkeily pidettiin 9.6.1988 Tehdaspuu<br />
<strong>Oy</strong>:n isännöimänä Lappeenrannan ympäristössä. Retkeilyllä<br />
tutustuttiin mm. Vuok<strong>se</strong>n sataman toimintoihin ja<br />
Konnunsuon keskusvankilaan. Lisäksi risteiltiin m/a Hurmalla<br />
Saimaan kanavalla ja Etelä-Saimaalla. Risteilyn aikana<br />
tutustuttiin kanavan toimintaan <strong>se</strong>kä nippuhinauk<strong>se</strong>en.<br />
Retkeilylle osallistui 35 henkilöä. Sihteerin ”kardinaalimunauk<strong>se</strong>ksi”<br />
on luettava Tehdaspuun, nykyään UPM:n<br />
omistaman höyryhinaaja Hurman luokitteleminen moottorialuk<strong>se</strong>ksi!<br />
Jä<strong>se</strong>nkokouk<strong>se</strong>t ja niissä pidetyt esitelmät muodostivat<br />
toi<strong>se</strong>n uittopäälliköiden jaoston tärkeän aktiviteetin.<br />
Vuodessa pidettiin 2–3 kokousta ja niiden ohjelmassa oli<br />
aina 1970-luvulle saakka poikkeuk<strong>se</strong>tta alustuksia ja esitelmiä.<br />
Aiheiden monipuolisuudesta otettakoon <strong>se</strong>uraavat<br />
esimerkit:<br />
Ali Holmström: Asianhaaroista, jotka vaikuttavat erotte-<br />
lutehoon. (1945)<br />
W.E. Roitto: Niputuskustannuksista ja niiden jaosta Sai-<br />
maalla. (1949)<br />
O. Seppänen: Uittokustannusten jakoperusteet eri uitto-<br />
yhdistyksissä. (1950)<br />
Lauri Pentti: Vesioikeuslain tulkinnasta voiman ja uiton<br />
välillä. (1955)<br />
E.A. Väisänen: Havaintoja uittokysymyksistä Neuvosto-<br />
liitossa. (1957)<br />
K.A. Mustonen: Eräitä piikkirullasovellutuksia. (1960)<br />
M. Makkonen: Pudotuslaiturien rakentaminen. (1962)<br />
Tapio Varis: Uiton tämänhetki<strong>se</strong>t vaikeudet Päijänteen<br />
vesistössä. (1965)<br />
Pekka Myyryläinen: Uittoyhdistyk<strong>se</strong>t ja ATK. (1968)<br />
Reino Vento: Mitä uittopäällikön tulee tietää verotuk-<br />
<strong>se</strong>sta. (1970)<br />
Heikki Valkonen: Uitto ja merenkulku. (1971)<br />
Tero Toivonen: Uittoväylien kehittäminen. (1976)<br />
Lauri Hemmi: Uppopuututkimuk<strong>se</strong>t Kemi- ja Iijoella vv.<br />
1976–1978. (1979)<br />
Antti Kanerva: Puutavaran urakointihinaus. (1984)<br />
Matti Mäkilä: Irtouiton ongelmat Kemijoella. (1987)<br />
UITTOPÄÄLLIKÖIDEN JAOSTO<br />
67
Change language