Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
Joka uittaa se voittaa - Metsäteho Oy
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kyröskoski oli Imatran ohella yksi maamme matkailunähtävyyksistä 1700-luvulta alkaen. Kuva vuodelta 1872, jolloin kosken ääressä olleiden<br />
myllyjen rinnalle ryhdyttiin rakentamaan puuhiomoa. Koskeen rakennettiin sittemmin uittoa varten uittoränni. (UPM)<br />
lyötyjen merkkien mukaan. Näin säästettiin niin aikaa kuin<br />
markkoja. Yhteisuittoa tiedetään harjoitetun jossain määrin<br />
jo 1700-luvulla, mutta viralli<strong>se</strong>sti yhteisuitto alkoi vuonna<br />
1873 uuden uittoa<strong>se</strong>tuk<strong>se</strong>n voimaantulon myötä. Niinpä<br />
kotkalai<strong>se</strong>t sahaliikkeet Ahlqvist, Gutzeit, Hackman ja<br />
Wahl tekivät 1. maaliskuuta 1873 sopimuk<strong>se</strong>n tukkiensa<br />
yhteisuitosta Kymijoessa. Jo tuona ”harjoitteluvuotena” oli<br />
osakkaiden tukkeja uitossa 0,7 milj. kappaletta, <strong>se</strong>uraavana<br />
vuonna liki kaksi kertaa tämä määrä. Tuolloin yhteistyö<br />
muutettiin yhtiömuotoon, syntyi Kymmene Flötningsbolag<br />
(Kymin Lauttausyhtiö), joka huolehti myös muiden<br />
kuin osakkaittensa tukkien uitosta Kymijoessa.<br />
Myös porilai<strong>se</strong>t ryhtyivät samoihin aikoihin yhtei<strong>se</strong>n uiton<br />
asialle. Seudun johtavat sahapatruunat kokoontuivat 27.<br />
maaliskuuta 1873 Ro<strong>se</strong>nlew-yhtiön konttoriin, ja kokouk<strong>se</strong>s-<br />
ta tehty pöytäkirja alkoi: Päätettiin muodostaa yhteinen tukin-<br />
uittoyhtiö ja yhtei<strong>se</strong>sti <strong>uittaa</strong> puut Nokian koskesta. Mikäli<br />
näyttäisi olevan Yhtiölle edulli<strong>se</strong>mpaa ryhtyä yhtei<strong>se</strong>en uittoon<br />
jo yllä mainitun kosken yläpuolella, tulisi tulevan päällikön<br />
saada päättää siihen ryhtymi<strong>se</strong>stä. Vaikka puhuttiinkin uittoyhtiöstä<br />
ja myös toimittiin yhtiön nimissä, viralli<strong>se</strong>sti Kokemäenjoen<br />
Lauttausyhtiö perustettiin vasta vuonna 1876.<br />
Seuraavat uittoyhtiöt perustettiin 1880-luvulla, ja vähitellen<br />
niiden määrä kasvoi, erityi<strong>se</strong>sti vuoden 1902 vesioikeuslain<br />
jälkeen, jonka myötä yhtiöistä tuli yhdistyksiä.<br />
Enimmillään Suomessa toimi 32 uittoyhdistystä, joiden<br />
toimialueiden ja samalla u<strong>se</strong>in myös toiminnan laajuus<br />
vaihteli suuresti.<br />
Sahoja tuli koko ajan lisää, vaikka toimialan suhdannevaihtelut<br />
olivatkin suuria. Suomessa oli 1900-luvun alussa<br />
UITON VAIHEITA SUOMESSA<br />
11
Change language