2011 3 julkaisu tokata peura kapanen lehtinen

15–20-vuotiaiden nuorten elämäntilanne on haastava taloudellisen osaamisen kannalta:
nuorilla on vastuuta lainsäädännössä ja sopimusten tekijänä sekä lisääntyviä oikeuksia ja velvollisuuksia.
Kyseisen ikävaiheen nuoret ovat myös suurten elämänmuutosten edessä ensi kertaa
elämänsä aikana. Muutto lapsuuden kodista, uravalintojen tekeminen, työelämään siirtyminen
tai perheen perustaminen tulevat ajankohtaisiksi. Taloudelliset päätökset linkittyvät kaikkiin
edellä mainittuihin asioihin.
2.2 Nuorten työssäkäynti
Lähes kaikki suomalaisnuoret suorittavat oppivelvollisuuden; ainoastaan alle 200 nuorta jäi
lukuvuonna 2008–09 ilman peruskoulun päästötodistusta. Peruskoulun jälkeen nuoret jakaantuvat
koulutuksen mukaan: osa jatkaa lukiossa, osa toisen asteen koulutuksessa. Vuonna 2009
peruskoulun päättäneistä nuorista valtaosa jatkoi koulunkäyntiä: 50 prosenttia jatkoi opintojaan
lukiossa ja 41 prosenttia ammattikoulussa. Noin yhdeksän prosenttia ei jatkanut heti
peruskoulun päätyttyä opiskelua. (Tilastokeskus 2010.)
Tyypillistä nuorille on opiskelun ja työssäolojaksojen vaihtelu. Nuorten työssäkäynti on
opiskelun takia useimmiten osa-aikaista, varsinkin nuoremmilla ikäryhmillä. Tämän takia tulot
jäävät pieniksi ja epäsäännöllisiksi. Myös työttömyys koskettaa usein nuoria ja erityisesti viime
vuosina nuorten työttömyys on kasvanut selvästi (Nuorisobarometri 2010). Elämäntilanteesta
riippumatta nuorten tulot ovat pääsääntöisesti muuta väestöä alhaisemmat. Taloudellista tilannetta
heikentävät suhteellisesti korkeat asumis- ja perheen perustamiskustannukset. On myös
nuoria, joita tulevaisuuden suunnittelu ei kiinnosta eikä siihen ole edes mahdollisuuksia. Pieni
osa nuorista on syrjäytynyt normaaleina pidettävistä toiminnoista yhteiskunnassa ja elää pelkästään
toimeentulotuen varassa (Nuorisobarometri 2009).
Työelämän muutos ja nuorten asenteet työtä kohtaan liittyvät toisiinsa. Työelämän vaativuuden
lisääntyessä opiskeluajat ovat pidentyneet. Myös kokemukset työelämän kuluttavuudesta
ja työntekijöiden ennenaikaisista loppuun palamisista ovat yleistyneet. Pätkätöiden aikakauden
nuoret haluavat paitsi sitoutua työpaikkaan, myös vaihtaa työtä useasti työuran aikana. Nuoret
pitävät työtä tärkeänä, joskaan se ei ole heille koko elämän sisältö. (Nuorisobarometri 2009.)
Nuoret arvioivat riskejä koko väestöstä poiketen, sillä nuorten mielestä työttömyys on suurin
omaa taloutta uhkaava tekijä. Sitä piti vuonna 2009 uhkana joka kolmas nuori. Aivan
nuorimmat eli 15–17-vuotiaat kokevat luonnollisesti vähemmän riskien uhkaavan talouttaan,
koska he asuvat useimmiten vanhempiensa luona ilman taloudellisia velvoitteita. Etelä-Suomen
läänissä ja etenkin pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret kokevat työttömyyden ja lomautukset
muualla asuvia keskimääräistä harvemmin talouttaan uhkaavaksi riskitekijäksi. Tämä johtunee
siitä, että näillä alueilla työnsaantimahdollisuudet ovat muuta maata paremmat. (FK 2009.)
Nuorille merkittävä muutos on opiskelujen päättäminen ja siirtyminen työelämään. Tähän
liittyy vahvasti oman rahatalouden perustaminen ja vastuullinen hoitaminen, vaikkakin tämän
päivän nuoret hankkivat työtuloja ja kuluttavat niitä jo varhaisella iällä. Jos nuorilla ei ole
ansiotuloja, he saavat viikkorahaa vanhemmilta tai muilta sukulaisilta. Kouluterveystutkimuksen
(THL 2009) mukaan tavallisin yläluokkien oppilaan viikkoraha oli 5–15 euroa. Lähes
kolmanneksella 8.- ja 9.-luokkalaisista oli käyttövaroja yli 17 euroa viikossa. Lukion 1.- ja
2.-luokkalaisilla yli 17 euroa viikossa oli noin puolella opiskelijoista ja ammattiin valmistavien
oppilaitosten opiskelijoilla lähes 60 prosentilla.
7