2011 3 julkaisu tokata peura kapanen lehtinen

seurailijan rooli heijastaa ei-kompetenttia tai pelokasta suhtautumista teknologiaan ja tietoyhteiskuntaan.
(Wilska 2002.) Nuorten kulutukseen on kiinnitetty huomiota monissa tutkimuksissa
(mm. Autio 2006, Koljonen 2002, Wilska 2002). Nuoret ovat merkittävä kuluttajaryhmä,
jonka ovat huomanneet myös tavaroiden ja palveluiden markkinoijat. Nuorille suunnataan ja
kampanjoidaan tuotteita näyttävästi. Nuoret ovat edelläkävijöitä esimerkiksi tietoliikenteen
käytössä (ks. Tapscott 1998). Tällä hetkellä jo lähes jokainen nuori (99 prosenttia) käyttää
internetiä, koko väestöstä sitä käyttää 86 prosenttia (Nuorisobarometri 2009).
Aution (2006) tutkimuksen mukaan nuoret ovat taitavia kuluttajia ja ovat laventaneet käsitystä
nykyajan kuluttajasta. Kuluttaminen ja rahan käyttö kuuluvat kiinteästi yhteen. Autio
onkin nimennyt nuoria esimerkiksi huolettomaksi penninvenyttäjäksi tai harkitsevaksi nautiskelijaksi.
Tämä kertoo heidän ristiriitaisesta suhtautumisesta kulutukseen. Esimerkiksi tuhlaaminen
merkitsee nuorten puheessa iloista rahan polttamisen taitoa (Autio 2006, 135–136).
Nuorten tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen ei kerro vastaajan tosiasiallisesta tulotasosta
tai vauraudesta. Vuonna 2009 kaikkein tyytyväisimpiä taloudelliseen tilanteeseensa olivat
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Yliopistotutkinnon suorittaneissa oli suhteellisen
paljon tyytymättömiä. Kaikkein tyytymättömimpiä olivat kuitenkin ne, joilla ei ollut mitään
peruskoulun jälkeisiä tutkintoja. (Myllyniemi 2009.) Vuonna 2007 Nuorisobarometrissa
havaittiin huomattava taloudellisen tyytyväisyyden notkahdus noin 20. ikävuoden kohdalla.
Tähän vaiheeseen useimmilla osuu muutto pois lapsuudenkodista, mikä vaikuttaa taloudelliseen
tilanteeseen. Tyytyväisimpiä taloudelliseen tilanteeseensa olivatkin tuolloin vanhempiensa
luona asuvat, vähiten tyytyväisiä yksinhuoltajat. Korkeammassa sosioekonomisessa asemassa
olevat ja korkeamman koulutuksen saaneet ovat tyytyväisempiä taloudelliseen tilanteeseensa.
Joukossa on varmasti sellaisia, jotka ovat suhteellisesta köyhyydestään huolimatta tyytyväisiä.
Tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen on hyvin vahvasti yhteydessä koettuun yhteiskunnalliseen
asemaan. Voidaan ajatella pikemminkin taloudellisen tilanteen selittävän kokemusta
yhteiskunnallisesta asemasta kuin toisinpäin. (Nuorisobarometri 2007.)
2.4 Media
Media on keskeinen nuorten toiminta- ja myös oppimisympäristö. Internet ja mobiiliteknologia
ovat kokonaisvaltaisesti läsnä nuorten elämässä. Internetin myötä monien tuotteiden hankinta,
tuotteita koskeva neuvonta ja tiedonhaku, maksaminen ja myös palautteen anto tapahtuvat
sähköisessä ympäristössä. Monet palvelut hankitaan ja niihin liittyvät sopimukset tehdään sähköisesti.
Palvelujen käyttö edellyttää niihin liittyvien sopimusten hallitsemista. Muun muassa
teleoperaattorien käyttämät markkinointikeinot ovat johtaneet nuoria tekemään pitkäkestoisia
sopimuksia, joista on aiheutunut nuorille myöhemmin ongelmia (KFM 2008, 16.) Suomessa
pankkipalvelut ovat siirtyneet verkkoon laskujen maksamisesta ja lainojen hakemisesta lähtien.
Erilaiset mediavälineet ovat nuorille merkittävä myös erilaisten luottovaihtojen tarjoajina ostopaikkojen
ohella. Tänä päivänä luottoja markkinoidaan kaikkialla: bussipysäkeillä, televisiossa,
radiossa, kännyköissä, internetissä, lehdissä. Nuorelle voi olla vaikeaa vastustaa yksinkertaisilta
ja houkuttelevilta vaikuttavia luottotarjouksia (Botterill 2010).
Nuoret elävät ympäristössä, jossa markkinointi ja mainonta ulottuvat jokapäiväisessä elämässä
kaikkeen toimintaan ja kaikkiin viestimiin – televisioon, internetiin, puhelimeen. Nuorilla
tulisi olla kriittisyyttä mainontaa ja yleisemmin erilaisia markkinointitoimenpiteitä kohtaan
ja taitoa väistää viesteihin liittyviä houkutuksia, esimerkiksi välttyä tilaamasta sellaista,
jota myöhemmin katuu. Monet tuotteet ja palvelut ovat entistä helpommin saatavilla. Tämän
lisäksi markkinoilla on kokonaan uusia tuotteita ja palveluita, joista nuoret ovat kiinnostu-
10