2011 3 julkaisu tokata peura kapanen lehtinen

tasapainoa, budjetin laatimista, osto- ja maksutapoja sekä laskujen hoitoa. Laskujen maksamatta
jättämisen seuraukset esitetään materiaaleissa yleisesti. Uudet teknologian luomat käytännöt
nuoren arjessa eivät tule tarpeeksi esille. Arkeen kuuluvat sähköiset ja muut sopimukset,
puhelimen välityksellä tapahtuvat ostot sekä maksaminen sähköisesti näyttäytyvät materiaaleissa
vain vähäisessä määrin.
Finanssituotteista tuodaan esille päivittäin käytettävät maksuvälineet sekä luotot, joista
tietoa tarjotaan erityisesti pankkien tarjoamista luottotuotteista sekä erilaisista lyhennys- ja
korkovaihtoehdoista. Sijoittamista ja niihin liittyviä tuotteita käsitellään lukion taloustieteen
oppikirjoja lukuun ottamatta vähän. Vakuutuksia käydään läpi vain muutamassa materiaalissa.
Talouden suunnittelu näyttäytyy kaiken kaikkiaan materiaaleissa melko yksipuolisena; tällöin
käsitellään lähinnä lyhyen aikavälin suunnittelua ja jossain määrin varautumista yllättävien
menojen varalle. Nuoren arkeen muun muassa teknologisen kehityksen ja uusien markkinointikeinojen
seurauksena liittyviä toimintoja ja taitoja tarkastellaan materiaaleissa vähän. Oman
elämän ja talouden ajattelua ja suunnittelua pitkällä aikavälillä voitaisiin niin ikään korostaa
enemmän.
Vaikka materiaalit kattavat useita taloudellisen osaamisen teemoja, eri teemojen käsittely
on kuitenkin varsin suppeata erityisesti oppikirjoissa. Lähinnä kirjoissa keskitytään tarjoamaan
perustietoja, jotka jäävät osittain yleiselle tasolle. Asioiden omaksumista voi hankaloittaa
talousaiheiden käsittelyn pirstaleisuus eri oppiaineissa ja materiaaleissa.
Kokonaiskuva jää hahmottumatta oppijalle myös, silloin kun opetuksen suunnittelussa
ei ole pohdittu opetuksen ajoitusta. Asioiden kytkentää havainnollisella tavalla nimenomaan
nuoren elämään tulisi kehittää erityisesti oppikirjoissa. Eri materiaaleja yhteensovittaen oppijan
on mahdollisuus muodostaa kokonaisvaltaisempi näkemys talouden hallinnan kokonaisuudesta.
Opettajan kiinnostus ja innostus nousevat tärkeiksi nuorten talousosaamisen kehittämisessä.
Myös peruskoulun jälkeisessä opetuksessa, jolloin taloudelliset kysymykset tulevat
nuorille hyvin ajankohtaisiksi, tulisi paneutua talousteemoihin. Nyt tilanne on päinvastoin;
esimerkiksi lukioissa talousasioita voi opiskella valinnaisilla kursseilla (lukuun ottamatta pakollista
taloustiedon kurssia).
Verkkomateriaalit sisältävät tietopaketteja sekä erilaisia kilpailuja, tehtäviä ja pelejä, jotka
liittyvät sekä päivittäistalouden hoitoon että kansantalouden terminologiaan. Nuoren taloutta
kokonaisuutena käsittelevät verkkomateriaalit kokoavat yhteen nuoren elämän keskeisiä
asioita, kuten asumisasioita, verotusta, nuoren rahankäyttöä, luoton käyttöä ja opintotukia.
Materiaalit auttanevat muodostamaan käsityksen oman talouden hallinnan kokonaisuudesta.
Vakuutuksia käsittelevä opetusaineisto on myös hyvä esimerkki vaikean vakuutusteeman käsittelemisestä
havainnollisella tavalla. Verkkomateriaaleihin liittyvät tehtävät, kilpailut ja verkkopelit
auttavat ymmärtämään talouden käsitteitä ja kehittämään talouden hallinnan taitoja.
Verkkomateriaaleja tulisi kehittää hyödyntämällä internetin mahdollisuuksia. Tällä hetkellä
verkkomateriaalit ovat osaksi internetiin vietyjä esitteitä, joista puuttuvat vuorovaikutteiset
elementit. Nuorille tulisi olla käytettävissä erilaisia laskureita ja skenaarioita oman tilanteen
peilaamiseen.
Tutkimuksessa läpikäydyn materiaalin perusteella eri toimijoiden rooleja ja haasteita taloudellisen
osaamisen kehittämisessä on koottu taulukkoon 7.
Koulujen kuluttajakasvatuksessa tulisi pyrkiä laajojen kokonaisuuksien tarkasteluun, ei
pelkästään yksittäisiin teemoihin. Talousasioiden sijoittaminen kouluissa eri oppiaineisiin ja
oppiaineiden sisällä eri asiakokonaisuuksien yhteyteen on iso haaste opettajille ja opetussuunnitelmien
toteuttamiselle käytännössä. Nuorille suunnatussa oppi- ja informaatiomateriaalissa
tulisi nähdä nykyistä paremmin se kokonaisuus ja tilanne, jossa nuori elää ja toimii tänään.
Yksittäisen tiedon perillemenon tekee kyseenalaiseksi myös se, että asiat eivät ole ajankohtaisia
nuorille silloin kun tietoa tarjotaan.
41