2011 3 julkaisu tokata peura kapanen lehtinen

merkintään. Muutamassa aineistossa tuodaan havainnollisella laskelmalla esille velkamäärän
kasvu ja maksuhäiriömerkinnän seuraukset, jos velkaa ei ole onnistunut lyhentämään sovitussa
aikataulussa.
Materiaaleissa nousee esiin velkaongelmien hoitaminen jälkikäteen. Keinoja välttää joutumasta
velkaongelmiin käsitellään aika vähän. Velkaongelmien ehkäisyyn annetaan keinoksi
kännykkälaskujen pienentäminen kännykkään asetettavan saldorajan avulla. Omien kulutustapojen
pohtimista, menojen karsimista tai talouden suunnittelua luoton ottamisen yhteydessä ei
korosteta luotoista kerrottaessa riittävästi. Joiltakin osin viitataan riskeihin, joita velan ottamiseen
aina liittyy. Asiaa käsitellään lähinnä lainaturvavakuutuksen ja korkokaton näkökulmasta.
Velkaongelmien ehkäisyä olisi hyvä käsitellä nykyistä monipuolisemmin.
Nuoret hakevat luottoa useimmiten internetin tai puhelimen välityksellä tai myymälöissä
ostosten teon yhteydessä. Materiaaleissa painotetaan eniten pankeista haettavia luottoja,
vähemmän nuorten tyypillisesti käyttämiä luottoja. Nuorten käytäntöjen tulisi näkyä nykyistä
paremmin myös materiaaleissa. Materiaaleja kehitettäessä tulisikin pohtia, missä ikävaiheissa
tulee kertoa eri asioista ja miten herättää nuoren mielenkiinto vasta tulevaisuudessa eteen tuleviin
asioihin (vrt. Ahava & Palojoki 2004).
Säästämisen ja sijoittamisen tuotteet ja palvelut
Säästämistä ja sijoittamista käsitellään materiaaleissa luottoja ja velkaantumista vähemmän.
Tähän lienee useita syitä. Nuorilla ei ole mahdollisuuksia tehdä sijoituksia tai saada rahaa säästöön;
he voivat kuitenkin ottaa luottoa suhteellisen helposti. Osansa lienee sillä, että Suomessa
sijoittamisen kulttuuri on nuorta ja tämä heijastunee myös opetukseen ja valistukseen. Myös
opettajien puutteelliset taidot tai kielteinen asennoituminen opettaa sijoitusasioita voivat olla
yksi este sille, että sijoittamista ei tuoda materiaaleissa enempää esille. Opettajien sijoitustaitoja
pyritään kartuttamaan Talous tutuksi -koulutuksilla ja muun muassa Pörssisäätiön tekemillä
esitteillä.
Materiaaleissa esitellään säästämis- ja sijoitusvaihtoehtoja. Pitkäaikaiseen säästämiseen ja
sijoittamiseen liittyvistä tuotteista mainitaan useimmin pankkitilit ja määräaikaistilit, joukkovelkakirjalainat,
osakkeet ja rahastot. Joissakin materiaaleissa kerrotaan muista vaihtoehdoista,
joilla varallisuutta voi kasvattaa. Tällöin mainitaan muun muassa asunto, metsä, taide
ja jalometallit.
Sijoittamista käsitellään lähinnä oppikirjoissa, joskin peruskoulun kirjoissa hyvin lyhyesti.
Tällöin korostetaan osakkeisiin liittyviä riskejä ja lisäksi joissakin materiaaleissa osakkeiden
soveltumista pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Rahastot mainitaan lyhyesti turvallisina sijoituskohteina.
Joissakin materiaaleissa esitellään pelkästään eri rahastotyypit. Rahastosijoittamiseen
kerrotaan liittyvän kuluja, mutta niistä ei anneta tarkempaa tietoa. Muissa materiaaleissa,
kuten ammattioppilaitosten kirjat ja verkkomateriaalit, sijoittamista ei käsitellä. Ainoastaan
Valtti-verkkomateriaali sisältää laajemmin tietoa sijoittamisesta ja linkin muille sijoittamista
käsittelevälle sivustoille.
Kahdessa lukion taloustiedon oppikirjassa sijoittamista käydään läpi monipuolisemmin.
Tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, missä sijoittamisessa on kysymys. Esimerkiksi osakemarkkinoiden
toimintaa ja osakesijoittamista kuvataan yksityiskohtaisesti (ks. Forum 2). Siitä,
miten tapahtumat markkinoilla voivat vaikuttaa yksittäisten kuluttajien sijoituksiin tai minkälaisia
vaihtoehtoja sijoittajilla on toimia eri tilanteissa, ei kuitenkaan juurikaan kerrota. Kun
sijoittamista käsitellään monipuolisesti, oppikirja voi herättää kiinnostuksen sijoittamiseen.
34