Saarioisten - Saarioinen

saarioisten
asiakaslehti ammattilaisille 3/2011
Nuorten liikuntaa
tuetaan hyvällä ruualla
LONTOOSSA
lounas lähtee mukaan
20-vuotias Jyväbroiler
todellista lähiruokaa

tervetuloa
12 16
4
Your Move – Kaikki liikkeelle! 4
Puhdasta broileria 10
Mikä Jyväbroilerissa maistuu? 12
Ei yhtään E-koodia 14
Suunvuorossa juhlamenun miehet 16
Tuoreita tuliaisia Lontoosta 20
Haarukassa 24
Linnan Ateria kehittää laatua lautaselle 26
Juhlakauden reseptit 30
Tuotetiedot 34
19
Uutuudet ja muut tuotteet
Pinaatti- ja hernekeitto 7
Silakkamurekepihvi 15
Broilerpasta ja Broilernauhalasagne 19
Kylmäsavukirjolohilasagne 22
Kukkakaali-palsternakkamureke 29
Jyväbroilerin rintaleike 30
Uunipaahdettu kalkkunanfilee 31
Ylikypsä häränrinta 32
Mehuja 33
Keittiö valmistautuu
juhlaan. Lue mietteitä
juhlamenun takaa
sivulta 16.
2 3/2011

PÄÄTOIMITTAJA
Ritva Mäenpää
pääkirjoitus
TOIMITUSNEUVOSTO
Laura Hiltunen
Kati Hirvi
Jouni Kanninen
Tomi Kemppinen
Kai Kärkölä
Anu Lehtinen
Sari Vartiamäki
TOIMITUS JA ULKOASU
Adsek Oy
RESEPTIIKKA
Jouni Kanninen
Tomi Kemppinen
RUUAN VISUAALISUUS
Jouni Kanninen
RUOKAKUVAT
Jussi Koivunen,
Studio Koivunen
REPRO
Tampereen MacRepro
PAINOPAIKKA
Kirjapaino Esa Print
YHTEYSTIEDOT
Asiakaspalvelun ilmaisnumerot
Julkishallinto
0800 95 811
Kaupallinen
0800 95 822
Faksi
(03) 244 7368
sk-myynti@saarioinen.fi
Osoitteenmuutokset
sk-myynti@saarioinen.fi
Palveluryhmä
(= selvityspyynnöt)
0800 95 833
Faksi
(03) 244 7317
horeca.palveluryhma@saarioinen.fi
Saarioinen Oy
(03) 244 7111
www.saarioinen.fi/sk
Herkullista, terveellistä ja turvallista
Hyvän ruuan valmistamiseen tarvitaan laadukkaat raakaaineet,
toimiva resepti, ammattitaitoiset tekijät, tehokas
tuotantoprosessi sekä hyvä tuotantohygienia. Tehtaassa ja
suurkeittiössä raaka-aineet ja reseptit ovat pitkälti samoja
kuin kotikeittiössä, mittakaava vain suurempi. Kotona käytetään
itse asiassa myös monia samoja lisäaineita.
E-koodijärjestelmä on luotu suojelemaan terveyttämme.
Vain Euroopan turvallisuusviraston EFSA:n turvallisiksi
toteamat lisäaineet ovat saaneet E-merkinnän ja päässeet
lisäaineluetteloon. Elintarvikelainsäädäntö määrittää tarkasti
niiden käyttöä.
Saarioisilla lisäaineita on aina käytetty harkiten. Kriittisyytemme
on kasvanut entisestään julkisen keskustelun myötä. Tuotteiden turvallisuudesta, hyvästä
mausta ja laadusta emme kuitenkaan tingi. Niinpä joitain lisäaineita joudutaan käyttämään myös
lähitulevaisuudessa.
Saarioisilla on iso valikoima tuotteita, joihin ei ole lisätty lainkaan lisäaineita. Mihinkään valmisruoka-,
lihavalmiste- tai lihatuotteeseemme ei ole myöskään lisätty natriumglutamaattia.
Yleisimmin käyttämiämme lisäaineita ovat muunnetut kasvitärkkelykset, jotka auttavat tuotteen
rakennetta säilymään koko säilyvyysajan ja kestämään myös uudelleenkuumennuksen. Ne
nimeämme aina kasvialkuperä mainiten, muut lisäaineet ilmoitamme E-koodilla ja ryhmänimellä.
Jyväbroiler-tuotteemme ovat parhaita esimerkkejä vastuullisesta lisäaineiden käytöstämme.
Raa’at Jyväbroiler-tuotteet eivät sisällä säilöntäaineita tai fosfaattia, eikä niihin lisätä natriumglutamaattia.
Marinoitujen Jyväbroiler-tuotteiden ainut lisäaine on ksantaanikumi (E415), jota käytetään
marinadin sakeuttamiseen.
Mirja Lonka
tuotekehitysjohtaja
Pinaattikeitto pitää pintansa
Nyt myös Cook & Chill -ruokaa tarjoavissa palvelu- ja jakelukeittiöissä
pinaattikeitto voidaan takuuvarmasti kauhoa tasalaatuisena kattilasta
asiakkaan lautaselle. Saarioisten kehittämä ja keittämä tuore maitopohjainen
pinaattikeitto kestää uudelleen kuumennuksen. Tuote kehitettiin
valikoimaan keittiöiden toiveiden mukaan. Tuoreella pinaattikeitolla
herkutellaan sivulla 7 ja uusia ideoita keitellään sivulla 27.
3/2011
3

Nino Skott liikkuu monta tuntia päivässä – äiti saa tosissaan valvoa, että poika syö tarpeeksi.
Kaikki liikkeelle!
Kun joukko nuoria kiipeilee kaiteilla tai tekee voltteja roskiksen päältä, he urheilevat.
Samalla toteutuu Nuoren Suomen Your Move -kampanjan tärkein viesti:
ei ole väliä miten liikkuu, kunhan liikkuu.
teksti ella koota KUVAT kirsi tuura
4 3/2011

– Ehkä takaperin voltti, toteaa 10-vuotias
Nino Skott suosikkitemppua kysyttäessä.
Nino harrastaa parkouria. Ja aika paljon muutakin
vauhdikasta liikuntaa: hän temppuilee
bmx-pyörällä, pelaa katusählyä kavereiden
kanssa ja treenaa jääkiekkoa kolme kertaa
viikossa. Koulussa hän käy rullaluistimilla tai
pyörällä.
– Äiti joskus sanoo, että ihan kuutta tuntia
illassa ei tarvitsisi olla ulkona, Nino sanoo.
– Niin syömässäkin pitäisi välillä käydä,
että riittää energiaa vielä kasvamiseenkin,
äiti Mervi Skott naurahtaa.
SIINÄ VARMAAN TULI JO tärkeimmät.
Tämä nuori mies ei kauan jaksa jutella, vaan
ottaa pyöränsä ja suuntaa kohti street zonea
ja bmx-ramppia. Tänään toukokuun viimeisenä
tiistaina mäntsäläläinen Nino saa temppuilla
Helsingissä Mäntymäen kentällä Kisahallin
takana, mihin on noussut Your Move
Suurtapahtuman katu-urheilualue ramppeineen,
telineineen ja katukoriskoreineen.
Tapahtumassa tarjolla on huikea määrä eri
lajeja ja liikuntamahdollisuuksia. Seuraavaksi
voisi kokeilla esimerkiksi lumilautailua tai
vaikka basketrunia.
MIKÄ YOUR MOVE? Nuoren Suomen ja
Suomen Liikunnan ja Urheilun yhdessä lajiliittojen
kanssa touko-kesäkuun vaihteessa
Helsinkiin järjestämä suurtapahtuma keräsi
Olympiastadionin ympäristöön kuuden päivän
aikana yli 42 000 liikkujaa. Kolmevuotisen
liikuntakampanjan huipennukseksi luodun
Your Move Suurtapahtuman tavoitteena oli
innostaa nuoria liikkumaan ja parantaa mielikuvia
urheilusta.
LASTEN JA NUORTEN PÄIVÄT eivät nimittäin
valitettavasti kaikkien kohdalla ole
yhtä liikunnallisia kuin Nino Skottin. Vain joka
kolmas suomalainen lapsi liikkuu terveytensä
kannalta riittävästi, ja yhä useampi on liikunta-
ja ruokailutottumustensa vuoksi vaarassa
sairastua lihavuussairauksiin.
näkökulma
Ongelma ei ole lasten vaan aikuisten: aikuiset
mahdollistavat lasten hyvän ruokailun
ja vaikuttavat paljon siihen, miten lapsi
arjessa liikkuu.
HYVÄ RUOKA OLI YOUR MOVESSA
tärkeä osa liikuntatapahtumaa. Lapsille
ja nuorille tarjottiin kaksi kertaa päivässä
Saarioisten äitien tekemää maittavaa
perusruokaa.
– Halusimme, että nuoret saavat maistuvaa
kunnon ruokaa, josta saa riittävästi
hyvää energiaa kovaan urheilupäivään, sanoo
tapahtumapäällikkö Riia Martinoja.
Jäähalliin katetuissa pitkissä pöydissä
nautittiin salaattia, perinteisiä laatikoita,
leipää, levitettä ja maitoa.
JÄÄHALLIN JÄTTIRUOKALASSA tiistaina
lasagnea ja suvisalaattia lautasille annostelevat
Helsingin palvelualojen oppilaitoksen
opiskelijat Janina Forsten ja Senja Pyynönen
ovat huomanneet, että monille lapsille
Vastuu on aikuisten: aikuiset mahdollistavat
lasten hyvän ruokailun ja vaikuttavat
paljon siihen, miten lapsi arjessa liikkuu.
Kokiksi opiskelevalle Janina
Forstenille liikuntatapahtuman
ruokatarjoilu
oli hyvää harjoitusta.
Your Movessa liikunta yhdistettiin osaksi muuta nuorisokulttuuria.
Tiistaina esiintyi Fintelligens.
3/2011
5

kelpaisi vain laatikko, ja salaatti jäisi ottamatta.
– Kun hiukan rohkaisee, salaattiakin saa
sitten useimmiten laittaa, Forsten hymähtää.
– Paljon vaihtelee annosten koko. Toiset
nuoret pyytävät lisää, kun on pitkä päivä
edessä, toiset söisivät vain ihan pikkuisen.
Yllättäen pojat tuntuvat olevan tyttöjä nirsompia,
Pyynönen vertaa.
JA SITTEN ÄKKIÄ LIIKKEELLE taas. Ninon
pitää päästä testaamaan Your Moven
parkour-puisto.
– Ihan jees, kuuluu aktiiviharrastajan arvio
muutaman hypyn jälkeen.
Laji vaatii rohkeutta ja paljon fyysistä
harjoittelua. Äidin mukaan Nino kokeilee
kerran toisensa jälkeen, kunnes oivaltaa liikkeen.
Hän käy myös Mervi-äidin pitämissä
parkour-treeneissä.
Skottin perheessä liikunta onkin luonteva
osa arkea. Yleisurheilu- ja tanssitaustainen
Mervi on ohjannut Mäntsälän voimistelijoissa
16-vuotiaasta asti, ja lapset Nino, Tinja (8) ja
Miki (2,5) ovat olleet pienestä asti mukana
äidin pitämillä voimistelutunneilla. Yhdessä
tekemällä oppii pysymään liikkeellä.
Saarioisten asiakaspäällikkö Sanna Kilpeläinen oli
mielellään mukana järjestämässä tapahtumaa.
Onnistunut massaruokailu toteutetaan yhteistyössä
Your Move oli suuri tapahtuma myös
ruokailun järjestämisen suhteen: kuuden
päivän aikana Helsingin jäähallin kaukaloon
rakennetussa tapahtumaravintolassa
söi lounasta ja päivällistä yli 24 500
ruokailijaa.
Massaruokailu onnistui mainiosti.
– Kaikkeen varauduttiin. Meillä olisi
ollut varauuneja käytettävissä, ja sähkömies
päivysti koko tapahtuman ajan.
Mutta kaikki meni suunnitelmien mukaan,
keittiöpäällikkö Arto Ruotsalainen
Restelistä toteaa.
- Ruokailu onnistui todella hyvin. Ruoka riitti, jakelu pelasi
hienosti ja nuorilta tuli jopa kehuja ruuasta, tapahtumapäällikkö
Riia Martinoja (oik.) iloitsee.
– Suurempia ruuhkiakaan ei syntynyt, ruokailupäällikkö
Marika Raunio jatkaa.
Jäähallin ravintolaa isännöivä Restel
vastasi tapahtumaruokailun toteutuksesta.
Hallin oma keittiö ei olisi riittänyt, vaan
tapahtumaa varten rakennettiin kuuden
vuokrauunin lämmityskeittiö. Uuneja tarvittiin
aamusta iltaan, sillä klo 11–14 tarjottua
lounasta alettiin laittaa heti aamuyhdeksältä,
ja päivällisen piti olla valmiina jo klo 15.
Restel totesi, ettei sen ole mahdollista
itse tehdä ruokia, vaan ruoka tilataan
valmiina luotettavalta yhteistyökumppa-
nilta. Tapahtumapäällikkö Riia Martinoja
soitti Saarioisten asiakaspäällikkö Sanna
Kilpeläiselle ja tilasi ruuat tapahtumaan
Saarioisilta. Ruokalista suunniteltiin
yhdessä.
– Toivoimme hyvää ja laadukasta
peruskotiruokaa. Mieluiten ravitsevaa
vuokaruokaa, koska keitto on helposti liian
kevyttä, Martinoja sanoo.
– Ja kahdessa ruokalajissa olisi ollut heti
tuplatyö niin kuumennuksessa kuin jakelussakin,
Ruotsalainen huomauttaa.
Ruokailu piti varata ennakkoon, joten
tilausmäärä oli selvillä toukokuun alussa.
Yhteensä 10 000 kiloa makaronilaatikkoa,
kinkkukiusausta, lasagnea ja musakaa
sekä kasvislaatikoita ja salaatteja saapui
konteissa Helsinkiin reilua vuorokautta
ennen tapahtuman alkua. Täydennyskontti
tuli maanantaina, jolloin kiertävä
lista alkoi alusta.
Ruuanjakelusta Suurtapahtumassa
vastasivat vapaaehtoiset ja alan opiskelijat.
Ensimmäistä kertaa vapaaehtoisten
kanssa joukkoruokailun toteuttanut
Ruotsalainen ei voi kuin kehua henkilökuntaa
ja tekemisen meininkiä.
– Monet olivat töissä aamusta iltaan ja
kysyivät, jos saisivat tulla vielä huomennakin,
jakelusta vastannut Raunio hymähtää.
Saarioinen on Nuoren Suomen pääyhteistyöyritys ja
haluaa kantaa vastuuta nuorten hyvistä elintavoista.
6 3/2011

uutuus
Tänään tarjolla
pinaatti- ja hernekeittoa
Valmiit tuorekeitot ovat kätevä ratkaisu ruokalistalla
tasaisesti toistuvien keittosuosikkien,
pinaatti- ja hernekeiton tarjoamiseen. Herkulliset,
perinteiset keitot sopivat erinomaisesti
muun muassa jakelukeittiöihin. Molempien
kokonaissäilyvyysaika on 15 vuorokautta.
Kypsä tuore, maitopohjainen pinaattikeitto
on gluteeniton ja vähälaktoosinen. Suolapitoisuus
0,6 %, vähemmän suolaa. Kypsä tuore
hernekeitto on gluteeniton ja laktoositon.
Suolapitoisuus on 0,9 %, normaalisuolainen.
3/2011
7

Herkullinen keitto
valmiina kattilaan
Tuorekeitot säästävät arvokasta työaikaa, kun tasalaatuisen, maukkaan
keiton saa valmiiksi keitettynä. Säästöä syntyy myös hävikin vähenemi sestä,
sillä helppoa ja nopeaa tuorekeittoa voi valmistaa menekin mukaan. Saarioisten
monipuolisesta keittoperheestä löytyy runsaasti makuvaihtoehtoja ja valinnanvaraa
myös kasvisruokailijoille.
4697 KASVISBORSSI 3,0 kg
Kaali, punajuuri, porkkana,
juuriselleri, palsternakka, sipuli.
EAN 6412000046973
K 20326890 | M 19985 | T 672584
4698 SAVUKIRJOLOHISOSEKEITTO 3,0 kg
Peruna, sipuli, kylmäsavukirjolohi,
palsternakka, kuohukerma.
EAN 6412000046980
K 20326891 | M 19987 | T 672667
4699 BROILERKASVISJUUSTOKEITTO 3,0 kg
Broilerinliha, porkkana, palsternakka,
sipuli, kuohukerma.
EAN 6412000046997
K 20326892 | M 19986 | T 673962
4700 BATAATTISOSEKEITTO 3,0 kg
Bataatti, porkkana, peruna, sipuli,
juuriselleri, kuohukerma.
EAN 6412000047000
K 20497512 | M 19988 | T 193011
8 3/2011

uutuus
4702 PINAATTIKEITTO 3,0 kg, kypsä tuore UUTUUS
4704 HERNEKEITTO 3,0 kg, kypsä tuore UUTUUS
3/2011
9

Puhdasta broileria
20-vuotias Jyväbroiler on aitoa suomalaista lähiruokaa – kaikki tuotteet
valmistetaan paikallisten tilojen kasvisrehulla kasvattamien broilerien lihasta,
luonnollisiin makuihin panostaen.
Suomen Broileryhdistys ry.
50 vuotta sopimustuottajien kasvattamaa broileria
kesä 1959 Broilerintuotanto alkaa Suomessa.
Siipikarjanhoitajain liitto ja Saarioinen tuovat
Tanskasta White Rock -rotuisia broileriuntuvikkoja.
1961 Länkipohjalainen Naapin tila aloittaa
broilerinkasvatuksen Saarioisten ensimmäisenä
sopimustuottajana.
1980-luku Tuotevalikoima laajenee
kokonaisista pakastetuista broilereista
tuoreisiin rintaleikkeisiin ja koipireisiin.
elokuu 1959 Kangasalan maatalousnäyttelyssä
broilerinlihaa esitellään ja grillataan vieraille.
1972 Broilerintuotannossa aloitetaan
säännöllinen salmonellatarkastustoiminta.
teksti ella koota KUVAT jussi koivunen ja suomen broileryhdistys ry
10 3/2011

Ensimmäiset virallisesti Suomeen saapuneet
broileriuntuvikot tuotiin Sahalahdelle Saarioisten
kanalaan vuonna 1959. Muutamia
maistiaisia tästä Amerikan herkusta oli tosin
jo saatu, mutta aivan uudenlaisen tuotannon
aloittaminen vaati tutustumista, eikä
sopivia tilojakaan ollut valmiina. Pari vuotta
myöhemmin länkipohjalaisella Naapin tilalla
innostuttiin broilerintuotannosta, ja tilasta
tuli Saarioisten ensimmäinen sopimustuottaja.
Broilereita ehdittiin Naapilla kasvattaa
lähes 50 vuotta.
20 VUOTTA KASVISREHULLA. 1990-
luvun alussa kaikki Saarioisten sopimuskasvattajat
siirtyivät ensimmäisinä Suomessa
tarjoamaan broilereille ainoastaan kasvisperäistä
rehua. Syntyi Jyväbroiler-brändi.
– Laadukas ravinto vaikuttaa merkittävästi
broilerinlihan makuun ja rakenteeseen,
toteaa tuoteryhmäjohtaja Marja Joutsen.
PIRKANMAALAISTA BROILERIA. Kuluttajille
kotimaisuus on tärkeää. TNS Gallupin
tutkimuksen (N=1147) mukaan noin 70 prosenttia
tarkistaa broilertuotteiden pakkauksista
säännöllisesti, onko tuote kotimainen.
Jokaisen Saarioisten Jyväbroilerin kasvattajatila
tiedetään tarkasti. Syksystä alkaen tämä
tieto myös kerrotaan kuluttajille.
– Kerromme Jyväbroiler-tuotteiden pakkauksissa,
kenen tilalla broilerit ovat kasvaneet.
Aiemmin pakkauksissa on ollut jäljitettävä
päiväkoodi.
Vastaavaa kasvattajatietomerkintää on
suunniteltu myös ammattilaisten käyttämiin
tuotepakkauksiin.
– Kasvattaja- ja alkuperätiedot voisi halutessaan
viedä ruokalistoihin asti.
LAATULIHAA LAUTASELLE. Kaikki Saarioisten
Jyväbroiler-tuotteet ovat olleet alusta
alkaen säilöntäaineettomia. Tuotteissa
ei myöskään ole natriumglutamaattia, eikä
tuoreissa, raaoissa lihoissa ole fosfaattia.
– Olemme käyneet kaikki reseptit läpi ja
selkeyttäneet ja yksinkertaistaneet niitä entisestään.
Jyväbroiler-tuotteiden maut ovat
puhtaita ja aitoja, Joutsen tarkentaa.
Ainut lisäaine on marinoiduissa, raaoissa
Jyväbroiler-tuotteissa oleva sakeuttamisaine
ksantaanikumi, joka on välttämätön marinadin
rakenteen säilymisen vuoksi.
VASTUULLINEN VALINTA. Jyväbroilerin
hiilijalanjälki on pieni, sillä kuljetusmatkat
ovat lyhyitä, ja tuottajat sitoutuneita huolehtimaan
ympäristövastuustaan. Eläinten
hyvinvointi on tärkeää. Broilerit saavat
käyskennellä vapaasti kuivikkeilla peitetyllä
lattialla, ja juomavettä on aina tarjolla. Automatisoidut
ruokintalinjat tuovat puhdasta
rehua tasaisesti tarjolle.
– Tulemme lisäämään Jyväbroiler-pakkauksiin
myös hiilijalanjälkimerkin, joka kertoo,
että nämä tuotteet on vastuullisesti ja
oikeasti lähellä kasvatettuja, Marja Joutsen
lupaa.
Jyväbroiler on todellista lähiruokaa: kasvattajatilat sijaitsevat
keskimäärin 20 km päässä Saarioisten Sahalahden tehtaalta.
ilmiö
Saarioisten Jyväbroiler
• Vuonna 1991 Saarioisten broilerisopimustiloilla
siirryttiin tarjoamaan
linnuille puhtaasti kasviperäistä rehua.
Aiemmin rehussa oli mukana kalaja
luujauhoa.
• Syntyi Jyväbroiler-brändi, jonka alle
vietiin kaikki sopimustiloilla tuotetusta
lihasta valmistetut tuotteet.
• Tuoteperheeseen kuuluu 18 HoReCatuotetta
ja 17 kuluttajatuotetta.
• Kaikki Saarioisten raa’at broilertuotteet
ovat kotimaista Jyväbroileria,
eikä niissä ole säilöntäaineita, natriumglutamaattia
tai fosfaattia.
Marinoitujen raakojen lihojen marinadissa
on käytetty sakeuttamisaineena
ksantaanikumia.
Tuoteryhmäjohtaja Marja Joutsen muistuttaa,
että luonnollisuus, puhtaus ja lähituotanto ovat
olleet keskeisiä Jyväbroiler-tuotteille alusta alkaen.
Uutta on vain tietojen entistä täsmällisempi viestiminen
myös pakkauksissa.
1992 Valikoimaan tulee
luuttomat broilerin palat ja fileet.
2010 Broilerin lihaa tuotetaan Suomessa
87,5 miljoonaa kiloa vuodessa.
1991 Saarioisten sopimustiloilla broilereita aletaan ruokkia
puhtaasti kasvisrehulla. Syntyy Jyväbroiler-brändi.
1998 HoReCa-tuotevalokoimaan ensimmäinen sous vide
-Jyväbroilertuote, Jyväbroilerin hunajamarinoitu fileesuikale.
Lähteet: Saarioisten alkutuotanto päällikkö
Pekka Wiro ja tuoteryhmä j ohtaja
Marja Joutsen, Suomen broilerituotannon
historia 1959–2009, Hilja Toivio
3/2011
11

Mikä
Jyväbroilerissa
maistuu?
Kuvat: Sami Kulju
- Tarvittaessa voimme järjestää vaikka grillibuffetin 200 henkilölle meren rantaan. Koko noin
14 hehtaarin puistoalueemme on anniskelualuetta, kertoo keittiöpäällikkö Jari Uotila.
Kysyimme kahdelta säännöllisesti
Jyväbroileria käyttävältä asiakkaalta,
mikä tuoteperheessä miellyttää ja
mitä herkkuja heidän keittiönsä
Jyväbroilerista loihtivat?
Haikon kartanon ravintolat, keittiöpäällikkö Jari Uotila
”Kotimaisuus on tärkeä argumentti”
Kuinka usein Jyväbroileria on asiakkaidenne lautasella?
– Listat vaihtelevat, mutta monikäyttöistä ja kevyttä kotimaista
broileria on kyllä säännöllisen epäsäännöllisesti. Kokousasiakkaamme
ruokailevat vierailunsa aikana 3–4 kertaa, ja yksi pääruoka on
usein Jyväbroileria.
Mikä Jyväbroilerissa miellyttää?
– Tuoteperheen kotimaisuus ja laadukkuus. Se, miten broilerit ovat
elinaikanaan syöneet kyllä vaikuttaa lihan makuun. Tuoteperhe on
riittävän laaja ja sisältää runsaasti maustamattomia tuotteita, jolloin
voi hakea omaa maustamistaan. Jyväbroilerissa on pieni teuraspaino,
ja lihan rakenne on pehmeää ja hienosyistä. Tuotteissa
on myös sopiva annoskoko. Saatavuus ja toimitusvarmuus ovat
tärkeitä valintakriteerejä.
Mitä valmistatte Jyväbroilerista?
– Tällä hetkellä kaikki käyttämämme broileri on Jyväbroileria. Teemme
broilerista salaatteja, kylmiä alkuruokia, keittoja ja pääruokia.
Mitä yleisesti arvostatte broilertuotteissa?
– Lihan keveyttä, käytön helppoutta ja monipuolisuutta. Broileria voi
tarjota monella tapaa, ja siitä löytyy helposti eri makumaailmoja.
Kypsennys on nopeaa.
Onko lihan kotimaisuudella merkitystä asiakkaillenne?
– Asiakkaat ovat kiinnostuneita alkuperästä ja uskon, että he pettyisivät,
jos emme käyttäisi kotimaista broileria. Myös tuotannon eettisyys
on tärkeä arvo meille ja asiakkaillemme.
Haikon Kartano tarjoaa useita ruokailumahdollisuuksia tarpeiden mukaan.
Kartanon pääkeittiössä ruokaa valmistetaan àla carte -annoksina
ja buffetruokailuna Kartanon asiakkaille ja kokousvieraille. Arkipäivisin
tarjolla on myös lounas. Kartanoravintolan lisäksi ruokailuja järjestetään
rantahuvilassa, saunatiloissa, iltaravintolassa, koulutustiloissa tai
puutarhassa. Kylpylän kahvila-ravintola Spa Cafessa on oma keittiö.
Asiakkaat ovat entistä kiinnostuneempia ruuasta, ja ruualle halutaan
saada tarinaa ja uskottavuutta.
12 3/2011

ilmiö
Kuvat: Lasse Andersson
Vanhuksien ruokapalveluun keskittyneessä monitoimikeittiö Kimarassa Halikossa valmistetaan noin 2 500 ateriaa päivässä. - Ruokalistojen pitää
olla monipuolisia, kun tarjolle tehdään päivän kaikki ateriat aamupalasta iltapalaan, tietää palvelujohtaja Anu Sorvari-Happonen.
Salon seudun elintarvikkeiden hankintarengas, palvelujohtaja Anu Sorvari-Happonen
”Ravitsemuksellisesti hyviä, maistuvia ruokia”
Kuinka usein Jyväbroileria on asiakkaidenne lautasella?
– Tarjoamme kuuden viikon ruokalistalla broilerruokaa tasaisesti
kerran viikossa, ravintosuositusten mukaisesti. Suurin osa käyttämistämme
broilertuotteista on Jyväbroileria.
Mikä Jyväbroilerissa miellyttää?
– Meitä miellyttää tuotteiden kotimaisuus, lyhyt hiilijalanjälki ja
vastuullinen tuotantotapa. Tuotteet soveltuvat hyvin toimintaperiaatteeseemme,
joka on tehdä ruokaa kaikille vauvasta vaariin.
Terveellisyys on tärkeää.
Mitä valmistatte Jyväbroilerista?
– Valmistamme broilerista höystöjä, laatikoita, kiusauksia ja paistoksia
sekä perunan tai riisi-ohraseoksen kanssa tarjottavia kastikkeita.
Ruokalistat ovat hieman erilaisia eri asiakasryhmille: vanhukset
pitävät broilerikasvishöystöstä ja koululaiset rintafileestä
riisi-ohraseoksen kanssa, kiusaukset puolestaan maistuvat molemmille.
Mitä yleisesti arvostatte broilertuotteissa?
– Ravitsemuksellista arvoa, kotimaisuutta ja monipuolisuutta. Broilerin
käyttö on lisääntynyt, koska se maistuu ja on ravintosuositusten
mukaista.
Onko lihan kotimaisuudella merkitystä asiakkaillenne?
– Kyllä, kotimaisuus on erittäin tärkeää asiakkaillemme sekä heidän
yhteyshenkilöilleen eli omaisille ja lasten vanhemmille.
Salon seudun elintarvikkeiden hankintarengas toteuttaa ruokapalvelua
päiväkoteihin, kouluihin ja vanhusten palvelukoteihin Salon ja Someron
kaupunkien sekä Salon seudun koulutuskuntayhtymän alueilla. Lisäksi
se tuottaa kotipalveluaterioita sekä työpaikka- ja edustusruokailua.
Hankintarenkaaseen kuuluu 130 valmistus-, palvelu- ja jakelukeittiötä.
Haasteena on huomioida laajan asiakaskunnan tarpeet, toiveet ja
ravintosuositukset. Käytössä olevilla määrärahoilla halutaan tarjota
laadukasta ruokaa joka päivä.
3/2011
13

Herkullista
ilman yhtäkään lisättyä E:tä
Saarioisten tuotteissa lisäaineita on aina
käytetty harkiten. Valikoimassa on lukuisia
E-koodittomia valmisruokatuotteita, kuten
perinteiset maksa-, makaroni-, kaali-, lihaperunasose-
ja silakkalaatikko sekä useat mureketuotteet.
Valmiiksi kypsennetyt naudan- ja
sianlihatuotteet sisältävät lihan lisäksi vain
suolaa ja rypsiöljyä.
TUOREILLA RAAKA-AINEILLA. Monissa
valmisruuissa lisäaineita ei tarvitse käyttää
lainkaan.
– Säilyvyys perustuu erittäin nopeaan
jäähdytykseen, laadukkaisiin raaka-aineisiin,
hyvään hygieniaan ja oikeisiin paistolämpötiloihin
sekä vakioituihin säilytysolosuhteisiin,
tuoteryhmäjohtaja Sari Nopanen sanoo.
LAATU ON TÄRKEIN. Tärkeintä tuotteiden
kehittämisessä ja valmistuksessa on ruuan
hyvä maku sekä laatu ja turvallisuus.
– Jos ruuan rakenne esimerkiksi vaatii
muunnetun tärkkelyksen käyttöä, toki sitä
silloin käytämme. Saarioisten tuotteisiin ei
ole lisätty natriumglutamaattia, ja muitakin
arominvahventeita pyritään välttämään, toteaa
Nopanen.
LUONNOLLISESTI. Useimmat lisäaineet
ovat luonnossa esiintyviä aineita. Yleisimmin
valmisruuissa käytetään muunnettua
maissi- tai vehnätärkkelystä, joka varmistaa,
että tuotteen rakenne pysyy hyvänä koko
säilyvyysajan. Väriaineita käytetään vain, jos
ruoka sitä ehdottomasti vaatii, ja silloinkin
värit ovat luonnollista alkuperää.
Saarioinen kehittää tuotevalikoimaansa ja
toimintatapojaan jatkuvasti yhdessä asiakkaidensa
kanssa. Asiakkaiden toiveet ja tarpeet
vaikuttavat niin uusien tuotteiden kuin
nykyvalikoimankin kehittämiseen.
Saarioisilla on runsas valikoima E-koodittomia
valmisruokia ja lihavalmisteita. Muun muassa
monissa murekepihveissä, kuten Bataatti-porsaspihvissä,
ei ole yhtään E-koodia.
teksti ella koota KUVA Jussi Koivunen
14 3/2011

Silakkaa
rukiisena murekepihvinä
Mehevissä silakkafileestä valmistetuissa murekepihveissä
on perinteinen silakkapihvin muoto ja ruisjauhopinta.
Rypsiöljyssä esikypsytettyjen pihvien aito ja puhdas silakan
maku syntyy yksinkertaisista ja selkeistä raaka-aineista.
Suolapitoisuus 0,9 %, normaalisuolainen. Vähälaktoosinen,
sisältää kananmunaa ja maitoproteiinia.
4888 RUKIINEN SILAKKAMUREKEPIHVI 40 g, esikypsytetty pakaste 4,0 kg UUTUUS
Silakkamurekepihvi,
sipuliperunamuusia ja
tilli-kermaviilikastiketta
100:lle. Annoskoko 335 g. Vähälaktoosinen.
12,000 kg Silakkamurekepihviä (4888)
15,000 kg Perunamuusia (4670)
0,900 kg sipulia
0,500 kg vähälaktoosista voita
Tilli-kermaviilikastike
4,000 kg vähälaktoosista kermaviiliä
1,000 kg keitettyä kananmunaa
0,150 kg Sitruunamehua (2771)
0,400 kg tuoretta tilliä
0,100 kg sokeria
0,080 kg suolaa
0,015 kg mustapippuria rouhittuna
1. Kypsennä Silakkamurekepihvit ja kuumenna
Perunamuusi pakkausten ohjeiden mukaan.
2. Kuullota sipuli voissa ja sekoita muusin
joukkoon.
3. Valmista kastike sekoittamalla kaikki
ainekset keskenään.
4. Anna kastikkeen maustua kylmiössä
vähintään tunti ennen tarjoilua.
uutuus
3/2011
15

– Valmis! toteavat Heikki Ahopelto (vas.) ja Jouni Kanninen. Millainen miesten suunnittelemasta
menusta tuli, sen näet pian postitettavasta Saarioisten juhlakauden esitteestä.
Suunvuorossa
JUHLAMENUN MIEHET
Mitä syntyy, kun antaa kahdelle keittiömestarille vapaat kädet? Maukkaita salaisuuksia
ja tavallista painavampaa keittiöpuhetta muun muassa ruokalistojen kielestä.
ENSIMMÄISENÄ KEITTIÖÖN saapuu keittiömestari Heikki Ahopelto,
aidon ruuan puolestapuhujalle sopivasti saappaissa ja villapaidassa.
Auton perässä on edellisenä päivänä hankitut separaattorit, mutta
tänään niitä ei tarvita. Nyt tartutaan Saarioisten asiakaskouluttaja
Jouni Kannisen valitsemiin raaka-aineisiin ja valmistetaan neljän
ruokalajin juhlamenu suomalaiseen syksyyn.
Sieltähän Jouni Kanninen tuleekin. Mukana on niin vaniljapohjaan
tehtyä luumujäätelöä, peuranfileetä, vuohenjuustoa kuin Karviaismarjahilloakin.
Kokkitakit ylle ja raaka-aineet pöydälle!
– ILMAN MUUTA. Heikki Ahopelto ei ollut tarvinnut miettimisaikaa,
kun Jouni Kanninen oli jo keväällä kutsunut hänet valmistamaan ruokaa
Saarioisten juhlaesitettä varten. Toisiaan kunnioittavien keittiömestareiden
yhteistyö on alkanut Ahopellon Näsinneulan-vuosina.
Lähiruokamestarina tunnetun Ahopellon ruokafilosofia rakentuu
Suomessa tuotetuille aidoille mauille, mutta fundamentalistia hänestä
ei saa tekemälläkään.
– Lähtökohtaisesti kannatan itse tekemistä, mutta aina siihen ei
ole aikaa tai mahdollisuutta. Tärkeintä on se, miltä ruoka maistuu.
teksti marjut kuula KUVAT Jussi Koivunen
16 3/2011

ilmiö
Hyvään lopputulokseen voi
päästä monella tavalla.
Hyvään lopputulokseen voi päästä monella tavalla, aikaa voi käyttää
kaksi, kuusi tai kolmekymmentä tuntia.
TÄNÄÄN MENU TEHDÄÄN muutamassa tunnissa.
– Särmää ja rouheaa? Heikki Ahopelto kuittaa pääruuan linjat
Kanniselta ja ottaa porkkanat ja punajuuret käsittelyynsä.
Ahopelto ei stressaa lähiruuasta vaan luottaa sesongin mukaisiin
ja käytännöllisiin ratkaisuihin. Juhlaruokakin voi olla yhdistelmä suomalaista
ja ulkomaista, lähellä ja kauempana tuotettua, tuoretta ja
pakastettua. Ruuanvalmistuksen voi aloittaa raaka-aineen kasvattamisesta,
mutta yhtä hyvin samaan menuun sopii valmis, juhlavaksi
muokattu tuote. Kaikki riippuu tilanteesta.
– Jos äiti ei huomenna kerääkään kantarelleja, ruokailijoille voi
tarjota valmista tuotetta maustettuna tai maustamattomana. Tai
jos pääruuan raaka-aine on peräisin kauempaa, juustolla saa menuun
tuotua lähiruokaideologiaa, Heikki Ahopelto sanoo.
Jouni Kannisen mielestä lähiruuan käsitettä ei tarvitse rajata
pieniin toimijoihin: Saarioisten Jyväbroiler on todellista lähiruokaa
Pirkanmaalla.
Tämän menun juusto tulee kuitenkin pientuottajalta, Heikki Ahopellon
luotsaamasta Armas-perheestä. Kyytönmaidosta valmistettua
Savu-Armasta maistellessaan Kanninen nyökkää tyytyväisenä.
– Ensisijaisesti Armas merkitsee hyvää makua, vasta sen jälkeen
lähellä tuotettua ruokaa, Jouni Kanninen sanoo.
RAAKA-AINEIDEN JA RUOKAPERINTEIDEN kunnioitus on molemmille
miehille tärkeä asia, mikä näkyy myös juhlamenussa. Pääosassa
on aina maku.
Suomalaisessa ruokakulttuurissa varsinkin joulu on niin pyhä asia,
että nämä kokit pitäisivät laatikot laatikkoina ja kinkut kinkkuina.
– Kinkun mallinen soijarouhekinkku, Heikki Ahopelto manaa päätään
pudistellen.
– Tai miksi laatikot pitäisi maustaa itämaisin vivahtein, Jouni Kanninen
ihmettelee. – Jos joulumaut eivät jollekin maistu, voi tarjota
jotain aivan muuta.
3/2011
17

Saarioisten juhlakauden esite
on pian postissa.
Kannisen ja Ahopellon mielestä juhlamenukin voi hyvin olla sekoitus itse tehtyä
ja valmista. Tärkeintä on, että maut osuvat kohdalleen.
Heikki Ahopelto tunnustautuu jouluruokien ystäväksi, sillä niissä
on yhtä aikaa mausteisuutta ja harmoniaa. Töissä hän ei jouluruuilla
herkuttele, jotta makuelämys säästyy omaan aattopöytään.
– Itselle jouluruokaa tehdessä suolan tai siirapin määrä saattaa
vaihdella siitä, mitä töissä käytän, mutta yhtään uutta maustetta ei
ole ollut tarpeen hankkia.
Pikkujouluruokailuun hän suosittelee joulun raaka-aineita jollakin
toisella tavalla valmistettuna.
– Silloinkin ruuan pitää olla harmonista ja yksinkertaista, Heikki
Ahopelto sanoo.
SELKEYS ON KUNINGAS paitsi lautasella myös listalla. Molemmat
keittiömestarit ovat yhtä mieltä siitä, että ruokalistakieli on parantunut,
mutta vieraskielistä terminologiaa olisi vielä varaa karsia.
– Ruokalistan pitäisi olla kuvaava, ymmärrettävä ja hyvää suomea,
Heikki Ahopelto toteaa.
Miksi klassikkoannosten nimet pitäisi olla ranskaksi, jos ne voi
suomentaa? Asiakasta ei kannata hämmentää. Yhtä hyvin listaan voi
kirjata ”kuhaa, hummeria, tryffeliä” ja jättää gastronomiaa tuntevalle
ruokailijalle oivaltamisen ilon, että tämähän on kuhaa à la Walewska.
– Termeillä koetetaan ehkä kosia arvostusta ruualle, mutta kyllä
ruuan kuuluu todistaa arvonsa maullisesti, Jouni Kanninen sanoo.
– Toisaalta kertoo keittiön uskosta itseensä, että se uskaltaa nimetä
klassikot klassikoksi, Heikki Ahopelto sanoo.
Hän ei ole termien kirjoitusasujen kanssa turhantarkka, mutta
mikäpä estää tarkastamasta. Klassisten keittiösanastojen lisäksi hyviä
lähteitä ovat Kaarina Turtian Gastronomian sanakirja, Kielikellolehden
ruokanumero ja Jaakko Raholan sanasto osoitteessa www.
ruokasanastot.net.
GASTRONOMISIA TERMEJÄ käytettäessä ruokalajien pitää täyttää
kaikki niille asetetut normit. Tournedos Rossini on turha tuoda pöytään
ilman tryffeliviipaleita.
Liikaa maalailua listalla ei tarvita, sillä ruokailun huippukohta pitää
olla se, kun ruoka saapuu pöytään ja sen maut maistellaan – ei
listan lukeminen. Pääraaka-aineen ja yhden lisäkkeen valmistustavan
kuvailu riittää. Esimerkiksi ”ylikypsäksi haudutettu” kertoo enemmän
kuin vain ”haudutettu”. Hyvä ilmaus on vaikkapa ”rapeaksi paistettua
Näsijärven kuhaa”.
– Ainahan kuha paistetaan rapeaksi, mutta sen mainitseminen
lataa odotukset, jotka pitää täyttää ja mieluummin ylittää. Se pitää
keittiönkin hereillä, Heikki Ahopelto sanoo.
Kaikkein karsituin lista luettelee vain pääraaka-aineet. Tapa sopii
keittiöille, joiden annokset todella muuttuvat.
– Sen sijaan jos punajuuri tuodaan pöytään aina punajuuririsottona,
se pitäisi kertoa listalla, Heikki Ahopelto sanoo.
Jouni Kanninen muistuttaa, että karsittu lista edellyttää keittiöltä
ja salihenkilökunnalta saumatonta yhteistyötä. Asiakkaalle pitää osata
kertoa selkeästi, mitä tänään tarjotaan.
MILLAINEN KEITTIÖMESTAREIDEN omasta juhlamenusta sitten
tuli? Mitä peura sai seurakseen ja mihin tarvittiin omenaporaa?
Sen voit lukea pian ilmestyvästä Saarioisten juhlakauden esitteestä.
Tarkkaile postiasi...
18 3/2011

Broilerpastaa
Kypsien pastavuokien valikoimaan
uutuus
Uudessa kypsässä broilerpastavuoassa on kaikki klassikon ainekset: cappellipastaa,
broilerinlihaa ja kasviksia kurkumalla ja currylla maustettuna.
Toinen mehevä broilerpastavaihtoehto on juustokuorrutettu, nauhapastasta,
broilerin lihasta ja kermaisesta kastikkeesta valmistettu Broilernauhalasagne.
4066 BROILERPASTA, kypsä tuore 2,7 kg UUTUUS
4067 BROILERNAUHALASAGNE, kypsä tuore 2,7 kg UUTUUS
3/2011
19

Tuoreita tuliaisia
Lontoosta
Saarioisten konseptikehitystiimi makusteli ruokatrendejä keväisessä Lontoossa ja otti mukaan
kaupungin monipuolisesta tarjonnasta muutamia maistiaisia myös asiakaslehden lukijoille.
Paperipussista kääriytyy esiin värikäs lajitelma houkuttelevan näköisiä
pakkauksia: hunajaa ja mysli-siemensekoitusta sisältävää kerrosjogurttia,
broilerilla ja juustolla täytetty pieni, sämpylän kokoinen focaccialeipä
sekä viinirypäleitä, appelsiineja ja meloneja annospaloina. Esillä
on lounas lontoolaisittain.
– Välipalakulttuuri on selvästi monimuotoistunut Lontoossa, ja
vaikka kolmioleipien syönti on lounasaikaan tyypillistä, rinnalle on
tullut paljon uusia mukaan otettavia välipaloja, toteaa Saarioisten
konseptikehityspäällikkö Laura Hiltunen.
Saarioisten konseptikehitystiimi Laura Hiltunen ja konseptipäällikkö
Sanna Teinilä tutustuivat Lontoon ruokatrendeihin loppukeväästä.
Kaupunki on makumaailman edelläkävijä Euroopassa – siellä jos missä
voi maistaa ruokamuodin uusimmat maut.
– Lontoossa reagoidaan nopeasti kulutustottumusten muutoksiin,
kun taas esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa jokaisella maakunnalla on
edelleen omaleimainen ruokakulttuurinsa, Hiltunen vertaa.
VIRTIINEISSÄ PAINOTTUU ”TO GO”. Tällä hetkellä Lontoossa näkyy
erityisesti take away -kulttuurin voimakas kasvu.
– Kahviloiden suolaisten leipien ja salaattien valikoima oli laaja,
kymmeniä tuotteita pienissäkin pisteissä. Suurin osa vitriinitilasta oli
varattu näyttäville leipäpakkauksille, makeat herkut mahtuivat kassan
viereen pieneen vitriinitilaan, Hiltunen kuvaa.
Tarjolla oli niin moniviljaleipää kuin perinteistä vaaleaa vuokaleipääkin,
ja täytteitä löytyi jokaiseen makuun: broileria, juustoja,
paahtopaistia, katkarapua tai vaikkapa coleslaw-salaattia. Ruokaisissa
salaateissa oli reilusti kasviksia ja pastan rinnalla myös nuudeleita,
couscousta, bulcuria ja villiriisiä käytettiin monipuolisesti. Myös lämmintä
puuroa myytiin annospakattuna.
Tuotteiden hinnoittelu tukee Lontoossa take away -kulttuuria,
sillä lähes kaikissa kahvilatuotteissa on hinta sekä paikanpäällä syötynä
että mukaan otettuna.
MUKAAN MYÖS MYYMÄLÖISTÄ. Suurimmasta osasta Lontoon
marketteja löytyy ulko-oven vierestä välipalaleipävitriini, mistä evään
saa napattua nopeasti. Muun muassa Morrisons-kauppaketjun myymälässä
kassojen luona on asiakkaiden käytössä paistopiste, missä
ostamansa tuorepitsan tai paninin voi paistaa samantien.
Hiljattain ensimmäisen Lontoon-myymälänsä avannut amerikkalainen
Whole Foods Market puolestaan tarjoaa mukaan otettavaksi
tiskimetreittäin valmiita aterioita, salaatteja ja välipaloja. Laura Hiltunen
ei malta olla hämmästelemättä myymälän valikoimaa.
teksti ella koota KUVAT laura hiltunen, sanna teinilä ja shutterstock
20 3/2011

ilmiö
Yllä: Näyttävät kerrosjälkiruuat ovat Lontoossa edelleen suosittuja.
Vasemmalla: Lontoossa välipalaksi voi napata tuorepuristetun juures-,
kasvis- tai hedelmäjuoman mehubaarista. Sekaan vaikka loraus vitamiineja.
Tällä hetkellä Lontoossa näkyy erityisesti
take away -kulttuurin voimakas monimuotoistuminen.
– Lämpöhauteissa tarjolla oli niin etnistä kuin eurooppalaistakin
ruokaa parisenkymmentä eri vaihtoehtoa, lisäksi ainakin saman
verran salaatteja. Jo pelkästään linssejä ja keitettyjä papuja löytyi
20 erilaista.
RAIKKAUS, TUOREUS JA RAPEUS hallitsevat tällä hetkellä yleisesti
Lontoon makumaailmaa. Tämä näkyy raaka-aineissa, ja välipalatuotteidenkin
täytteet ovat erittäin laadukkaita.
– Muun muassa jogurteissa oli paljon marjoja ja hedelmiä, kuten
mustikoita, vadelmia tai passionia, sekä rouhittuna esimerkiksi unikon,
kurpitsan ja seesamin siemeniä. Salaateissa käytettiin vuonankaalia,
viinisuolaheinää ja rucolaa, Hiltunen mainitsee.
Valmiiksi pakatuissa tuotteissa tuoreutta todistavat pakkaukset,
jossa raaka-aineet pääsevät esille. Varmemmaksi vakuudeksi päälle on
lyöty vielä ”today”-leima tai käsin kirjoitettu päivämäärä.
KIINNOSTAVAA PURTAVAA. Syömisen pitää nyt olla helppoa, mutta
kevyttä ja kiinnostavaa. Hampurilaisketjujen näkyvyys Lontoon katukuvassa
on pienentynyt, ja uutena vaihtoehtona erityisesti sivukaupungille
on tullut pieniä luomuun erikoistuneita kahvila-ravintoloja. Ravintolat
toimivat usein luomukaupan yhteydessä, ja ne tarjoavat lounasta joko
ravintolassa syötäväksi tai kartonkirasiassa mukaan otettavaksi.
Trendi näkyi myös ravintola-annoksissa, missä juureksia ja kasviksia
käytettiin monipuolisesti.
– Pääruuissa oli edelleen yksi selkeä pääkomponentti, ja juurekset
saattoivat olla myös soseutettuna. Purtavuutta oli puolestaan
haettu rapeista lisäelementeistä. Myös grillatut raaka-aineet toivat
annoksiin lisäarvoa.
Näyttävät kerrosjälkiruuat pitävät edelleen pintansa, mutta niihinkin
on tuotu rouhetta. Vai miten olisi pähkinärouheella kruunattu
tuoremarjaherkku?
Mikä on Lontoossa IN?
keveys • tuoreus • vadelma • passion • kirsikka • mustikka • granaattiomena • viinisuolaheinä • tuore
korianteri • kurpitsa • raparperi • lime • chili • toffee ja kinuski • villiriisi • couscous • bulcur • kvinoa • siemenet
ja pähkinät • juuressoseet • pitkään hauduttaminen • rapeat elementit • grillatut raaka-aineet • luomu
3/2011
21

Uutta kalapäivään
Kylmäsavukirjolohilasa
Nopeasti valmistuvaa tuorepastalasagnea voi tarjota nyt myös
kalapäivänä. Mehevä ja värikäs uutuus sisältää kylmäsavukirjolohta,
pinaattia, tilliä ja purjoa. Suolapitoisuus 1,0 %, normaalisuolainen.
Vähälaktoosinen, sisältää kananmunaa ja maitoproteiinia.
4068 KYLMÄSAVUKIRJOLOHILASAGNE, kypsä tuore 2,7 kg UUTUUS
Muut pastat ja paistokset
4049 LASAGNE, 2,7 kg
4731 PERINTEINEN LASAGNE, 2,7 kg
4209 KASVISLASAGNE PAKASTE, 5,4 kg
4054 MUSAKA, 2,7 kg
22 3/2011

uutuus
gne
3/2011
23

haarukassa
Tuotemuutokset 1.9.2011
4876 Perinteinen lihapyörykkä n. 25 g,
kypsä pakaste 4,5 kg
Korvaa tuotteen 4827.
EAN 6412000048762 | K 20959062 | M 1056112 | T 897686
4760 Kasvispihvi 55 g, kypsä pakaste 4,3 kg
Korvaa tuotteen 4197.
EAN 6412000047604 | M 1059418 | T 991398
8068 Jauhettu naudanliha < 10 %,
raekoko 5 mm, kypsä 2,0 kg
Suolapitoisuus alenee 0,7 %:sta 0,5 %:iin.
EAN 6412000080687 | K 20226934 | M 10012 | T 120337
Poistuvat tuotteet 31.8.2011
4117 Broilerpasta, ppv 2 x 2,7 kg
EAN 6412001041175 | K 20117577 | M 1059311 | T 39560
Nimimuutokset
1.6.2011 alkaen
4135 Metsäsienikastike 2,0 kg
Nimi vaihtuu Metsäsienimuhennoksesta Metsäsienikastikkeeksi.
EAN 6412000041350 | K 20087489 | M 19891 | T 459677
1.9.2011 alkaen
4778 Broilerin currymaustettu koipireisi n. 280 g n. 2,8 kg
Jyväbroilerin currymaustettu koipireisi on jatkossa Broilerin currymaustettu
koipireisi.
EAN 2398477800000 | K 20432640 | M 4120 | T 271304
8171 Lounaspyörykkä 16 g, kypsä 4,0 kg
Nimi vaihtuu Lihapullasta Lounaspyörykäksi.
EAN 6412000081714 | K 20375811 | M 41032 | T 678524
8200 Makkarapyttipannu, kypsä pakaste 2 x 2,0 kg
EAN 6412002082009 | K 20824836 | M 1059415 | T 989939
2569 Päärynäsose 3 x 2,6 kg
EAN 6412001025694 | K 20778051 | T 491951
NIMITYKSIÄ
Kati Hirvi on nimitetty tuoteryhmäpäälliköksi
30.5.2011 alkaen.
Mikko Valtonen on nimitetty tuoteryhmäpäälliköksi
30.5.2011 alkaen.
SAARIOINEN TUTKII ASIAKKAIDEN
TYYTYVÄISYYTTÄ ASIAKASPALVELUUN
Saarioinen teettää elo-syyskuun vaihteessa tutkimuksen, jolla selvitetään asiakkaiden tyytyväisyyttä
Saarioisten asiakaspalveluun. Tutkimuksen toteuttaa Taloustutkimus. Kysely suunnataan
tilauksia ja yhteyksiä Saarioisten asiakaspalveluun hoitaville: vähittäiskauppapuolella
osastonhoitajille ja HoReCa-puolella tilauksista vastaaville.
Tutkimus tehdään ensisijaisesti internetkyselylomakkeella, johon Taloustutkimus lähettää
linkin sähköpostitse. Vastaaminen vie alle 10 minuuttia. Tarvittaessa tutkimus voidaan toteuttaa
myös puhelinhaastatteluna.
Palaute on tärkeää, jotta pystymme vastaamaan asiakkaiden toiveisiin entistäkin paremmin
ja kehittämään yhteistyötä. Tutkimuksen tuloksista kerromme tulevissa asiakaslehdissä.
VASTAA JA VOITA
Vastaa asiakaspalvelututkimukseen
ja voita
300 euron matkalahjakortti!
Saat kyselylomakkeen
sähköpostiisi
elo-syyskuussa.
24 3/2011

haarukassa
Merja Aho
”Olet arkipäivieni
Kuningas.”
Tunnetko Saarioisten asiakasvastaavat?
Saarioisten asiakaspalvelun asiakasvastaaville Asiakas on aina ykkönen ja
kirjoitetaan isolla A:lla.
Leena Kanerva
”Näillä
mennään.”
Heidi Lehtovaara
”Sydämellä,
asiakkaan
parhaaksi.”
Tarja Tervalammi
”Asiakas
kirjoitetaan aina
isolla A:lla.”
Päivi Mällinen
”Aina on sopiva
hetki asiakkaan
asialle.”
Minna Oinas asiakaspalvelun ohjaksiin
Saarioisten asiakaspalvelusta on toukokuusta
alkaen vastannut uusi myyntipäällikkö
Minna Oinas. Minna tuli taloon Eniro
Finlandilta. Hänellä on kokemusta myös
vähittäistavarakaupasta K-Citymarketin
käyttötavarapuolen osastopäällikön tehtävästä.
Uudelta pestiltään Minna odottaa mielenkiintoisia
haasteita ja työssä onnistumisen
iloa. Ensin hän aikoo rauhassa perehtyä
toimialan saloihin ja tutustua työhön ja
ihmisiin.
– Saarioisilla on erinomainen perehdytyskulttuuri,
ja ympärillä on joukko ihmisiä,
jotka ovat olleet täällä pitkään ja joilla on
valtavasti osaamista. Apua on varmasti
aina saatavilla.
Ruokatalon tuotevalikoimaan perehtymistä
voi pitää jopa herkullisena tehtävänä.
– Ensimmäiseksi pitää maistella koko
Saarioisten tuotevalikoima läpi, Minna
naurahtaa.
Asiakaspalvelussa Minna pitää tärkeimpänä
aitoa asiakkaasta välittämistä.
Asiakkaan on koettava palvelu kokonaisvaltaiseksi
ja yksilölliseksi. Hänestä on ollut
huikea seurata, kuinka suurella sydämellä
Saarioisten asiakasvastaavat työtään
tekevät.
– Minulla on rautaisista ammattilaisista
koostuva huipputiimi, jolle tyytyväinen
asiakas on kunnia-asia, Minna sanoo
innokkaana.
Mahdollisia asiakaspalvelun kehittämisen
eväitä Minna uskoo saavansa erityisesti
syksyllä toteutettavasta asiakastyytyväisyystutkimuksesta.
Tampereen pääkonttorilla ensisijaisesti
työskentelevän Minnan vapaa-aika
kuluu perheen parissa ja
lenkkipolulla. Uutena harrastuksena
hän on innostunut
puutarhatöistä.
– Se on erinomaista
vastapainoa hektiselle
päivätyölle.
Saarioisten asiakaspalvelun uusi myyntipäällikkö
Minna Oinas on tutustunut keväästä alkaen
toimialaan, taloon ja tuotteisiin – ja hyvältä
maistuu.
3/2011
25

Kuvassa Susanna Holmqvist (vas.)
ja Mervi Aaltonen
Linnan Ateria kehittää
laatua lautaselle
Linnan Aterian tuotantopäällikkö Ritva Gylden kiteyttää kehittämistyön
idean herkullisesti: kun toiminta tehostuu, siirtyy laatu lautaselle.
Tiukkojen prosessien ansiosta voidaan satsata parempiin
raaka-aineisiin ja ruuan maistuvuuteen.
teksti tuija vesanto KUVAT sami helenius
26 3/2011

keittiössä
Yllä: Tämä iloinen kolmikko on tehnyt vuosia
yhdessä töitä – ja kaikkien työhön kuuluu nyt
uutta. Kaurialan keskuskeittiöstä vastannut
Niina-Liisa Erkkilä (vas.) siirtyy huolehtimaan
Linnan Aterian henkilöstöasioista, Ritva Gylden
pääsee keskittymään täysillä tuotantopäällikön
tehtäviin, ja Saarioisten Kati Hirvi siirtyy tuoteryhmäpäälliköksi.
Oikealla: Kotona asuvien vanhusten ateriat toimitetaan
valmiina annoksina kodin jääkaappiin.
LIIKELAITOKSESTA OSAKEYHTIÖKSI
muuttunut Linnan Ateria palvelee laajalla
alueella Hämeenlinnassa ja sen ympäristökunnissa.
Myös asiakkaiden kirjo on laaja: hoivapuolesta
kouluihin ja päiväkodeista kotona
asuviin vanhuksiin.
- Ja siinä välissä on tietenkin myös palveluiden
tilaaja, joka viime kädessä määrittelee
mitä halutaan ja millä hinnalla, muistuttaa
tuotantopäällikkö Ritva Gylden.
SUURIN MUUTOS yrityksen toiminnassa on
Cook & Chill -kylmävalmistus, joka toimii sujuvasti
kuumavalmistuksen kanssa vuoroissa.
Kylmäannokset valmistetaan Linnan Aterian
keskuskeittiöissä jo edellisenä päivänä ja
lämmitetään perillä palvelukeittiöissä, joissa
ne tarjoillaan.
- Ja onneksi on opittu kysymään myös
apua, hymyilee henkilöstöpäälliköksi siirtyvä
Niina-Liisa Erkkilä, joka on aiemmin vastannut
Linnan Aterian suurimman keskuskeittiön,
Kaurialan, toiminnasta.
Avusta on hyvä esimerkki niinkin perinteinen
ruokalaji kuin pinaattikeitto. Se ei Linnan
Aterian omassa kylmävalmistuksessa pysynyt
kuosissaan tarjolle asti. Ratkaisu löytyi
Saarioisilta, jolla uudelleen lämmityksen kestävä
pinaattikeitto oli jo kehitteillä – toiselta
asiak kaalta tulleen vinkin ansiosta. Näin
päästiin testaamaan ja kehittämään Saarioisten
pinaattikeittoa yhteistyössä myös Linnan
Aterian kanssa. Nyt keitto on Saarioisten
valikoimissa.
Saarioinen on Linnan Aterian yksi tärkeimmistä
toimittajista. Tiivis yhteistyö auttaa
molempia. - Meillä on tavoitteena kaksi
uutta ruokaa jokaiselle listajaksolle. Siinä ovat
hyvät yhteistyökumppanit ja uudet ideat tarpeen,
kertoo Gylden.
Ja koska Linnan Aterian toiminta on hyvin
suunniteltua ja ennakoitavissa, pystyy se
osaltaan auttamaan Saarioisia parantamaan
palveluaan ja toimintavarmuuttaan, esimerkiksi
ennakkotilausten avulla.
- Kuuntelu ja yhteistyö ovat toimintamme
kulmakiviä, kertoo Ritva Gylden.
ASIAKKAIDEN ÄÄNI kuuluu Linnan Aterialle
paitsi päivittäisen yhteistyön, myös
asiakastyytyväisyyskyselyiden ja nettisivun
palautekanavan kautta.
- Saamme kuukausittain kymmeniä palautteita
ja niihin kaikkiin vastataan, kertoo
Niina-Liisa Erkkilä.
Linnan Aterian edustajat lähtevät mieluusti
vastaamaan kysymyksiin myös nokikkain.
Koululaisten Vaikuta älä valita -teemapäivänä
Linnan Ateria henkilöstö on vuosittain
mukana tapaamassa alueensa 8. luokkalaisia.
Koululaisia tietysti kiinnostaa, miksi
kouluruoka on juuri sellaista kuin se on.
3/2011
27

Cook & Chill matkustaa kylmänä
ja maistuu kuumana.
Linnan Aterian Kaurialan keskuskeittiössä tehdään päivässä yli
7500 annosta. Niistä yli puolet on nykyisin Cook & Chill -annoksia.
Näin Kaurialassa voidaan tehdä töitä kahdessa vuorossa ja kaikki
resurssit on saatu tehokäyttöön. Oikealla Sirkka Rundgren.
Cook & Chill -ruoka kypsennetään
ja jäähdytetään nopeasti
ja viedään kylmäkuljetuksina
palvelukeittiöihin. Kylmäketju
jatkuu katkeamattomana
aina ruuan tarjolle kuumentamiseen
saakka. Kuvassa Arto
Palonen.
Kun lounasaika on kiihkeimmillään, valmistetaan Kaurialassa
jo seuraavan päivän ruokia. Huomenna syödään
aina suosittua makaronilaatikkoa. Kauhan varressa Pasi
Ranki.
- Ja yllätys, yllätys, syy on suosituksissa.
Juuri siksi kouluruoka on niin monipuolista
ja usein myös erilaista kuin koululaisten
kotiruoka, sanoo Niina-Liisa Erkkilä. Hän
muistelee hymyillen yhden tytön osuvaa
kommenttia: ”Tämän kun olisi tiennyt, niin
ei olisi tarvinnut niin paljon valittaa”.
Suosituksista löytyy järkisyy myös moneen
muuhun asiaan. Lähiruuasta puhutaan
paljon ja luomuakin kysellään. Erkkilä
painottaa, että julkisella puolella mennään
suositusten mukaan, toiveruokavalioihin ei
voida lähteä.
- LÄHIRUOKAA tarjotaan paljon jo nyt, kertoo
Ritva Gylden. Esimerkiksi perunat tulevat
eri puolille laajaa toiminta-aluettamme eri
paikoista, mahdollisimman läheltä. Koululaisille
perunat tarjotaan nykyään kuorimatta.
Hoivapuolella ja päiväkotilapsille perunat toki
tarjotaan kuorittuina.
Miten hyvin asiakkaat osaavat toiveistaan
kertoa? No hyvin, mutta toki kysyttäessä
saatetaan toivoa terveellisempiä vaihtoehtoja
kuin mitä sitten käytännössä ollaan
halukkaita syömään.
- Kyllä se on edelleen se uunimakkarapäivä,
joka henkilöstöruokailuissa vetää salit
täyteen, paljastaa Erkkilä.
ENTÄ KASVISRUOKA? Sen osuutta
pyritään lisäämään, ja kouluissa on jo
nyt puuropäiviä. Muutoin kasvisruoka on
Linnan Aterialla tarjolla vaihtoehtona, ei
useinkaan ainoana ruokana. Tärkeintä on
maistuvuus.
- On hauskaa seurata, kun isot pojat
lippaavat ohrasuurimopuuroa lautasen
kukkuralleen ja hakevat vielä lisää. Ei
semmoista välttämättä ole kotona opittu
syömään, mutta hyvä on hyvää, myhäilee
Niina-Liisa Erkkilä.
TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA VAATEET
muuttuvat koko ajan.
- Kotona asuvien vanhusten ruokapalvelussa
meillä on siirrytty valmiisiin annoksiin,
jotka kuljettaja vie suoraan asiakkaan
jääkaappiin. Muutos on sujunut yllättävän
hyvin. Nyt hoivapuolella puhuttaa yöpaaston
pituus laitoshoidossa. Iltapalan ja aamupalan
väli ylittää helposti sallitun 11 tuntia, kuvaa
Ritva Gylden hoivapuolen haasteita.
PROSESSIT eivät ole koskaan valmiita,
muistuttavat Linnan Aterian määrätietoiset
naiset – myös itseään. Siksi pitäisikin muistaa
olla iloinen ja ylpeä myös muutoksen suunnasta.
Nyt syödään hyvää, huomenna vielä
parempaa.
28 3/2011

kukkakaali-Palsternakkamureketta,
muhennettua
porkkanaa ja paahdettua
punajuurta
100:lle. Annoskoko 330 g. Vähälaktoosinen.
uutuus
15,000 kg Kukkakaali-palsternakkamureketta
(4720)
0,030 kg rypsiöljyä
8,000 kg porkkanaa
2,000 kg Veloutée-kastiketta (4215)
0,020 kg suolaa
8,000 kg punajuuria
0,050 kg suolaa
0,005 kg mustapippuria
0,040 kg rypsiöljyä
1. Kuumenna Kukkakaali-palsternakkamureke
pakkauksen ohjeen mukaan.
2. Freesaa kuutioitu porkkana kattilan
pohjalla tilkassa öljyä, lisää Veloutée ja
hauduta kypsäksi.
3. Lohko kuoritut punajuuret. Lisää lohkoihin
öljy ja mausteet. Paahda uunissa kypsiksi.
Kukkakaali-palsternakkamureketta
Kasvisruokailijoille
Kypsien murekkeiden sarja täydentyy maukkaalla kasvisvaihtoehdolla. Kukkakaalipalsternakkamurekkeen
kokonaiskasvispitoisuus on 87 %, ja muuten yksivärisen
murekkeen joukossa on runsaasti kukkakaali- ja palsternakkapaloja. Suolapitoisuus
1,1 %, normaalisuolainen. Laktoositon, gluteeniton, sisältää kananmunaa.
4720 KUKKAKAALI-PALSTERNAKKAMUREKE,
viipaloitu, kypsä pakaste noin 50 g UUTUUS
Muut kypsät murekkeet
4619 LIHAMUREKE, viipaloitu, pakaste noin 50 g
4719 LINDSTRÖMINMUREKE, viipaloitu, pakaste noin 55 g
4717 BROILERMUREKE, viipaloitu, pakaste noin 55 g
4718 HAUKIMUREKE, viipaloitu, pakaste noin 55 g
3/2011
29

Kanttarellilla täytetty
Jyväbroilerin rinta ja
vehnäsuurimoita
100:lle. Annoskoko 480 g. Vähälaktoosinen.
22,500 kg Jyväbroilerin
rintaleikettä (4784)
0,100 kg suolaa
0,010 kg mustapippuria
Täyte
2,500 kg jyväbroilerin fileetä
2,800 kg vähälaktoosista
kuohukermaa
0,070 kg suolaa
4,250 kg tuoretta kanttarellia
0,700 kg ruohosipulia
15,000 kg keitettyjä vehnäsuurimoita
1. Poista Jyväbroilerin rintaleikkeistä luut.
Ota pikkufileet irralleen täytettä varten.
Älä irrota nahkaa.
2. Valmista täyte kutterissa. Lisää pikku -
fileet, kerma ja suola. Jauha tasaiseksi.
Lisää hienonnettu ruohosipuli ja
paloiteltu kanttarelli.
3. Suolaa ja pippuroi fileet ja lisää täyte
nahan alle. Kypsennä uunissa n. 15 min
kunnes sisälämpötila on 75 astetta.
4. Tarjoa wokattujen vehnäsuurimoiden
ja tumman kastikkeen kera.
Nyt valmistaudutaan
Syksyn juhlaan
Syksyllä keittiössä juhlitaan uuden sadon mehevillä mauilla.
Tuoreet sienet, marjat ja juurekset tuovat annoksiin aivan oman
säväyksensä. Säilöttynä syksyn sato tarjoaa antimia myös alkutalven
juhlakauteen.
4784 JYVÄBROILERIN RINTALEIKE n. 225 g
EAN 2398478400001 | K 20075863 | M 14084 | T 367631
30 3/2011

kausiruokaa
syksy
Salaatti keventää juhlapöytää. Uunipaahdetun
kalkkunanfileen seuraksi sopivat tuoreet kasvikset.
Uunipaahdettu kalkkunasalaatti
100:lle. Annoskoko 150 g. Laktoositon, gluteeniton.
4,000 kg paprikaa
2,000 kg tuoreita herkkusieniä
2,000 kg vihreitä härkäpapuja
1,000 kg versoja
5,000 kg Uunipaahdettua kalkkunanfileetä, viipaloitu (4125)
1,000 kg Mango-currykastiketta (2368)
1. Leikkaa paprika ja sienet sopiviksi paloiksi. Halkaise ja
puolita ryöpätyt ja jäähdytetyt pavut. Sekoita versot
edellisten joukkoon.
2. Aseta tarjolle kalkkunan fileeviipaleiden kera.
Mausta salaatti Mango-currykastikkeella.
4125 UUNIPAAHDETTU KALKKUNANFILEE,
viipaloitu, kypsä pakaste 3,6 kg (2 x 1,8 kg, à 8–40 g)
EAN 412000041251 vuoka | EAN 6412001041250 kartonki
K 20131138 | M 101821 | T 40360
Markkinoilla 17.10.–23.12.2011
Juhlakauden tilausaikataulu
Jouluvalikoiman ja itsenäisyyspäivän tilaukset viimeistään 18.11.2011.
Uudenvuoden ja loppiaisen tilaukset viimeistään 9.12.2011.
Lisätietoja tuotteista ja reseptit www.saarioinen.fi/sk
3/2011
31

7472 YLIKYPSÄ HÄRÄNRINTA, pala, kypsä
n. 2,0 kg (2 kpl à n. 600 g sekä lihasnestettä n. 800 g)
EAN 2399747200001 | K 20856333 | M 7472 | T 162891
7456 SAVUPEKONI, limiviipale 17–22 g
EAN 6412000074563 | K 20383782 | M 39140 | T 271437
Timjamivalkosipulivoi kunnioittaa
pitkään haudutetun lihan mureutta.
Häränrintaa, juureksia ja pekonia, timjami-valkosipulivoita
100:lle. Annoskoko 300 g. Vähälaktoosinen, gluteeniton.
10,000 kg Ylikypsää häränrintaa, pala (7472)
Uunijuurekset
5,000 kg porkkanaa
5,000 kg palsternakkaa
3,000 kg punasipulia
2,000 kg punajuurta
1,000 kg lanttua
0,100 kg suolaa
0,010 kg rouhittua mustapippuria
0,400 kg voita
1,500 kg Savupekonia (7456)
Timjami-valkosipulivoi
2,000 kg voita
0,020 kg tuoretta timjamia
0,050 kg valkosipulia
1. Paloittele Häränrinta ja kuumenna pakkauksen ohjeen mukaan.
2. Paloittele kuoritut juurekset reilun kokoon. Lisää lohkoihin voi,
mausteet ja pieneksi kuutioitu savupekoni. Paahda uunissa kypsiksi.
3. Sulata voi ja revi joukkoon tuoreen timjamin lehtiä ja murskaa
valkosipulikynsiä. Sekoita ja anna voin maustua noin 15 min.
4. Tarkista maut. Kokoa annokset tai vadit.
32 3/2011

syksy
Syksyn marjasato mehustuu maistuviksi janojuomiksi.
Ja kun ilma kylmenee, lämmin mehu sulattaa kohmettuneet sormet ja koko kehon.
Kuumaksi suositeltavat
2765 MEHUKAS 10,0 l
EAN 6412000027651
K 20077726 | M 81511 | T 259150
2766 MEHUKAS 5,0 l
EAN 6412000027668
K 20077738 | M 81515 | T 259143
2767 MUSTAHERUKKAMEHU 10,0 l
EAN 6412000027675
K 20077752 | M 81421 | T 259028
2772 VADELMA-MUSTAHERUKKAMEHU 10,0 l
EAN 6412000027729
K 20077834 | M 81930 | T 258806
Raikkaat janon sammuttajat
2773 KARPALOMEHU 5,0 l
EAN 6412000027736
K 20436688 | M 80910 | T 730259
2764 MANSIKKA-PUNAHERUKKAMEHU 10,0 l
EAN 6412000027644
M 81927 | T 259184
2768 PUNAHERUKKAMEHU 10,0 l
EAN 6412000027682
K 20077759 | M 81422 | T 258863
2769 PUOLUKKAMEHU 10,0 l
EAN 6412000027699
K 20077780 | M 81210 | T 259002
3/2011
33

tuotetiedot
s. 19
4066 BROILERPASTA
Tuotekuvaus: Cappellipastasta, broilerinlihasta
ja kasviksista valmistettu, kurkumalla ja currylla
maustettu pastalaatikko. Sisältää maitoproteiinia,
vähälaktoosinen.
Aineosat: Vesi, makaroni (vehnä), broilerinliha
14 % (voi sisältää luuta), juusto, porkkana, sipuli,
kuohukerma, palsternakka, säilötty kurkku, muunnettu
vehnätärkkelys, omena, kasviöljy, kanaliemijauhe
(suola, maltodekstriini, hiivauute, aromi, kasvirasva,
kananliha, valkopippuri), mausteet (mm. korianteri,
inkivääri, paprika, valkosipuli, chili, sinapinsiemen),
säilötty piparjuuri, etikka, sokeri. Suolapitoisuus 0,7 %.
Vähemmän suolaa.
Kuumennus: Yhdistelmäuuni/kiertoilma 200 °C
50–60 min. kansi päällä tai raollaan.
Yhdistelmäuuni/yhdistelmäpaisto 160 °C noin 45 min.
ilman kantta. Arvot ovat uunikohtaisia.
Sisälämpötilan tulee nousta vähintään 70 °C:een. Annetaan
vetäytyä noin 10 minuuttia ennen tarjoilua.
Tilausyksikkö: VKA
Paino: 2,7 kg
Pakkaus: Alumiinivuoka, alumiinikansi
Säilytys: Alle +6 °C
Kokonaissäilyvyysaika: 11 vrk
EAN-koodi: 6412000040667
K 20958353 M 4066 T 995134
Markkinoille: 1.9.2011
s.19
4067 BROILERNAUHALASAGNE
Tuotekuvaus: Nauhapastasta ja omenaisesta
broilerkermakastikkeesta valmistettu juustokuorrutettu
pastalaatikko. Sisältää kananmunaa, sisältää
maitoproteiinia, vähälaktoosinen.
Aineosat: Vesi, nauhamakaroni (vehnä, kananmuna),
kuohukerma, broilerinliha 14 % (voi sisältää luuta),
sipuli, muunnettu vehnätärkkelys, juusto, omena,
balsamiviinietikka, kasviöljy, kurpitsa, kanaliemijauhe
(maltodekstriini, hiivauute, aromi, kasvirasva,
kananliha, valkopippuri), suola, sokeri, mausteet (mm.
korianteri, inkivääri, paprika, valkosipuli, chili, sinapinsiemen).
Suolapitoisuus 0,6 %. Vähemmän suolaa.
Kuumennus: Yhdistelmäuuni/kiertoilma 200 °C
50–60 min. kansi päällä tai raollaan.
Yhdistelmäuuni/yhdistelmäpaisto 160 °C noin 45 min.
ilman kantta. Arvot ovat uunikohtaisia.
Sisälämpötilan tulee nousta vähintään 70 °C:een. Annetaan
vetäytyä noin 10 minuuttia ennen tarjoilua.
Tilausyksikkö: VKA
Paino: 2,7 kg
Pakkaus: Alumiinivuoka, alumiinikansi
Säilytys: Alle +6 °C
Kokonaissäilyvyysaika: 11 vrk
EAN-koodi: 6412000040674
K 20958074 M 4067 T 995142
Markkinoille: 1.9.2011
s. 22
4068 KYLMÄSAVUKIRJOLOHILASAGNE
Tuotekuvaus: Kuumentamista vaille valmis, tuorepastasta
valmistettu lasagne, joka sisältää kylmäsavukirjolohta,
pinaattia, tilliä ja purjoa. Sisältää kananmunaa,
sisältää maitoproteiinia, vähälaktoosinen.
Aineosat: Kuohukerma, purjo, pastalevy (vehnä,
munajauhe, kasviöljy), pinaatti, sipuli, porkkana,
kylmäsavustettu kirjolohi 10 % (voi sisältää ruotoja),
juusto, muunnettu vehnätärkkelys, tilli, muunnettu
maissitärkkelys, kalaliemijauhe (suola, kala, maltodekstriini,
hiivauute, kasvirasva, selleri), sitruunatäysmehutiiviste,
sokeri, mausteet (mm. valkopippuri).
Suolapitoisuus 1,0 %. Normaalisuolainen.
Kuumennus: Yhdistelmäuuni/kiertoilma 150 °C
35–45 min. ilman kantta. Arvot ovat uunikohtaisia.
Sisälämpötilan tulee nousta vähintään 75 °C:een. Annetaan
vetäytyä noin 10 minuuttia ennen tarjoilua.
Tilausyksikkö: VKA
Paino: 2,7 kg
Pakkaus: Alumiinivuoka, alumiinikansi
Säilytys: Alle +6 °C
Kokonaissäilyvyysaika: 11 vrk
EAN-koodi: 6412000040681
K 20958352 M 4068 T 995159
Markkinoille: 1.9.2011
s. 29
4720 KUKKAKAALI-PALSTERNAKKAMUREKE,
viipaloitu, kypsä pakaste 50 g
Tuotekuvaus: Valmiiksi kypsennetty, viipaloitu
kasvismureke, jossa pääraaka-aineina kukkakaalia ja
palsternakkaa. Sisältää kananmunaa, gluteeniton,
laktoositon.
Aineosat: Kukkakaali 59 %, palsternakka 20 %,
kananmuna, kasvimargariini (kasvirasva, aromi),
perunahiutale, hernekuitu, sipuli, suola, glukoosi,
valkopippuri. Kasvispitoisuus 87 %. Suolapitoisuus
1,1 %. Normaalisuolainen.
Kuumennus: Sulatettuna, uunivuoassa. Yhdistelmäuuni/yhdistelmäpaisto
150 °C peitettynä noin 30
min, sitten 160 °C noin 10 min. peittämättömänä.
Arvot ovat uunikohtaisia. Sisälämpötilan tulee nousta
vähintään 70 °C:een.
Tilausyksikkö: KRT
Paino: 6,0 kg
Pakkaus: Aaltopahvilaatikko, muovitettu
Säilytys: Alle -18 °C. Sulanutta tuotetta ei saa
jäädyttää uudelleen.
Kokonaissäilyvyysaika: 5 kk
EAN-koodi: 6412000047208
K 20959055 M 1059417 T 991380
Markkinoille: 1.9.2011
34 3/2011

tuotetiedot
s.15
4888 RUKIINEN SILAKKAMUREKEPIHVI 40 g,
esikypsennetty pakaste
Tuotekuvaus: Silakkafileemassasta muotoiltu,
ruisjauhoilla paneroitu ja esikypsennetty silakkafileen
muotoinen pihvi. Sisältää kananmunaa, sisältää maitoproteiinia,
vähälaktoosinen.
Aineosat: Silakkafilee 81 % (voi sisältää ruotoja), voi,
kasviöljy, kananmuna, ruisjauho, leivitysjauho (vehnäjauho,
muunnettu maissitärkkelys), suola, valkopippuri.
Suolapitoisuus 0,9 %. Normaalisuolainen.
Kuumennus: Jäisinä, limittäin matalassa GN-vuoassa.
Yhdistelmäuuni/yhdistelmäpaisto 250 °C noin
13 min. Arvot ovat uunikohtaisia. Sisälämpötilan tulee
nousta vähintään 75 °C:een.
Tilausyksikkö: KRT
Paino: 4,0 kg
Kpl/pakkaus: noin 100 kpl à 40 g
Pakkaus: Aaltopahvilaatikko, muovikääre
Säilytys: Alle -18 °C. Sulanutta tuotetta ei saa
jäädyttää uudelleen.
Kokonaissäilyvyysaika: 5 kk
EAN-koodi: 6412000048885
K 20961250 M 1026655 T 991356
Markkinoille: 1.9.2011
s. 7
4702 PINAATTIKEITTO
Tuotekuvaus: Perinteinen pinaattikeitto nyt gluteenittomana
ja vähälaktoosisena. Sisältää maitoproteiinia.
Aineosat: Vesi, kuohukerma, pinaatti, muunnettu
maissitärkkelys, sokeri, kasvisliemijauhe (hiivauute,
kurpitsa, porkkana, tomaatti, palsternakka, persilja,
kasviöljy, valkopippuri, korianteri), suola. Suolapitoisuus
0,6 %. Vähemmän suolaa.
Kuumennus: Avaamattomana: Yhdistelmäuuni/
höyrykeitto 95 °C 50–60 min. Arvot ovat uunikohtaisia.
Avattuna: Tyhjennä pussin sisältö kattilaan ja
kuumenna 10–15 min. välillä sekoittaen. Sisälämpötilan
tulee nousta vähintään 75 °C:een.
Tilausyksikkö: PSS
Paino: 3,0 kg
Pakkaus: Muovipussi, metalliklipsi
Säilytys: Alle +6 °C
Kokonaissäilyvyysaika: 15 vrk
EAN-koodi: 6412000047024
K 20940778 M 4702 T 995167
Markkinoille: 1.9.2011
s.7
4704 HERNEKEITTO
Tuotekuvaus: Perinteinen herkullisen makuinen
valmis hernekeitto. Gluteeniton, laktoositon.
Aineosat: Vesi, herne, sianliha 10 %, suola, sianrasva,
mausteet (mm. valkopippuri). Suolapitoisuus 0,9 %.
Normaalisuolainen.
Kuumennus: Avaamattomana: Yhdistelmäuuni/
höyrykeitto 95 °C 50–60 min. Arvot ovat uunikohtaisia.
Avattuna: Tyhjennä pussin sisältö kattilaan ja
kuumenna 10–15 min. välillä sekoittaen. Sisälämpötilan
tulee nousta vähintään 75 °C:een.
Tilausyksikkö: PSS
Paino: 3,0 kg
Pakkaus: Muovipussi, metalliklipsi
Säilytys: Alle +6 °C
Kokonaissäilyvyysaika: 15 vrk
EAN-koodi: 6412000047048
K 20958354 M 4704 T 995183
Markkinoille: 1.9 .2011
3882 LOHIFILEEANNOSPALA,
nahaton, 80 g, pakaste
Tuotekuvaus: Nahaton ja ruodoton lohifilee annospaloiksi
leikattuna, irtopakastettuna ja glaseerattuna.
Gluteeniton, laktoositon.
Aineosat: Ruodoton norjalainen lohi, vesi, hapettumisenestoaine
(E 300).
Tilausyksikkö: 1 / 1
Paino: 5,0 kg
Pakkaus: Aaltopahvilaatikko, muovipussi
Säilytys: Pakastelämpötilassa (-18 °C tai kylmemmässä)
kaksi kuukautta parasta ennen -merkinnän
jälkeen. Säilytystä jääkaapissa tai huoneenlämmössä
ei suositella. Sulanutta tuotetta ei saa jäädyttää
uudelleen.
Kokonaissäilyvyysaika: 6 kk
EAN-koodi: 6412000038824
K 20961252 M 1025210 T 991299
Markkinoille: 1.9.2011
= kananmunaton
= gluteeniton
= laktoositon
= vähälaktoosinen
= maitoproteiiniton
3/2011
35

Onnea
puhtaasti pirkanmaalainen
Jyväbroiler!
Saarioisten suositut Jyväbroilerit
tulevat 14 paikallisen tuottajan tilalta.
Kiitos 20-vuotisesta yhteisestä
taipaleesta heille kaikille.