Verkkojulkaisu - Humanistinen ammattikorkeakoulu
Verkkojulkaisu - Humanistinen ammattikorkeakoulu
Verkkojulkaisu - Humanistinen ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
58 Lapsen oikeuksien osaaminen nyt ja tulevaisuudessa<br />
Lapsen oikeuksiin kiinteästi kuuluva periaate, että lapsille on varattava<br />
yhteiskunnassa riittävä osuus sen voimavaroista (provision), ei näyttäydy korkeakoulujen<br />
vastauksissa. Tämä periaate on tietysti haastavaa tunnistaa erityisenä<br />
osana opintoja ja määrittää kenen vastuulla sen toteutuminen yhteiskunnassa<br />
on. Se liittyy lähtökohtaisesti kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan<br />
ja kaikkiin aloihin. Läpileikkaavana näkökulmana täydennyskoulutuksen<br />
ja erityiskurssien tarjoaminen siitä kaikille ammattilaisille on haastavaa.<br />
Lapsen oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan<br />
päätöksentekoon (participation) näyttäytyy usein keskeisenä periaatteena<br />
kasvatus-, ja sosiaali- ja terveysalan opinnoissa. Monet korkeakoulujen<br />
opettajat kuvaavat lasten osallisuuden olevan keskeinen osa opetuksen<br />
lähtökohtia ja opettamaansa ammattitaitoa. Kuitenkin lapset itse ja lasten<br />
parissa työskentelevät kokevat sekä kansalliset ja kansainväliset tutkimukset<br />
osoittavat, että lasten ja nuorten osallisuuden edistämisessä käytännön tasolla<br />
suomalaisessa yhteiskunnassa on vielä paljon kehitettävää. Tämä siitäkin<br />
huolimatta, että alle 18-vuotiaiden oikeus osallistua on kirjattu selkeäsanaisesti<br />
lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi perustuslain kolmeen pykälää (2§,<br />
6§ ja 14§), nuorisolain 8 pykälään sekä lastensuojelulain useisiin kohtiin.<br />
Osallisuutta edistävät rakenteet (lasten ja nuorten vaikuttamisjärjestelmät)<br />
ovat yleistyneet Suomessa, mutta eivät ole käytännössä vahvistaneet<br />
nuorten osallisuutta toivotulla tavalla. Tästä ovat YK:n lapsen oikeuksien komitea<br />
sekä muut kansainväliset arvioijat antaneet palautetta Suomelle. Viimeisin<br />
kriittinen arviointi on Euroopan neuvoston marraskuussa 2010 julkaisemassa<br />
katsauksessa lasten ja nuorten osallisuutta koskeviin politiikkaohjelmiin<br />
Suomessa. Arviossa korostuu kehitystarpeina osallistamisen kulttuurin<br />
juurruttaminen sekä aikuisten toimintatapojen uudistaminen, missä<br />
koulutuksella on merkittävä rooli. (Euroopan neuvosto)<br />
Lasten osallisuuden vahvistaminen on pitkäkestoinen prosessi, joka vaatii<br />
lasten parissa työskenteleviltä aivan omanlaistaan ammattitaitoa. Lapsen<br />
osallisuuden tunteen vahvistaminen vaatii lapsen parissa työskenteleviltä yhteiskunnan<br />
rakenteiden ja omien ammatillisten käytäntöjen ja roolin lapsen<br />
osallisuuden edistäjänä kriittistä tarkastelua. Jotta lapsen oikeuksien sopimuksen<br />
ja suomalaisen lainsäädännön määrittelemä lasten osallisuus voisi<br />
toteutua, tulisi ammattilaisilla olla osaaminen edistää sitä käytännössä eikä
Change language