Verkkojulkaisu - Humanistinen ammattikorkeakoulu
Verkkojulkaisu - Humanistinen ammattikorkeakoulu
Verkkojulkaisu - Humanistinen ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Lapsen oikeuksien osaaminen nyt ja tulevaisuudessa 59<br />
vain omata lapsen osallisuutta kunnioittava asenne. Asenne on ensimmäinen<br />
askel, mutta se ei riitä ilman käytännön osaamista edistää lasten osallisuutta.<br />
Tästä näkökulmasta olisi tarpeen edistää lapsen oikeuksien sopimuksen<br />
määrittelemiä osallistumisvelvoitteiden toteutumista Suomessa. Tämä<br />
tarkoittaa lapsen ja nuoren kohtaamista yksilöinä (”asiakkaina”), lapsille ja<br />
nuorille kertyvän kokemustiedon hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä<br />
sekä lasten ja nuorten kansalaisuutta tukevia rakenteita (nuorisovaltuustot,<br />
oppilaskunnat, lasten parlamentit).<br />
Tulisi selvittää millaisia merkityksiä lasten parissa toimivat eri alojen ammattilaiset<br />
osallistumiselle ja osallistumisoikeuksille antavat ja millä keinoin<br />
he kokevat mahdollistavansa käytännössä lapsen osallisuuden toteutumisen.<br />
Kysymys liittyy myös laajempaan lasten ja nuorten parissa työskentelevien<br />
pätevyysvaatimuksiin. Onko osallisuuden edistäminen yksi keskeinen lasten<br />
ja nuorten parissa työskentelevien osaamisalue ja millä tutkinnoilla siihen<br />
voi saada osaamisen ja pätevyyden?<br />
Keskeinen kysymys kokonaisuudessaan on, nähdäänkö suomalaisissa korkeakouluissa<br />
ja valtionhallinnossa lapsen oikeuksiin liittyvä opetus yleisenä<br />
sopimuksesta tiedottamisena vai osana laajempaa tavoitteellista ihmisoikeuskasvatusta.<br />
Tähän korkeakoulujen vastaukset ja opetussisältöjen kuvaukset<br />
eivät anna yksiselitteistä vastausta, mutta yleistyksenä voi lapsen oikeuksien<br />
sisältymisen suomalaisiin korkeakouluopintoihin sanoa jäävän usein<br />
hyvin pinnalliseksi. Monissa korkeakouluissa lapsen oikeuksien sopimus on<br />
kyllä sisällytetty mainintana osaksi opetusta, mutta sen velvoitteiden täyttämiseen<br />
ei tuleville ammattilaisille anneta käytännön työhön malleja ja käyttöteoriaa.<br />
Vastapainona tähän osassa vastauksia konkreettisesti osoitetaan,<br />
että opetuksessa on selkeä ihmisoikeuskasvatuksellinen näkökulma ja sopimuksen<br />
sisältöjä ja tavoitteita tarkastellaan kriittisesti osana omaa ammattitaitoa<br />
ja vastuuta yksilönä ja ammattilaisena.<br />
Ihmisoikeuskasvatus määritellään Suomessa usein osaksi kansainvälisyyskasvatusta.<br />
Valtiohallinnon kansainvälisyyskasvatus 2010 – toimenpideohjelman<br />
määritelmää mukaillen kansainvälisyyskasvatus on toimintaa, joka<br />
ohjaa yksilökohtaiseen globaaliin vastuuseen ja yhteisölliseen maailmanlaajuiseen<br />
vastuuseen; maailmankansalaisen etiikkaan, joka puolestaan perustuu<br />
oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja tukee kas-