Karhu katsoo merelle - Rakentaja.fi

Merkantilismi horjuttaa Porin
menestystä kauppa- ja satamapaikkana
Pori sai satamakaupunkina kilpailijoita
1600-luvun alussa kun rannikkokaupungit
Oulu ja Vaasa, sekä hieman
myöhemmin Raahe, Uusikaarlepyy ja
Kristiinankaupunki perustettiin. Tämän
jälkeen Porilla ei ollut enää oikeutta
käydä kauppaa näiden uusien kaupunkien
porvareiden kanssa. Samoihin
aikoihin muualta Euroopasta Suomeen
levinnyt merkantilistinen ajattelutapa
pyrki ensisijaisesti valtion omavaraisuuteen.
Tämä suuntaus vaikutti suuresti
Porin hyvinvointiin, sillä se riisti kaupungilta
tapulioikeudet. Kaikkien
vaikeuksien lisäksi kaupunki tuhoutui
pahoin palossa vuonna 1640.
Vuoden 1614 kauppasääntöön sisältyi
merkittäviä rajoituksia: Suomen satamakaupungeista
ainoastaan Turulla ja
Viipurilla oli täydellinen ulkomaanpurjehdusoikeus.
Porille sallittiin ainoastaan
kaupankäyntioikeus Tukholman kanssa,
ja lisäksi vienti oli rajoitettua. Kauppasääntelyn
ehdottomin kausi alkoi
vuonna 1636, kun osittainenkin ulkomaanpurjehdusoikeus
vietiin Porilta.
Yksityiskohtana voidaan mainita, että
vuosien 1636 ja 1765 välisenä aikana
porilaisille sallittiin ainoastaan puuesineiden
vienti Saksaan ja paluulastina
suolan tuonti. Porilaisten piti nyt viedä
kauppatavaransa Turkuun saakka.
Samaan aikaan myös ulkomaalaisilta
aluksilta oli evätty mahdollisuus purjehtia
Poriin.
Kaupankäynnin esteitä purettiin osin
vuonna 1641. Täydellisesti sääntelystä
luovuttiin kuitenkin vasta vuonna 1765,
ja Pori sai jälleen tapulioikeudet.
Kaupparajoitusten lievenemiseen
vaikutti suuresti Viipurin ja Baltian
maa-alueiden poistuminen Ruotsi-
Suomen karttakuvasta Suuren Pohjan
sodan seurauksena. Kokkolan kirkkoherrana
toimineen valtiopäivämies
Anders Chydeniuksen kerrotaan vaikuttaneen
valistusaatteineen merkittävästi
Porin tapulioikeuksien palauttamiseen.
Tapulikaupunkioikeuksien palauttamisen
yhteydessä Poriin perustettiin myös
tullikamari.
9