Karhu katsoo merelle - Rakentaja.fi
Karhu katsoo merelle - Rakentaja.fi
Karhu katsoo merelle - Rakentaja.fi
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Mäntyluodon sataman laajennus<br />
toteutettiin, pula-ajasta huolimatta,<br />
vuosina 1933-36. Toimenpiteisiin<br />
kuului Vasikkalahden syventäminen,<br />
noin 400 metrin mittaisen Miljoonamöljäksi<br />
kutsutun uuden laituriosan rakentaminen,<br />
lyhyemmän Siperianlaiturin<br />
rakennustyöt, väylien ruoppaaminen<br />
sekä uusien raideparien ja varastointipaikkojen<br />
rakentaminen. Laajennuksen<br />
tuloksena syvänveden laituripituus oli<br />
nyt 1100 metriä. Lastauskapasiteetti<br />
laajeni myös merkittävästi, kun voitiin<br />
lastata tai purkaa 12-14 alusta yhtä<br />
aikaa.<br />
1930-luvulla suurin osa työstä tehtiin<br />
vielä käsin tai vain yksinkertaisia<br />
työvälineitä käyttäen. Tavallisimpia<br />
työvälineitä olivat lapiot, kottikärryt,<br />
rautakanget sekä basketit eli puiset tai<br />
rautaiset nostokahvoilla varustetut<br />
laatikot. Mäntyluodon sataman tulevaan<br />
laajentamiseen liittyen vuonna 1930<br />
kivilaiturille sijoitettiin kaksi uutta<br />
nosturia. Nämä uudet nostolaitteet<br />
olivat kuusi tonnia nostokapasiteetiltaan,<br />
ja ne olivat kahmarikauhoilla<br />
varustettuja.<br />
Pori-Haapamäki –rata avattiin<br />
kokonaisuudessaan liikenteelle toisen<br />
maailmansodan aattona vuonna 1938.<br />
Puutavarakuljetukset radalla moninkertaistuivat<br />
kun rautatietä pitkin pääsi<br />
suoraan satamaan saakka. Sahatavaran<br />
lastaus tapahtui edelleen pääasiallisesti<br />
proomuista redillä tai Reposaaren<br />
”Miljoonamöljän” eli betonilaiturin<br />
rakennustyömaa.<br />
laiturissa. Ainoastaan talviaikaan sahatavaraa<br />
tuotiin rautatievaunuissa Mäntyluotoon.<br />
Pyöreä puutavara lastattiin<br />
kuitenkin vuoden ympäri Mäntyluodon<br />
laiturilta.<br />
Ahtaustöissä oli siirrytty pääasiallisesti<br />
kaksivuorotyöjärjestelmään. Myös<br />
Porin satamassa ahtausyrityksiä siirtyi<br />
tähän yleiseen käytäntöön tulleeseen<br />
järjestelmään. Kaksivuorotyöstä luovuttiin<br />
kuitenkin jo vuonna 1937.<br />
Porin satama<br />
toisen maailmansodan<br />
aikana<br />
Toisen maailmansodan kauppasaarto<br />
vaikutti Suomen vientiin. Kauppaa<br />
voitiin käydä vain muiden Pohjoismaiden<br />
sekä Saksan ja sen liittolaisten<br />
kanssa. Syksystä 1944 eteenpäin Suomen<br />
ainoa mahdollisuus käydä ulkomaankauppaa<br />
oli Ruotsin kanssa. Tätä<br />
tilannetta kesti kuitenkin vain vähän<br />
aikaa. Kaikesta huolimatta Mäntyluodon<br />
tavaraliikenteen kokonaisvolyymi<br />
kasvoi tuonnin lisääntyessä ja viennin<br />
vähentyessä. Vientitavaroiden ryhmässä<br />
kasvavia tuoteryhmiä olivat paperiteollisuustuotteet<br />
ja metallit. Keskeisiä<br />
tuontiartikkeleita olivat puolestaan vilja,<br />
polttoaineet, kalkki, sementti ja lääkeaineet.<br />
Sotatarvikekuljetusten osuus oli<br />
toisen maailmansodan aikana suuri, sillä<br />
Saksa käytti Mäntyluotoa Pohjois-<br />
Suomen rintamalla olleiden joukkojensa<br />
huoltosatamana.<br />
23
Change language