Karhu katsoo merelle - Rakentaja.fi

alkoi tavallisesti jo huhtikuun puolella ja
päättyi vasta joulukuussa. Höyrylaivakauden
alettua liikenne saattoi jatkua
joskus jopa helmikuulle ja alkaa uudelleen
jo maaliskuun lopulla.
Porin suuri laivanvarustuskausi
päättyi Krimin sotaan 1853-56. Sota
tuhosi suuren osan porilaisesta kauppalaivastosta.
Myös vuoden 1852 suurpalo
vaikutti laivanvarustuksen loppumiseen,
sillä kaupungissa syntyneiden tuhojen
korjaaminen oli kallista. Varat, jotka
olisi muuten voitu ohjata laivanvarustuksen
elvyttämiseen, kuluivat nyt
kaupungin jälleenrakentamiseen.
Elinkeinoelämän painopiste alkoi
yleismaailmallisen kehityksen johdosta
siirtyä teollisuuteen.
Ångsågs Aktiebolaget. Tämä yritys ja
muut samoihin aikoihin perustetut
höyrysahat Isosanta, Seikku ja Pihlava
yhdessä Porin seudun muun talouselämän
suotuisan kehityksen kanssa
johtivat sataman laivaliikenteen kasvuun.
Porin satama lukeutuikin koko
1880-luvun ajan maan johtavien
vientisatamien joukkoon.
1880-luvun loppupuolella Porin
seudun johtaviksi yrittäjiksi muodostuivat
Antti Ahlström ja Fredrik Wilhelm
Rosenlew. Näiden miesten toimilla oli
kauaskantoisia vaikutuksia Porin
kaupungin satamaan. Uusi vientiteollisuus
tarvitsi toimivia yhteyksiä ulkomaille.
Parhaiten tämä onnistui Reposaaren
sataman kautta.
Teollinen
vallankumous
alkaa vaikuttaa
elinkeinoelämään
Reposaaren saha.
Reposaari oli 1870-luvulla
maan johtava vientisatama:
vuonna 1870 satamamaksuja
maksoi 128 laivaa, vuonna
1873 367 laivaa ja vuonna 1877
satamasta lähti lastissa jo 524
laivaa. Samalla vuosikymmenellä
menestyvän sataman vaikutusalueelle
alkoi muodostua
vientiin suuntautunutta teollisuutta.
Sataman kupeeseen
Reposaarelle perustettiin
vuonna 1873 höyrysaha Räfsö
13