Karhu katsoo merelle - Rakentaja.fi
Karhu katsoo merelle - Rakentaja.fi
Karhu katsoo merelle - Rakentaja.fi
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Vasemmalta Nino Grönroos, Pertti Kaiponen,<br />
Hannu Peltonen ja Simo Hermonen.<br />
projektin taloudellinen<br />
järkevyys oli perusteltavissa<br />
IVO:n päätettyä<br />
rakentaa voimalaitoksen<br />
Tahkoluotoon,<br />
ja näin vuosia kestänyt<br />
kritiikki loppui.<br />
Pääministeri Harri<br />
Holkeri vihki Porin<br />
Syväsataman virallisesti<br />
heinäkuussa 1987.<br />
Huolimatta Tahkoluodon<br />
syväsatamahankkeen<br />
mittavasta<br />
panostuksesta ja sen<br />
saamasta julkisuudesta, myös Mäntyluodon<br />
toimintaedellytykset paranivat<br />
1980-luvulla. Muun muassa vuonna<br />
1980 satamaan sijoitettiin Kone Oy:n<br />
valmistama 40 tonnin nosturi. Vuonna<br />
1980 tuli ajankohtaiseksi lisätä puutavaran<br />
paketointikapasiteettia. Mäntyluoto<br />
Woodin panos ei riittänyt, vaikka töitä<br />
tehtiin kolmessa vuorossa. Perustetun<br />
Porin Pituuspaketointi Oy:n osakkaiksi<br />
tulivat Porin kaupunki, Krogius,<br />
Hacklin sekä useita laivaajia. Vuoden<br />
1982 kesään mennessä paketointiyritysten<br />
toiminta oli muuttunut niin läheiseksi,<br />
että molempien toimitusjohtajana<br />
oli sama henkilö ja kaikki työvoima oli<br />
yhteistä.<br />
1980-luvun alkupuolisko ei kuitenkaan<br />
ollut Mäntyluodossa sataman<br />
toiminnan kannalta katsottuna kovin<br />
menestyksekäs. Metsäteollisuuden vienti<br />
oli jo 1970-luvulta lähtien keskittynyt<br />
yhä enemmän laivaajien ja linjavarustamojen<br />
valtakunnallisiin organisaatioihin.<br />
Tämä merkitsi toiminnan, kilpailukyvyn<br />
parantamista sekä vientikuljetusten<br />
keskittämistä yhä harvempiin<br />
satamiin. 1980-luvun alun tapahtumiin<br />
nivoutui myös Mäntyluodon linjaliikenteen<br />
hiipuminen. Vuonna 1983 Oy<br />
Finncarriers Ab ja Osuuskunta Transfennica<br />
ilmoittivat lopettavansa ro-ro –<br />
liikenteen Hulliin. Seuraavana vuonna<br />
lakkautusvuorossa oli Hampurin linja ja<br />
vuonna 1985 Ranskan linja. Saman<br />
vuoden 1985 lopulla Bremeniin liikennöivä<br />
m/s Algol siirtyi käyttämään<br />
Rauman satamaa.<br />
Edellä mainittujen muutosten<br />
johdosta Mäntyluoto uhkasi jäädä<br />
kehityksen jalkoihin. Suuret laivaajat<br />
Oy W. Rosenlew Ab ja Pohjan Saha Oy<br />
eivät kokeneet Mäntyluodon linjaliikenneyhteyksiä<br />
enää kilpailukykyisiksi.<br />
Teollisuus pyrki siirtämään laivauksiaan<br />
Raumalle. Asiaan vaikutti se, että<br />
teollisuus itse omisti Rauma Stevedoring<br />
Oy:n, Rauman johtavan ahtaus- ja<br />
huolintayrityksen. Myös Transfennica<br />
keskitti metsäteollisuuden kuljetuksiaan<br />
43
Change language