Karhu katsoo merelle - Rakentaja.fi

alla. Vuonna 1906 kilpailu oli karsinut
ahtausyrittäjiä Reposaarella ja Mäntyluodossa
niin, että enää kolme vakiintunutta
ahtausliikettä toimi Porin satamissa.
Nämä yritykset olivat Oskar Heine
& Co, C.F. Diehl & Co. ja Wahlroos
Brothers Ltd. Näiden lisäksi arviolta 20
yksityishenkilöä suoritti edelleen
etupäässä sivutoimista purjelaivaahtausta.
Vuonna 1908 ahtausliikkeiden
määrä lisääntyi yhdellä.
Vähitellen ahtausalan toiminta
rauhoittui. Vuonna 1906 perustettu The
Stevedores Federation of Finland pyrki
edistämään sopimustoimintaa ja aikaansaamaan
alalle koko purjehduskauden
kestäviä stuuvaussopimuksia. Ensimmäinen
työehtosopimus neuvoteltiin
Reposaaressa vuonna 1911. Sopimuksen
osapuolina olivat kaksi satamassa
toiminutta ahtausliikettä sekä työntekijöiden
edustajana Reposaaren Laivantäyttäjä-
ja Purkaja Ammattiyhdistys.
Tuolloin aikaansaadun työehtosopimuksen
kaltaisilla sopimuksilla työntekoa
satamassa jatkettiin vuoteen 1914.
mm. Saksan asetettua sen sotakieltotavaraksi.
Saksan valvoessa Itämeren ja
Pohjanmeren liikennettä tuonti Norjan
ja Ruotsin kautta puolestaan kasvoi
Suomen välittäessä emämaalleen Venäjälle
tavaraa läntisiltä liittolaisilta.
Sota vaikutti myös teollisuuden
kehitykseen. Muun muassa metallituotteiden
kysyntä Venäjälle lisääntyi. Juuri
tästä syystä perustettiin vuonna 1915
Reposaaren Moottoritehdas Oy. Yrityksen
alkuunpanijana toimi reposaarelainen
työmies A. Vilén ja osakkaina oli
joukko reposaarelaisia liikemiehiä.
Ensimmäinen
maailmansota syttyy
Ensimmäisen maailmansodan puhjettua
vuonna 1914 Suomen ulkomaankaupan
rakenne muuttui. Erittäin
suuret vaikutukset ulkomaankaupan
rakenteen muutoksilla oli sahatavaran
laivauksiin suurelta osin nojaaviin Porin
satamiin. Suomen tärkeimmän vientiartikkelin,
puutavaran, vienti tyrehtyi
18