Karhu katsoo merelle - Rakentaja.fi
Karhu katsoo merelle - Rakentaja.fi
Karhu katsoo merelle - Rakentaja.fi
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Laivoja lastataan redillä.<br />
Laitos tuotti moottoreita mm. Venäjän<br />
vientiin. Vahvaa riippuvuutta juuri<br />
Venäjälle suuntautuvasta viennistä<br />
indikoi sodan jälkeinen konkurssi<br />
vuonna 1919. Laitoksen omistaja<br />
vaihtui ja sen nimi muutettiin Reposaaren<br />
Konepaja Oy:ksi.<br />
Mäntyluodon satama osoitti toimivuutensa<br />
ja kehitysmahdollisuutensa<br />
ensimmäisen maailmansodan aikana.<br />
Satamatoiminnan painopiste siirtyi<br />
tuolloin yhä enemmän Mäntyluotoon ja<br />
tämä aiheutti satamassa ajoittaisia<br />
ruuhkia. Erityisen paljon liikennettä oli<br />
vuoden 1916 syksyllä. Ruuhkautumisen<br />
osasyynä oli epäilemättä ulkomaankaupan<br />
painopisteen muuttuminen nopeasti<br />
vientivoittoisesta tuontipainotteiseksi.<br />
Suurin osa laivoista saapui nyt satamaan<br />
lastissa, kun ennen sotaa valtaosa<br />
saapuvista laivoista oli tyhjää alusta<br />
tasapainottavassa painolastissa.<br />
Ensimmäisen maailmansodan aikana<br />
Porin satamat olivat vilkkaita kauttakulkuliikenteen<br />
keskuksia. Reposaarella<br />
oleskeli sota-aikana myös venäläisiä<br />
sotilaita vartiointitehtävissä. Sota näkyi<br />
näin selvästi länsirannikon satamissa.<br />
Saksalaisten sukellusveneuhan ja merellä<br />
olevien miinakenttien vuoksi etelärannikon<br />
satamien liikenne romahti sotaaikana.<br />
Länsirannikon satamien merkitys<br />
kasvoi vastaavassa suhteessa ja sodan<br />
alkuvuosina Reposaari-Mäntyluoto ja<br />
Rauman satama olivat maan ainoat<br />
satamat, jotka eivät olleet miinoitettuja<br />
tai muulla tavalla saarroksissa ulkomaailmasta.<br />
19
Change language