Karhu katsoo merelle - Rakentaja.fi
Karhu katsoo merelle - Rakentaja.fi
Karhu katsoo merelle - Rakentaja.fi
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
vuonna 1895. Uuden rautatien linjaus<br />
suosi Raumaa, koska Porin seudulle<br />
tärkeät metsäteollisuuden raaka-aineiden<br />
hankinta-alueet jäivät uuden radan<br />
reitiltä sivuun. Rata sopi muutenkin<br />
paremmin palvelemaan liikennettä<br />
Mäntyluotoon. Nyt Mäntyluotoa<br />
alettiin varustaa satamatoiminnan<br />
aloittamista varten.<br />
Raiteet Mäntyluotoon valmistuivat<br />
vuonna 1899. Raiteita jatkettiin vuonna<br />
1901 Mäntyluodon uudelle kivilaiturille.<br />
Laivojen lastaaminen suoraan junavaunusta<br />
tuli mahdolliseksi kun<br />
kivilaiturille sijoitettiin 25 tonnin<br />
kiinteä nosturi. Nosturi sai pian lisänimen<br />
Luveeni, koska nosturin ensimmäinen<br />
hoitaja oli nimeltään Lovèn.<br />
Mäntyluodon satamassa voitiin tuolloin<br />
lastata ja purkaa neljästä kuuteen laivaa<br />
yhtä aikaa. Vuonna 1898 Otto Werner<br />
Hacklin ryhtyi stuuvariyrittäjäksi<br />
Reposaaren satamassa. Tästä pienestä<br />
yrityksestä muodostui aikojen kuluessa<br />
merkittävä porilainen monialayritys ja<br />
Porin sataman pääoperaattori, joka on<br />
säilyttänyt asemansa tähän päivään asti.<br />
1900-luvun<br />
alkuvuodet olivat<br />
levotonta aikaa<br />
1900-luvun alkuvuosina Venäjällä<br />
virisi uusi ajattelusuunta, panslavismi.<br />
Uusi suuntaus oli kiihkokansallinen ja<br />
siihen liittyen myös Suomen autonomiseen<br />
asemaan kiinnitettiin huomiota.<br />
Venäjän armeija suoritti kutsuntoja<br />
Suomessa ja monet lähtivät ulkomaille<br />
pakoon.<br />
Myös satamatyöntekijöiden joukossa<br />
tapahtui. Satamatyöntekijöiden edunvalvonnalla<br />
oli pitkät perinteet. Tästä<br />
osoituksena ensimmäinen lakko, joka<br />
järjestettiin Turun satamassa vuonna<br />
1491 oli ahtaajien toimeenpanema.<br />
Vuonna 1904 ahtaustyöntekijät katsoivat,<br />
että stuuvariyrittäjät olivat tarpeettomia<br />
välikäsiä ja perustivat merimies<br />
Gustaf Magnus Rydbergin johdolla The<br />
Räfsö Workmens’ Associationin. Tämä<br />
yhteenliittymä ryhtyi lastaamaan laivoja<br />
omaan lukuunsa. Tapahtumien kehityksen<br />
johdosta aikaisemmin kilpailleet<br />
ahtausyritykset käynnistivät yhteistyön<br />
kaataakseen uuden yhdistyksen. Vuoden<br />
1905 suurlakon yhteydessä osa The<br />
Räfsö Workmens’ Associationin jäsenistä<br />
erosi ja perusti Reposaaren Laivantäyttäjä-<br />
ja Purkaja Ammattiyhdistyksen.<br />
Uuden yhdistyksen jäsenet luopuivat<br />
itsenäisistä ahtaushankkeista ja<br />
tarjoutuivat suorittamaan urakalla töitä<br />
stuuvariliikkeille. Työntekijöiden<br />
itsenäistymispyrkimykset huipentuivat<br />
vuonna 1905 siihen, että työntekijät<br />
miehittivät poliisikamarin, vangitsivat<br />
stuuvariyrittäjä Rafael Wahlroosin ja<br />
haavoittivat ampumalla konttoristi<br />
Grönbergiä. Myös Mäntyluodon<br />
satamassa syntyi ammattiosasto, mutta<br />
se ei ryhtynyt harjoittamaan itsenäistä<br />
ahtaustoimintaa.<br />
Uuden vuosisadan alkuvuosina<br />
laivojen purkaminen Reposaaressa oli<br />
lähes olematonta. Porilaisten ahtausliikkeiden<br />
liikevaihto koostuikin tuolloin<br />
valtaosin laivojen lastauksesta puutava-<br />
17
Change language