Karhu katsoo merelle - Rakentaja.fi
Karhu katsoo merelle - Rakentaja.fi
Karhu katsoo merelle - Rakentaja.fi
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Reposaaren sataman valtakausi alkaa<br />
Kaupparajoitteiden poistamisen<br />
jälkeen Porin merenkulku elpyi nopeasti,<br />
mutta satamatoiminta kohtasi jälleen<br />
uusia vastoinkäymisiä. Porissa oleva<br />
jokisatama jäi maankohoamisen johdosta<br />
aikaa myöten yhä kauemmas avomerestä,<br />
ja 1600-luvun puolivälissä Kokemäenjoen<br />
vesi oli madaltunut jokisataman<br />
kohdalla jo niin, että tarvittiin<br />
miehiä viitoittamaan väylää. 1700-<br />
luvulle tultaessa suurimmat laivat eivät<br />
päässeet enää edes Hietanenän lastauspaikalle<br />
asti. Oivalliseksi satamapaikaksi<br />
todettua Reposaarta ryhdyttiin varustamaan<br />
Porin kaupungin varsinaiseksi<br />
satamaksi. Porin ranta-alueet olivat jo<br />
kaupungin perustamisesta lähtien olleet<br />
yleisestä asiantilasta poiketen kaupungin<br />
omistuksessa. Juhana Herttua lahjoitti<br />
rantamaat kaupungin porvareille<br />
laidunmaaksi.<br />
Reposaaren käyttö satama-alueena ei<br />
ollut mitään uutta, sillä jo 1600-luvulla<br />
paikalta oli lastattu puutavaraa Hollantiin.<br />
Reposaari oli monessa suhteessa<br />
hyvä satamapaikka. Avoin, kariton meri<br />
antoi mahdollisuuden riittävän syvien ja<br />
leveiden laivaväylien muodostamiselle,<br />
ja avomeri oli lähellä. Kokemäenjoen<br />
virtaus ja suotuisat tuuliolosuhteet<br />
ehkäisivät jäänmuodostusta talviaikaan.<br />
Reposaaren nimen suomennokseen<br />
liittyy mielenkiintoinen huomio.<br />
Reposaaren eli Räfsön nimi esiintyy<br />
Porin satamalaitoksen perustamisasiakirjassa<br />
muodossa Reffzöö. Reposaaren<br />
nimen suomennos on itse asiassa<br />
erehdys, sillä Reffzöö ei viittaa kettuun<br />
(ruots. räv, vanh. räf), vaan riuttaan<br />
(ruots. rev, vanh. ref). Oikea nimitys<br />
juontuu vedenalaisesta riutasta, joka<br />
nousi aikojen kuluessa maankohoamisen<br />
myötä saareksi.<br />
Reposaaren kehitys satamana oli<br />
nopeaa. Jo vuonna 1770 saarelta lastattiin<br />
puutavaran lisäksi mm. 80 000<br />
tynnyriä tervaa. Myös laivanvarustus<br />
saatiin käyntiin. Vuonna 1774 ensimmäisen<br />
Porissa rakennetun laivan Gustaf<br />
III:n kotisatama oli Reposaari. Laivojen<br />
lastaaminen ja purkaminen tapahtui<br />
Reposaaressa pitkään ilman monimutkaisempia<br />
satamarakennelmia. Reposaarella<br />
oli siihen pitkät perinteet. Vuonna<br />
1778 Reposaareen rakennettiin ensimmäinen<br />
laituri. Rakennelma tehtiin<br />
porvariston päivätyöllä ja kaupungin<br />
varoilla.<br />
Reposaaren satama.<br />
10