Digit_oppiminen_netti

Taulukko 1. Oppimateriaalitutkimuksen yleinen ja oppiainekohtainen oppimismotivaatio
lähtö- ja seurantamittauksissa. Summa- ja asteikkopistemäärien keskiarvot ja keskihajonnat.
Kaikki vastaajat, n=38.
Perusmittaus
(summapistemäärä
ka. / kh)
Seurantamittaus
(summapistemäärä
ka. / kh)
Perusmittaus
(asteikkopisteiden
ka./ kh)
Seurantamittaus
(asteikkopisteiden
ka. / kh)
Matematiikka 87,2 (19,7) 86,5 (22,3) 3,34 (0,76) 3,33 (0,86)
Biologia 86,1 (16,3) 88,4 (16,8) 3,31 (0,62) 3,40 (0,65)
Maantieto 84,5 ( 13,5) – 3,25 (0,52) –
Ruotsi 81,3 (19,0) 78,3 (22,8) 3,11 (0,72) 3,01 (0,88)
Äidinkieli
(seuranta)
– 78,5 ( 16,4) – 3,02 (0,63)
Yleinen 63,1 (8,0) 63,2 (7,4) 3,50 (0,45) 3,51 (0,41)
Summapisteet yleinen oppimismotivaatio minimi 18, maksimi 90. Oppiainekohtainen
pistemäärä minimi 28, maksimi 134. Vastausasteikko 1 (vähäinen
motivaatio) – 5 (korkea motivaatio).
Seurantamittauksessa yleinen motivaatio oli keskimäärin 63,2 pistettä ja asteikkokeskiarvo
3,51 (Taulukko 1). Yleisessä oppimismotivaatiossa ei tapahtunut
tilastollisesti merkitsevällä tasolla muutoksia suuntaan eikä toiseen jakson
kuluessa. Oppiainekohtaisessa motivaatiossa biologia ja matematiikka olivat
vaihtaneet keskinäistä järjestystään. Biologian pistemäärä oli korkein (88,4) ja
matematiikan toiseksi korkein (86,5). Missään oppiaineessa motivaatio ei ylittänyt
yleisen oppimismotivaation keskimääräistä tasoa 3,50.
Matematiikan, biologian eikä ruotsin oppimisen motivaatio muuttunut opiskelun
kuluessa tilastollisesti merkitsevällä tasolla, kun arvioitiin koko otosta.
Myöskään erikseen tutkimus- ja vertailuryhmän vastauksia arvioitaessa ei havaittu
tilastollisesti merkitseviä muutoksia.
Päinvastoin varianssianalyysin tulokset puhuivat muuttumattomuuden puolesta.
Esimerkiksi yleisen oppimismotivaation p-arvot olivat tutkimusryhmässä
.896 ja vertailuryhmässä .866 ja matematiikan vastaavasti p=.992 ja p=958. Sähköisen
oppimateriaalin käyttö ei siis nostanut oppimismotivaatiota – joskaan
se ei myöskään sitä laskenut. Tulos on suuntaa-antava, koska tutkimuksen otos
oli varsin pieni.
Tutkimusryhmää tarkasteltiin vielä erikseen analysoimalla muuttuiko tyttöjen
ja poikien matematiikan oppimismotivaatio eri tavoin jakson aikana. Tulosten
mukaan tyttöjen eikä poikien motivaatio muuttunut tilastollisesti merkitsevällä
tasolla (pojat p=.861, tytöt p =.880).
115